Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma 

Uudenmaan liitto koordinoi EAKR-hankerahoitusta Etelä-Suomen alueella. Uudenmaan liitto palvelee EAKR-hankerahoituksen osalta Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Varsinais-Suomen liitto valmistelee Varsinais-Suomea koskevat EAKR-hankkeet edelleen omille päätöksentekoelimilleen.

Etelä-Suomen EAKR-haku varsinainen haku päättyy 5.3.2017

Lisätietoja:
erikoissuunnittelija Ville Roslakka
puh. 050 5920404
etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi

 

INNOAURA – Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailussa valitaan maakunnan alueelta valitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaava tai luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyt yritys.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelmassa 2011-2014 yhtenä toimenpiteenä oli: ”Myönnetään jokavuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerit tukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita”. Maakuntaohjelman toteutukseen liittyen kilpailu järjestettiin vuosina 2012, 2013 ja 2014. Suomi 100 –juhlavuoden kunniaksi kilpailu järjestettiin myös vuonna 2017.


Kilpailun tarkoituksena on:

  • tehdä luovia toimialoja tunnetuksi ja lisätä niiden arvostusta, sekä sijoittajien että suuren yleisön silmissä, sekä samalla viestittää asian tärkeyttä ja siihen liittyviä mahdollisuuksia
  • innostaa alalle uusia yrittäjiä
  • nostaa esille hyviä esimerkkejä ja innostaa muitakin alan yrityksiä osallistumaan
  • tarjota julkisuuden kautta palkittaville mahdollisuuksia uusiin hyödyllisiin kontakteihin

Palkittavan yrityksen tulee olla toiminnassa ja ideoiden pitkälle innovoituna käytännön toteutuksina. Yrityksen pitää olla kotipaikaltaan varsinaissuomalainen, vaikka sen markkinat olisivatkin muualla. Osallistua voi myös yrityksen yksittäinen projekti, hanke tai suuremman yhtiön yksikkö.

Kilpailun valintaraati tekee päätöksen palkinnon saajasta. Palkintona on 8 000 euroa voittajayritykselle. Tämän lisäksi voidaan antaa kunniamainintoja.

Vuosina 2012-2014 palkinnon ovat saaneet LPR -arkkitehtien suunnittelema Helsingin Musiikki-talon Aicon –katsomotuoli, Metaverstas Oy:n hanke Virtuaalioppimisympäristö meriturvallisuusharjoitusten tukena sekä NordicEdu Oy:n NordicEdun Oppimispelit. Vuoden 2017 kilpailun voittajat olivat Led Tailor Innova7ionin Fotoniteknologia arkipäivän käytössä ja Myssyfarmi Oy:n Myssyfarmin maailmanvalloitus.

Lisätietoja
Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
P. 040 7760 630

innoaura2017

Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävää kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Varsinais-Suomen liiton lisäksi Varsinais-Suomesta ovat mukana Turun, Salon ja Uudenkaupungin kaupungit.

Kesäkuussa 2016 allekirjoitetun valtion ja alueellisten toimijoiden välisen kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Sopimus kohdennetaan muutamiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen kärkiin, ja sillä tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Aiesopimus on tehty vuosille 2016-2018.

Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle.

Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO-rahoituksella:

1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen
2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi -selvitys

Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimuskauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät vyöhykkeen tavoitteita.


Pohjoinen kasvuvyöhyke sivusto

Kasvuvyöhyke valtion ja alueiden yhteistyön selkärankana

Positiivinen rakennemuutos tuo talouskasvua ja edellyttää joustavaa aluekehittämistä.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian kesäkuussa 2014. Maakuntastrategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2035+ sekä neljän vuoden välein laadittavan maakuntaohjelman. Maakuntaohjelma esittelee suunnitelman siitä, miten maakuntastrategian tavoitteet saavutetaan. 

Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 joulukuun 11. päivänä 2017. Maakuntaohjelman päivitystyön keskeisiä sisältöjä ovat aluekehityksen tilannekuvan päivittäminen sekä maakuntaohjelman toimenpiteiden täsmentäminen. Päivitykset perustuvat muun muassa Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen tuomiin tarpeisiin, valmistavan teollisuuden kasvunäkymiin, merialuesuunnittelun käynnistymiseen, aluerakenteellisesti oleellisten avausten (kuten Tunnin juna ja Pohjoinen kasvuvyöhyke) edistymiseen sekä kumppanuusstrategian mukaisten ohjelmien laadintaan ja jo edistyneisiin toimenpiteisiin. 

Maakuntaohjelma 2018-2021 sisältää myös Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteet. Älykäs erikoistuminen on Euroopan unionin politiikkamalli, jonka mukaisesti alueet tunnistavat omat vahvat osaamisalueet, joihin kehittämisresurssit kohdennetaan. Painopisteet Varsinais-Suomessa ovat:

  • sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio,
  • innovatiiviset ruokaketjut ja
  • lääke- ja bioteknologia.   

Maakuntaohjelman päivitys kaudelle 2018-2021 tehtiin normaalia prosessia kevyemmällä menettelyllä maakuntauudistuksen ollessa samanaikaisesti valmisteilla. Työskentelyssä hyödynnettiin maakuntastrategiaa valmistelleita, maakunnan toimijoista koostuneita työryhmiä, jotka käsittelivät päivitystä talouden, osaamisen, ympäristön sekä arvojen ja ilmapiirin näkökulmista. Lisäksi 52 maakunnan toimijaa kommentoi luonnosta kirjallisesti. 

Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa toteutetaan Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin kautta. 

 

Lisätietoja antavat:

erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki
puh. 040 520 0761

elinkeinopäällikkö Petteri Partanen
puh. 040 776 0630

aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio
puh. 040 5063 715

suunnittelujohtaja Heikki Saarento
puh. 040 720 3056

sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Laadinnan aikataulu

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivityksen 2018–2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

  

 Maakuntaohjelma 2018 2021 kansi

 

Maakuntastrategia ja maakuntaohjelma
2018-2021 pähkinänkuoressa:

Phkinnkuori kuva

 

 

 

Meripolitiikka ja merten hyödyntäminen on ajankohtainen aihe Turussa ja Varsinais-Suomessa. Mereen liittyvät kysymykset ovat Varsinais-Suomen elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Merten ja rannikoiden käyttämätön potentiaali tuo mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen.

Turussa pidettiin 1.2.2017 merialan ja sinisen kasvun osaajille keskustelutilaisuus, joka kokosi liki 70 varsi-naissuomalaista korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin meriosaajaa. Asiantuntijat pohtivat meri-teemoja elinvoimaisuuden, uusien innovaatioiden ja ympäristön näkökulmasta. Ajankohtaisen tilannekatsauksen toi Jussi Soramäki Valtioneuvoston kansliasta.

Meripolitiikka on erittäin ajankohtainen teema niin kansallisesti kuin Euroopan Unionissakin. Parhaillaan valmistelussa ovat sekä kansallisen yhdennetyn meripolitiikan tulevat suuntaviivat, hallituksen Itäme-riselonteon päivitys, meri- ja kalatalousrahaston tulevat rahoitushaut että Euroopan Unionin Blue Growth Agendaan liittyvän Itämeri -toimintasuunnitelman valmistelu. Näihin tulevaisuutta luotaaviin prosesseihin halutaan saada varsinaissuomalaiset näkemykset mukaan.

- Varsinais-Suomella on edessään positiivisia haasteita vastata muun muassa osaavan työvoiman kysyntään, maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo.

- Yhdennetyn meripolitiikan tulee käsittää riittävän laajasti mereen liitoksissa olevien toimintojen merkitys ja mahdollistaa tätä kautta maamme rajatkin ylittävä kehitys, jatkaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Esimerkkinä Randell mainitsee maakunnalle tärkeän Tunnin juna-tavoitteen. Toteutuessaan tämä Pohjoi-sen kasvuvyöhykkeen maaliikennehanke voi mahdollistaa yhteyksien nopeutuessa myös laivamatkusta-jamäärien lisääntymisen. Tämä voi johtaa uusien ympäristöystävällisempien, uusia palveluratkaisuja tar-joavien alusten tilaustarpeeseen sekä esimerkiksi väyläverkoston turvallisuuden kehittämiseen.

- Yhteisenä tavoitteenamme on vaikuttaa siihen, että Turun ja Varsinais-Suomen ääni sekä meille elintärkeät asiat saadaan kuuluville tulevaisuuden meripolitiikan muotoilussa, kiteyttävät Häkämies ja Randell.

Lisätiedot:

Sonja Palhus, kansainvälisten asioiden päällikkö, Varsinais-Suomen liitto

Meripäivän ohjelma

Tilaisuudessa pidetyty esitykset

Aleksi Randell Turun kaupunki

Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitto

Meripolitiikan kehittäminen Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

NäköalojayhteistyönpainopisteistäSuunnittelujohtaja Jarno Soinila, Meyer Turku Oy

Workshop

Aamupäivän yhteenveto

Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä Timo Halonen Maa-ja metsätalousministeriö

Meriteollisuuden laajenevat näkymät Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK

Sininen kemia Kemian ja kemiantekniikan ratkaisut meriteollisuudelle Linda Fröberg-Niemi

Iltapäivän yhteenveto