Ylatunniste2

Raideliikenteessä tapahtuu: CEF-rahoitusväline, Tunnin juna, VR:n lisävuorot

Euroopan komissio julkaisi 6.6.2018 esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmasta rahoitus-kaudelle 2021–2027. Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaa CEF-osarahoituksen hakemisen pääradan hankkeille EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna -hanke, on ollut osa ydinverkkokäytävää jo vuosia, ja on sitä myös tule-valla rahoituskaudella. Tunnin junan suunnitteluun on saatu EU-rahoitusta väylä- ja liikennehankkeiden CEF-haussa. Ydinverkkokäytävien laajeneminen Suomessa osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n CEF-rahoitusta useammille hankkeille. Kansallinen rahoitus on kuitenkin näissä hankkeissa merkittävä ja vaikuttaa toteuttamisaikatauluun.

Varsinaissuomalaiset ministerit Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Annika Saarikko kirjoittivat viikonlo-pun Turun Sanomissa Varsinais-Suomen kehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista: tekniikan alan koulutuk-sesta sekä Tunnin junasta. Ministerit totesivat Tunnin junan olevan paljon muutakin kuin ratahanke. Heidän mukaansa ”kyse on 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisesta Suomen talouden vetu-rina toimivan Etelä-Suomen alueelle. Tunnin juna antaa ihmisille mahdollisuuden valita unelmiensa asuinpai-kan, vaikka työpaikka olisi kauempana.

Tunnin junan vaikutukset työllisyyteen, asuntorakentamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin olisivat merkittä-vät ja heijastelisivat positiivisesti koko maahan. Kilpailukykyisen matka-ajan myötä yhä useampi siirtyisi junan käyttäjäksi.

Tunnin juna on Suomen kansainvälisin raidehanke. Se on keskeinen osa Pohjolan metropolit yhdistävää EU:n liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Matkailun ja logistiikan kannalta liikennekäy-tävän tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä kansainvälinen elementti antaa Tunnin junalle erin-omaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n rahoituksesta.” Ministerit toteavat maan hallituksen teh-neen merkittäviä satsauksia Varsinais-Suomen kasvuun ja kehitykseen ja haluavansa jatkaa ao. työtä.

VR on ilmoittanut lisäävänsä runsaasti uusia kaukoliikenteen junavuoroja elokuun puolivälistä alkaen. Lisäyk-set ovat olleet esillä kuluvana keväänä VR:n ja Varsinais-Suomen liiton välisissä keskusteluissa. Helsingin ja Turun välille lisätään neljä uutta viikonloppuvuoroa sekä Tampereen ja Turun välille lisätään vuorot perjantai-iltaan klo 19 jälkeen ja lauantaiaamuun ennen seitsemää vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Turun suunnan vuorolisäyksiä on tehty erityisesti matkustajamäärien perusteella.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Töihin tänne -kampanja ja SuomiAreenan teemapäivä kirittävät Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta

Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää SuomiAreenassa teemapäivän.

Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin vuoden 2018 alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin. Lounais-Suomeen syntyy nykyisten kasvuodotusten toteutuessa seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työ-paikkaa, joille haetaan tekijöitä.

Konseptoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais-Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen. Lisäksi Töihin tänne -kampanja kytketään vahvasti Talent Boost Turku – kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeeseen.

Suomen suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa, SuomiAreenassa syvennytään torstaina 19.7. Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. ”Lounais-Suomen ihme” -tapahtumapäivässä pa-neudutaan täysin uudella rantalavalla alueen talouskasvuun. Työvoimapulasta ja Lounais-Suomen kehitykses-tä on päivän aikana keskustelemassa mm. entinen pääministeri Esko Aho, entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck, brändijohtaja Peter Vesterbacka sekä useita Lounaissuomalaisten yritysten edustajia sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajia.

Linkki ohjelmaan.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Saaristomeren kalastuselinkeinon haasteita ratkottiin ministeritapaamisessa

Saaristomeren ammattikalastajien edustajat tapasivat toukokuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan sekä varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilän aloitteesta. Tapaaminen oli jatkoa huhtikuussa järjestetylle Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaamiselle, jossa keskusteltiin Saaristomeren ammattikalastuksen tulevaisuudesta.

Saaristomeri on Suomessa merkittävä ja monipuolinen elinkeinokalataloudellinen keskittymä. Ammattikalas-tuksella on Saaristomerellä erittäin pitkät perinteet ja suuri merkitys saariston elinvoiman ylläpitäjänä. Päätoi-misten kaupallisten kalastajien määrä on laskenut 1980-luvulta lähtien jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähene-miseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot ai-heuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa.

Ammattikalastajien edustajat esittivät toimenpide-ehdotuksia ministereille rannikkokalastuksen elvyttämiseksi ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotukset sisälsivät harmaahylkeen eli hallin kan-nanvähennystoimia kiintiömetsästyksen lisäksi sekä helpotuksia kiintiömetsästykseen. Kalastajat esittivät hel-potuksina mm. hylkeiden suojelualueista luopumista, metsästyksen sallimista Saaristomeren kansallispuistos-sa sekä rauhoitusajan lyhentämistä. Merimetson osalta kalastajat esittivät valtakunnallisen kannanrajoitus-suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa.

Puheenjohtaja Kanervan ehdotuksesta ministeri Leppä lupasi nimetä työryhmän, joka seuraa ja raportoi koko-naistilannetta sekä arvioi hylje- ja merimetsokantoja erityisesti ammattikalastuksen näkökulmasta ja jossa on mukana kalastajien edustus. Ministeri Tiilikainen lupasi käynnistää vielä tänä vuonna merimetson kannanhoi-tosuunnitelman laadinnan. Samoin ministerit pitivät itsestään selvänä, että ammattikalastajien näkökulma tulee huomioiduksi käynnissä olevassa hyljekannan hoitosuunnitelman laadinnassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Föli-Kurjenrahkan joukkoliikenteen kokeilu käynnistyi

Turun seudun joukkoliikenne Fölin 10 viikon mittainen joukkoliikennekokeilu alkoi 4.6.2018. Liikenne jatkuu koulujen loma-ajan eli 12.8. asti. Föli ajaa Tortinmäkeen ajavien linjojen 21 ja 23 vuoroista osan Kurjenrahkan kansallispuiston ytimeen siten, että arkena ajetaan viisi päivittäistä edestakaista vuoroa Turun kauppatorilta Kuhankuonon pysäkille. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan kymmenen edestakaista vuoroa kumpanakin päivänä.

Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana neuvottelemassa kokeiluliikenteestä ja kevään aikana Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa liitto hoitaa sihteeritehtäviä, on ollut aktiivisesti suunnittele-massa alueelle saapuville uusille virkistäytyjäryhmille suunnattuja palveluita. Tapahtumista ja palveluista on koottu tapahtuma- ja palvelukalenteri, joka löytyy osoitteesta www.kuhankuono.fi/fi/tapahtumakalenteri/

Mikäli Kurjenrahkan joukkoliikennekokeilu onnistuu hyvin, on jatkoa kokeilulle luvassa kesällä 2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 543 5473

Alueellisen junaliikenteen selvittäminen Varsinais-Suomessa

Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomen rataverkolla loppui 1990-luvun alussa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut autoliikenteeseen tukeutuvaa, vaikka Varsinais-Suomen maakunta- ja seutukeskusten välinen rataverkko asemapaikkoineen olisi rakenteen kannalta lähes ideaalinen. Alueellinen junaliikenne osana kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta on kirjattu sekä maakuntakaavoi-tuksen että liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin.

Viimeaikainen taloudellinen kehitys, positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjon-nan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uuteen haasteeseen on vastattu mm. alueen ja valtion välisellä Silta-sopimuksella. Uudenkaupungin radan sähköistyksen suunnittelu ja toteut-taminen on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi alueellisella junaliikenteellä nostaa koko maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta suhteessa Tunnin junaan. Samanaikaisesti maakuntauudistus ja rautateiden henkilöliikenteen vapautuminen tukevat alueellisen junaliikenteen tarkastelua kokonaan uudesta näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen selvitys

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2018 yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa teettänyt konsultilla (WSP) Selvityksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Selvitys rohkai-see tulevia maakuntia arvioimaan uudelleen joukkoliikenteen kokonaistarjontaa ja päättämään, millä kulku-muodoilla viranomaisen järjestämä liikenne hoidetaan.

Työn tarkoituksena on ollut arvioida alueellisen junaliikenteen potentiaalia ja järjestämisen edellytyk-siä. Pilottialueena on toiminut Vaasa–Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Haapamäki–Tampere-rataosuudet...

Kansainvälisessä katsauksessa on tarkasteltu Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, pääpainon ollessa Ruotsissa. Esimerkit osoittavat, että junaliikenteen kilpailuttaminen alueellisesti on houkutellut mark-kinoille useita eurooppalaisia operaattoreita, ja uusi liikenne on kasvattanut matkustajamääriä. Ne myös osoittavat, ettei ole olemassa yhtä, kaikkialle sopivaa junaliikenteen kilpailuttamisen mallia, vaan jokaisen alueen, toimijoiden ja liikennejärjestelmän erityispiirteet täytyy huomioida. Ruotsissa ja Saksassa päätäntävalta alueellisesta junaliikenteestä on alueilla, vastuutahojen ollessa noin Suo-men maakuntia vastaavia viranomaistahoja. Alueellinen junaliikenne perustuu näissä maissa lähes poikkeuksetta julkisen palvelun velvoitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että liikenne on julkisesti tuettua. Sen sijaan pitkänmatkan liikenteessä vallitsee avoin kilpailu...

Tarkoituksenmukaista olisikin, että valtakunnallista liikennettä täydentävässä junaliikenteessä toimi-valtaisena viranomaisena olisivat maakunnat tai kaupunkiseudut, kuten Ruotsissa ja Saksassa...
Kalusto vuokrattaisiin VR:ltä erotettavasta kalustoyhtiöstä tai perustettaisiin oma yhtiö. Maakuntien oman kalustoyhtiön heikkoutena voi kuitenkin olla pieni koko, ellei alueellista liikennettä ole tulevai-suudessa merkittävästi enemmän.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/b74f6d69-54f1-4e8c-8f57-88b3f93dd684/31e91042-ffdb-422d-8e33-7137b50f093e/RAPORTTI_20180530071000.PDF

 

Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat 4.6.2018 päässeet yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen etenemisestä:

Kilpailun avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen ra-taverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Silloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnas-sa sovitun mukaisesti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä tavoitteena käyttöoikeussopimus. Ete-lä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutusmallin kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kil-pailun avaamisen mallissa.

LVM ja VR tekevät yhteistyötä kilpailun avaamisen edellyttämien yhtiöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa 2022.

VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaoh-jaukseen. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään 31.12.2018.
Kalustoyhtiöön siirretään kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat, sekä kaluston varaosat ja erikseen määritellyt erityistyökalut. Kalustoyhtiö aloittaa myös uuden taa-jamaliikennekaluston hankinnan valmistelut.

Kiinteistöyhtiöön siirretään Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt: VR:n omistamat Helsingin varikon rakennukset ja niihin sisältyvät kiinteät laitteet, sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemaraken-nukset määräaloina. VR:llä on käynnissä merkittävä kiinteistökehityshanke Helsingin asema-alueella, jonka omistuksesta VR tulee luopumaan markkinaehtoisesti.

VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. Kunnossapitoyhtiöön siirretään tarvittava kunnossapitohenkilöstö, sekä kaluston kunnossapi-toon tarvittavat varaosat, koneet ja laitteet. VR kehittää kunnossapitoyhtiötä operatiivisesti ja liiketoi-minnallisesti itsenäiseksi yhtiöksi ja luopuu yhtiön omistuksesta markkinaehtoisesti ennen kilpailute-tun liikenteen aloittamista.

https://www.lvm.fi/-/rautateiden-henkiloliikenteen-kilpailun-avaaminen-etenee-yhtiojarjestelyilla-976098

Joukkoliikenteen järjestäminen Ruotsissa

Ruotsissa joukkoliikenteen järjestämistä on 1.1.2012 alkaen ohjannut joukkoliikennelaki 2010:1065 (Lag om kollektivtrafik). Sen mukaan paikallisesta ja alueellisesta joukkoliikenteestä sekä erikseen sovittaessa kuljetus-palvelusta (färdtjänst) vastaa alueellinen joukkoliikenneviranomainen (regional kollektivtrafikmyndighet). Pai-kallinen ja alueellinen rautatieliikenne valtion rataverkolla on kilpailutettua sopimusliikennettä, kuten lähes kaikki paikallinen ja alueellinen linja-autoliikennekin. Alueiden välinen kannattava rautatieliikenne on vuodesta 2010 alkaen täysin vapaan kilpailun alaista. Kannattamaton liikenne on Trafikverket-viranomaisen osittain yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa kilpailuttamaa sopimusliikennettä. Alueiden välisessä linja-autoliikenteessä on vapaa kilpailu, Trafikverket ostaa tarpeellisiksi katsotut kannattamattomat vuorot.

Maakuntauudistus ja alueellinen junaliikenne Varsinais-Suomessa

Maakuntauudistusvalmisteluun sisältyy myös uuden maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon pohdinta. Kestävä ja tasapuolinen palveluverkko edellyttää hyvää maakunnallista saavutettavuutta paitsi asiakkaan erityisesti työntekijän näkökulmasta. Lähtökohtana on, että palveluverkon tulee ensisijaisesti raken-tua joukkoliikenteelle. Aluerakenteellisesti Varsinais-Suomessa on tähän hyvät edellytykset, mutta toteuttami-nen edellyttää ajattelun muutosta ja tarttumista maakuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen.

Maakuntalain 6 §:n ”Maakunnan tehtäväalat” 2 momentin mukaan
Maakunta voi lisäksi hoitaa 1) Liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun otta-matta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullis-ten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä.

Uudenkaupungin, Mynämäen, Loimaan, Auran, Salon ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tekivät huhtikuussa 2018 opintomatkan Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille tutustumaan alueellisen juna- ja joukkoliiken-teen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin.

Matkan jälkeen 4.5.2018 luovuttivat liiton ja Uudenkaupungin edustajat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjeen, jossa esitettiin selvityshenkilön asettamista Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen käynnistämisedellytysten määrittelemiseksi. Ministerin tapaamisen jälkeen päätettiin jatkaa em. kirjeessä esi-tettyjen tehtävien valmistelua Varsinais-Suomen liiton, LVM:n ja alueen kuntien kanssa tehtävällä esiselvityk-sellä, jossa

1. päivitetään Varsinais-Suomen liiton aiemmat paikallisjunaselvitykset LVM:n Alueellisen junaliikenteen järjestämisedellytykset -selvityksen pohjalta;

2. arvioidaan Uudenkaupungin radan sähköistyssuunnitelmien paikallisjunien ja erityisesti asemapaikko-jen näkökulmasta;

3. määritellään Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen palvelutaso (vuoroväli, matka-aika, kalusto), taloudelliset edellytykset ja organisointimalli (järjestäjä, tuottaja, omistajuus);

4. määritellään tarvittavien siirtymävaiheen sopimukset;

5. arvioidaan lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056