Ylatunniste2 

 Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkealla

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

Siltasopimuksella välineitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtio, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat ovat solmineet siltasopimuksen vauhdittamaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä julkisti siltasopimuksen osana vierailuaan Turussa viime viikolla. Siltasopimus sisältää valtion toimia mm. työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen, tietopohjan ja tunnettuuden vahvistamiseksi. Annetut reunaehdot huomioiden siltasopimuksen sisältöön ja valmisteluprosessiin on syytä olla tyytyväinen. Niin poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka alueella on käynnissä, vaatii valtion ja alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt näin on tehty, ja osa tarvittavista ratkaisuista saadaan heti toteutukseen. Toki painavimmat toimenpiteet liittyen mm. saavutettavuuteen ja koulutukseen jäivät vielä sopimuksen ulkopuolelle.

Yksittäisistä siltasopimuksen toimenpiteistä merkittävin resursointi, 2,88 milj. € osoitetaan Turussa sijaitseviin, tekniikan alan koulutukseen soveltuviin, moderneihin ja kilpailukykyisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfra struktuureihin. TKI-infrastruktuurin kehittäminen perustuu turkulaisten korkeakoulujen, Turku Science Park Oy:n ja Turun kaupungin Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -yhteistoimintasopimukseen.

Maakuntahallituksen listalla on tänään kaksi hanketta, jotka sisältyvät siltasopimukseen. Talent Boost Turku on hanke, jonka tavoite on tarjota kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia Lounais-Suomessa sekä Poretieto-hanke, jolla toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu siltasopimukseen liittyen.

Siltasopimusta esitti työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho raportissaan positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista elokuussa 2017. Sopimuksessa erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2017–2019. Siltasopimus on luonteeltaan prosessi, jota seurataan tämän hallituskauden loppuun. Seurannan yhteydessä on mahdollista sopia vielä uusista toimenpiteistä kehysten puitteissa.

Linkki siltasopimukseen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on kaikki mitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiselta vaaditaan

Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä osoittaa kehyskaudelle 11 milj. euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen. Uuden lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty, mutta Turku on hyvinkin perusteltu keskuksen sijoituspaikaksi.

Lääkekehitys vaatii monen tieteenalan erityisosaamista, ymmärrystä lääkekehityksen prosesseista ja säädöskehyksistä. Siksi suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää nyt usein hyödyntämättä. Lääkekehityskeskuksen perustamisen tavoitteena on, että akateemiseen tutkimukseen perustuvista lääkekehitysprojekteista syntyy useammin uusia innovaatioita.

Turkua on pidetty vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi. Lääkekehityskeskuksen menestyminen vaatii yliopiston lääketieteen tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteyttä, jotta syntyviä lääkeaihioita pystytään jatkokehittämään ja tuotteistamaan. Suomessa on kehittyvän ja korkeatasoisen terveysalan perus- ja kliinisen tutkimuksen myötä hyvät edellytykset lääkekehitykselle ja erityisesti Turussa sijaitsee merkittävä lääkekehityksen tutkimusja liiketoimintakeskittymä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman lääkeinnovaatiot -työryhmä esitti loppuraportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista omaksi hallinnolliseksi yksikökseen, jonka tulisi sijaita yhdessä paikassa. Tämän lisäksi julkisuudessa on ollut esillä vaihtoehto verkostomaisesta rakenteesta. Verkostomalli on käytössä esimerkiksi hallituksen perustamassa genomi- ja syöpäkeskuksessa.

Kansallinen lääkekehityskeskus palvelisi kaikissa Suomen yliopistoissa toimivia tutkijoita tasapuolisesti, mutta sen tehokas toiminta vaatii käytännön toiminnan keskittämistä yhteen osaamiskeskukseen, kuten ym. työryhmäkin esittää. Keskuksen luontevin asemapaikka olisi Turussa, jossa sijaitsee merkittävä osa alan kansallisesta innovaatioekosysteemistä. Turusta löytyy Suomen merkittävimmät lääketehtaat ja diagnostiikkayritykset sekä noin puolet alan kaikista yrityksistä Suomessa.

Linkki lääkeinnovaatiot työryhmän raporttiin kansallinen lääkekehityskeskus

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vuorovaikutussuhteista tutkimustietoa

Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon virroista on käynnistymässä EU-

rahoitteinen tutkimus ”Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors (BIGDATA)”. Tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston ja Tarton yliopiston muodostama hankekonsortio, ja Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen johtavana julkishallinnon sidosryhmänä (lead stakeholder). Muita sidosryhmiä ovat Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Kasvuvyöhykkeiden ominaisuuksista, kuten väestöstä, työpaikoista ja taloudesta, on saatavilla paljon tietoa, mutta vyöhykkeillä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkeistä on vähemmän helposti hyödynnettävää tietoa. Tämä vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin kasvuvyöhykkeiden kannalta keskeistä: kasvuvyöhyke on toimiva vain, jos sen eri osat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta.

BIGDATA-hankeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kasvuvyöhykkeillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta uusia datalähteitä hyödyntämällä. Hankkeessa on tarkoitus selvittää eri lähteistä saatavan massadatan hyödynnettävyyttä kasvuvyöhykkeiden vuorovaikutuksen tarkastelussa ja demonstroida näiden datalähteiden käytettävyyttä muutaman Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle ja Rail Baltic -vyöhykkeelle sijoittuvan tapaustutkimusten kautta.

Hanke rahoitetaan ESPON-tutkimusohjelmasta, ja sen budjetti on 275 000 €. ESPON on soveltava tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspolitiikkojen laatimista Euroopassa. Tätä varten ohjelma tuottaa laaja-alaisia ja järjestelmällisiä tietoja alueellisista suuntauksista, jotka liittyvät erilaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristön kannalta merkityksellisiin näkökohtiin. Yksi ESPON-ohjelman keskeisistä tavoitteista on tämän tiedon saattaminen ymmärrettävässä muodossa päätöksentekijöiden käyttöön.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari 14.6.2018

Maakuntaohjelmakausi 2018-2021 on käynnistynyt. Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaisesti ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä. Miltä kumppanuus näyttää tällä hetkellä, miten maakuntaohjelmatyötä tehdään, ja miten pidämme Varsinais-Suomen jatkossakin kehityksen kärjessä?

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaarin ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu maakunnan vahvuuksista, vinkkejä maakunnalliseen yhteistyöviestintään sekä keskustelua kumppanuusverkostoista ja niiden toiminnasta. Tilaisuudessa esitellään myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin uudet verkkosivut.

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari järjestetään torstaina 14.6.2018 klo 8:30-13:00 Kårenilla, Turussa. Ennakkokutsu tilaisuudesta lähetetään viikolla 17. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian sen jälkeen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761