Ylatunniste2
Saariston yhteysalusliikenne valtion järjestämää ja rahoittamaa myös jatkossa


Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti 13.2.2017, ettei Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua aloiteta. Kokeilun yhteyteen kaavaillut yhteysalusliikenteen käyttäjämak-sut jäävät näin toteutumatta. Saariston asukkaille, yrittäjille ja matkailulle uutinen oli erinomainen. Varsinais-Suomen toimijoiden osalta vastustus maksukokeiluun oli yksiselitteisen kielteinen. Mm. maakuntahallitus lau-sui voimakkaasti maksukokeilua vastaan. Lakiehdotuksen kaavaillut kuljetusmaksut eivät olleet kohtuullisia ja olisivat vaarantaneet saariston kehittämisen sekä asukkaiden normaalin elämisen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi samassa yhteydessä vastuun saariston liikennepalveluiden kehittämisestä siirtyvän maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alusta maakunnille. Saaristoliikenteelle on valtion tämän vuoden budjetissa osoitettu 18,3 milj. euron määräraha, jolla katetaan yhteysalusten liikennöinti ja mm. laiturien kunnostamista. Määräraha kohdentuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle sekä Kymenlaak-soon. Saaristoliikenteen tämän vuoden määrärahasta n. 90 % eli n. 16,5 milj. euroa kohdentuu Varsinais-Suomeen.

LVM:ssä on viime viikolla valmisteltu saariston kehittämislakiin muutosehdotusta, jossa saaristoliikenne (yh-teysalusliikenne) siirtyy kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi. Tällöin saaristoliikenne olisi yksi maakunnan järjestämä ylimaakunnallinen tehtävä, jolle ei kuitenkaan osoiteta erillistä rahoitusta. Maakun-nan yleiskatteellinen rahoitus muodostuu yleisistä rahoituksen määräytymiskriteereistä, jotka on kirjattu maa-kuntien rahoituslaki -luonnokseen. Lakiluonnoksessa, joka on päivätty 22.12.2016, on esitetty sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävien rahoituksen määräytymiskriteerit. Näissä yhtenä kriteerinä on mukana saaristoisuus. Maakuntien muiden tehtävien rahoituksen osalta kriteerejä ei vielä ole päätetty.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kantaa LVM:n ehdotukseen saaristoliikenteen siirtämiseksi kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi.

Varsinais-Suomen näkökulmasta saaristoliikenne ylimaakunnallisena tehtävänä on ehdottomasti myös jatkos-sa oltava valtion rahoittamaa ja järjestämää. Toissijaisesti, jos saaristoliikenne lailla määrätään maakunnan tehtäväksi, tulee toiminnalle osoittaa erillisrahoitus. Rahoitus on osoitettava joko kokonaisrahoituksen määräy-tymiskriteerejä muuttamalla tai korvamerkitsemällä tälle toiminnalle erillinen rahoitus.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Positiivinen rakennemuutos vahvistaa työllisyyttä

Varsinais-Suomessa on käynnissä vahva positiivinen rakennemuutos. Mm. Turun telakalle, meriklusterin ali-hankkijoille, Uudenkaupungin autotehtaalle sekä palveluihin ja rakennusalalle tarvitaan seuraavien vuosien aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Samoin terveysteknologian tuotanto on kovassa kasvussa. Maakunnassa työttömyys on ollut laskussa jo vuoden verran ja nyt myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta arvioidaan, että Varsinais-Suomessa saavutetaan 72 % valtakunnallinen työllisyystavoite jo ensi vuonna.

Talouskasvun vauhdittamiseksi perustetussa positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä on kartoitettu kehit-tämistoimenpiteitä, joilla työvoiman saatavuuteen liittyviä pullonkauloja ratkotaan. Kasvun esteiden poistami-nen lähtee koulutuksen ja osaamisen vahvistamisesta. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen koulutuspakettia edistetään alueella yhteistyössä. Tekniikan koulutuk-sen volyymin ja laadun nostaminen teollisuuden edellyttämälle tasolle edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla asteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö arvioi positiivisen rakennemuutoksen koulutustarpeita ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä ministeriölle.

Työvoiman saatavuuden tukemiseksi, myös ammatillisen työvoimakoulutuksen tasoa tulee nostaa, ja turvata erityisesti siirtymäajan rahoitus ammatillisen koulutuksen reformissa. Teollisuusoppilaitosten toimintaedelly-tykset tulee varmistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä. Yritysten rekrytointien onnis-tuminen edellyttää työvoimareservin läpikäyntiä ja työnhakijoiden osaamisen kartoittamista. TE-toimisto tarvit-see lisäresursointia ja käsipareja haasteeseen vastaamisessa. Alueella on voitava pilotoida kokeiluja työn vastaanottamisen kannustamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.

Liikennejärjestelyitä tukemalla voidaan vauhdittaa alueen positiivista talouskasvua ja parantaa työvoiman liik-kumisen edellytyksiä. Liikenteen kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Turun ja Uudenkaupungin välisen työmat-kaliikenteen toteuttaminen, autotehtaan ja telakan liikenneyhteyksien parantaminen, elinkeinoelämän merkittä-vien yhteyksien kehittämishankkeiden käynnistäminen ja Uudenkaupungin radan kehittäminen.

Alueen teollista imua on ruokittava joustavalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili viime keskiviikkona Turussa ja vakuuttui alueen vauhdista. Ministeri kertoi, että työ- ja elinkeinoministe-riössä on jo lähdetty selvittämään alueen tarpeita. Maan hallitus tekee huhtikuun lopun puoliväliriihessä työlli-syyttä tukevia ratkaisuja. Positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteutta-miseksi tarvitaan päätöksiä valtion erillisrahoituksesta Varsinais-Suomeen. Hallitukselle on esitetty, että työ-voiman voimakkaaseen kysyntään vastataan muodostamalla Varsinais-Suomeen työllisyysasteen nostamisen kokeilualue. Tavoitteena on vahvistaa koko Suomen työllisyyttä ja luoda valtakunnallisesti monistettavia rat-kaisuja työllisyysasteen nostamiseksi.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansanta-louden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapaut-taa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työl-lisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työlli-syysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa takaisin maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan sään-nöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyollisyysasteen kehitys1

 

Tyollisyysasteen kehitys2

Alueelliselle energia- ja ilmastotyölle haetaan vahvistusta

Marraskuussa 2016 julkaistiin kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Siinä linjataan konkreetti-sia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmasto-tavoitteet vuoteen 2030. EU:ssa on vähennettävä päästöjä ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on päästökaupan ulkopuolisia, ns. taakanjakosektorin (liikenne, erillislämmitys, maatalous) päästöjä vähennet-tävä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.
Varsinais-Suomi on jo aiemmin asettanut tavoitteeksi kulkea kohti hiilineutraaliutta. Tässä työssä edelläkävi-jöinä ovat olleet muun muassa alueen Hiilineutraalit kunnat sekä Turun kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040. Valonia kokoaa parhaillaan tilannekatsausta maakunnallisen ilmasto- ja energiastra-tegian 2020 (Luotsi) toteutumisesta, minkä pohjalta voidaan luoda näkemys tulevista toimenpiteistä. Tarve katsaukselle on noussut osana luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaprosessia ja se linkittyy juuri julkaistun kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen.
Alueellista energia- ja ilmastotyötä vahvistamaan ja kokoamaan kutsutaan koolle Valonian johdolla yhteistyö-ryhmä, jossa on edustettuina alan keskeiset tahot ja toimijat. Suunnitteilla on myös hankkeita, joiden tarkoi-tuksena on edistää kansallisen ilmastonmuutoksen hillintä- tai sopeutumistyön toimeenpanoa Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on muun muassa luoda edellytyksiä puhtaamman teknologian ratkaisuille ja ilmasto-kestäville tuotanto- ja kulutusvalinnoille.
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995


Sote- ja maakuntauudistuksesta kerrotaan kansalle Turun messuilla elokuussa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus osallistuu 24.-27.8.2017 Turun messuille yhteisellä isolla
osastolla C-hallissa. Osaston teemana on Kimpassa – Allihopa 2019.
- Haluamme tavata kansalaisia, keskustella uudistuksesta ja vastata ihmisiä askarruttaviin kysymyk-siin. Isoissa muutoksissa on tärkeää kertoa asioista ja niiden valmistelusta avoimesti, tavata ihmisiä kasvokkain ja viestiä selkeästi ja visuaalisesti raikkaasti, kertoo Varsinais-Suomen liiton viestintäpääl-likkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Messunäkyvyys on kaikkien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaa-tioiden yhteinen panostus. Eri tahoja edustavat henkilöt päivystävät osastolla, myös kunnat ovat mukana.
Osastolle houkutellaan väkeä muun muassa helpon mutta opettavaisen kilpailun ja upean pääpalkinnon kautta. Eri organisaatioiden asiantuntijat keskustelevat sote- ja maakuntauudistuksesta myös paneelikeskustelussa isolla messulavalla.
Sote- ja maakuntauudistus koskettaa Varsinais-Suomessa noin 23 000 ihmistä, heistä valtaosa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan; vastuu palvelu-jen järjestämisestä siirtyy kunnista maakuntiin 1.1.2019. Uusiin maakuntiin siirtyy tehtäviä kunnista, sairaan-hoitopiireistä, pelastustoimesta, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja maakuntien liitois-ta. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 7755 781

 alatunniste