Ylatunniste2 

Keskustelu EU:n koheesiopolitiikasta käy kuumana – nyt on aika vaikuttaa

EU:n tulevan 2020+ -budjettikauden valmistelut tulevat olemaan EU-politiikan keskiössä vuonna 2018. Komis-sion puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tukee koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan uudistamista ja yksin-kertaistamista, mutta vastustaa suuria leikkauksia. Koheesiopolitiikan tulisi hänen mielestään säilyä koko Euroopan politiikkana. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että EU:n tuloja tulisi kasvattaa.

Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä kovaa vääntöä Brysselissä. Pienenevä EU-budjetti tulee näkymään myös koheesiopolitiikassa. Komission eri osastojen esittämät mallit koheesiopolitiikan leik-kaamiseksi ovat huolestuttavia kehittyneiden alueiden ja näin ollen myös Varsinais-Suomen kannalta. Brys-selissä on meneillään kaksi alueiden yhteistä aloitetta, joiden tavoitteena on taata koheesiorahoitus kaikille EU-alueille myös jatkossa. Lisäksi komissio on avannut julkisen kuulemisen koheesiopolitiikan tulevaisuudes-ta. Tähän on kaikkien suotavaa vastata.
https://ec.europa.eu/info/consultations/public-consultation-eu-funds-area-cohesion_fi

Todennäköisesti koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja.

Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen, jossa analysoidaan eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutuksia alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät huolestuttavilta:

Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
 Skenaario II: tuki ainoastaan koheesiomaille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
Skenaario III: juustohöylämalli eli 10 %:n leikkaus koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 10 %
 Skenaario IV: sosiaalirahasto pois koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 40 %

On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee vaikuttaa kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa. Rakennerahastoil-la tuetaan tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta, joka on toivottu valonpilkahdus koko Suomessa.

Lisätietoja: Europpa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon, p. +32 498 103 271,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., erikoissuunnittelija, EU-hankerahoitus Ville Roslakka, p. +358 50 5920 404,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tunnin junan toteutus varmistaa metropolialueen kasvua ja kilpailukykyä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkisti 9.1. kaupunkipolitiikan tiekartta -selvityksen, jossa esitetään toimia Helsingin metropolialueen kansainvälisen menestymisen vahvistamiseksi. Helsingin seutu kasvaa no-peasti, mutta kansainvälisestä perspektiivistä katsottuna kasvu on paikoin vaatimatonta. Seudun talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi kansainvälisiä verrokkikaupunkeja hitaampaa ja esimerkiksi alueen väestönkehitys on 2010-luvulla jäänyt Oslon ja Tukholman kasvuvauhdista jälkeen.

Raportti tunnistaa Helsingin metropolialueen kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja, sekä esittää seu-raavat toimintalinjat näiden poistamiseksi: metropolisopimuksen laatimista, sujuvia liikenneyhteyksiä ja kau-punkien tiivistämistä sekä kansainvälistymisloikan.

Varsinais-Suomen alueen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet ovat monella tavalla samanlaisia kuin metro-polialueen. Suomen kasvukolmio muodostuu Helsinki, Turku ja Tampere -kolmiosta. Kasvukolmion osuus väestön, työpaikkojen, BKT:n, T&K-menojen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta on 50–70 % koko maan osuudesta. Kasvua ja kaupunkiseutujen kehitystä hidastavien esteiden poistaminen on siksi met-ropolialuetta laajempi kysymys.

Raportin keskeisimpinä johtopäätöksinä esitetään mittavia panostuksia kasvukolmion kaupunkien välisen rai-deliikenteen uudistamiseen ja olennaisesti nykyistä nopeampien junayhteyksien luomiseen. Yksi näistä toimis-ta on toteuttaa Tunnin juna Helsingistä Turkuun. Johtopäätös vahvistaa aiempia lukuisia päätelmiä Tunnin junan merkittävistä hyödyistä. Nopea junayhteys vaikuttaa merkittävästi aluetalouteen ja johtaa tuottavuuden ja arvonlisäyksen kasvuun. Lisäksi se luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille yrityksille Helsingissä, Tu-russa, Espoossa, Lohjalla ja Salossa.

Etelä-Suomen nopeille junayhteyksille on tarvetta ja kannatusta, minkä vuoksi mm. Tunnin junan suunnittelu on käynnissä. Tampereen ja Helsingin pormestarit Lauri Lyly ja Jan Vapaavuori painottivat selvityksen julkis-tamisen jälkeen Suomella olevan kaikki mahdollisuudet yhdistää lähivuosikymmeninä etelän suurimmat kau-punkiseudut Helsinki, Tampere ja Turku noin tunnin yhtenäiseen saavutettavuusalueeseen.
Linkki selvitykseen

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV – Kaupunkien mestarien liigaan -selvitys on osa MDI:n kaupungistumisen ja kaupunkien kehittämisen tilannekuvan piirtämistä sekä konkreettisten kehittämisehdotusten kertomista. Selvi-tyksen tilaajina olivat Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Palvelualo-jen Ammattiliitto (PAM), Rakennusteollisuus RT ry, Sitra ja Rakennustietosäätiö.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Selvitys Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksista yritystoimintaan valmistunut

Varsinais-Suomen liitto oli mukana rahoittamassa Turun Kauppakorkeakoulun tutkimusta, jossa tutkittiin Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksia yritystoimintaan. Tutkimusaineisto kerättiin yrityshaastatteluin (22 kpl) syys-marraskuussa 2017. Haastateltavat yritykset toimivat Turun kehätien vaikutusalueella ja kattavat Varsinais-Suomen teollisuusyritysten liikevaihdosta 37 prosenttia vuonna 2015. Tutkimuksen keskeiset tulok-set:

• Kehätiehen suunnitellut investoinnit eivät synnyttäneet merkittävästi taloudellista kasvua alueen yrityksissä, vaikka kehätie onkin erittäin merkittävä tekijä niiden liiketoiminnan kannalta.
• Mikäli nykyiset olosuhteet huononevat, haitta on monelle yritykselle merkittävä.
• Erityisesti logistiikkayritykset arvioivat kehätien olevan jo nyt kantokykynsä rajoilla.
• Kehätien parannusinvestoinneilla ei arvioida itsessään olevan merkittävää (kasvua lisäävää) vai-kutusta, mutta kehätien parantamista voidaan pitää kriittisenä kasvun vaatiman välityskyvyn turvaamiseksi.

Liikenneviraston tilastojen perusteella Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi välillä Kausela - Kirismäki liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2004 ja 2016 välillä 30 prosenttia ja raskas liikenne jopa 37 prosenttia. Liikenteen toimivuus heikkenee nopeas-ti Turun kehätiellä, jos liikennemäärien kasvu jatkuu samanlaisena, eikä investointien aikataulua kiirehditä suunnitellusta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö Mari Sinn, p. 045 807 8969, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Scandria® Alliance ¬– ScanMed korridoorin yhteistyösopimuksen valmistelu

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki (Science Park) ovat mukana valmistelemassa allianssisopimusta Scandinavian-Mediterranean TEN-T ydinverkkokäytävän alueiden ja kaupunkiseutujen yhteistyön vahvista-miseksi. Sopimus painottuu käytävän pohjoiseen osa-alueeseen. Muut valmistelussa mukana olevat alueet ovat Örebron seutu, Skåne, Uudenmaan liitto, Itä-Norjan maakuntaverkosto, Akershus (Oslon seutu) sekä Berlin-Brandenburg.

Valmistelusta vastaa Berlin-Brandenburgin yhteinen aluesuunnitteluosasto osana Scandria®2Act-hanketta. Sopimuksen sisältöjä ovat yhteistyön organisointi, varmistaminen ja sisältöjen määrittely. Tavoitteena on lii-kenteen ja alueidenkäytön suunnittelun rajat ylittävä yhteistyö virkamies- ja luottamushenkilötasoilla yhteisten intressien edistämiseksi. Yhteistyön hahmoteltuja teemoja ovat hallinto, logistiikka, rautatieliikenne, vaihtoeh-toiset polttoaineet, talous sekä korridoorin kaupunkiseudut suunnittelun ja aluekehityksen näkökulmis-ta. Yhteistyön pääareena tulee olemaan joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälien konferenssi. Sopimus ei konferenssijärjestelyjen lisäksi sisällä taloudellisia velvoitteita. Jokaisen sopimusosapuolen oletetaan vastaa-van omista osallistumiskuluistaan.

Yhteistyön organisoitumisesta on edelleen valmistelijoiden välillä hieman erilaisia näkemyksiä. Useimpien – myös Turun ja liiton kanta – on mahdollisimman joustava ja kevyt rakenne. Tärkeää olisi myös saada kaikki Pohjoismaiden pääkaupunkiseudut mukaan allianssiin.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuu-tos näkyy selvästi yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yri-tysten liikevaihdon kehitys on vakaalla kasvu-uralla kaikilla toimialoilla.

Nopeimmin liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa rakennusalalla, jonka suhdannekehitys kääntyi kasvuun jo vuonna 2014. Palvelualoilla kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin rakentamisessa, mutta sekin on kasvanut vuoden 2010 tasoon verrattuna noin 35 %. Palvelut ovat kasvaneet tasaisesti käytännössä myös koko pitkän laskusuhdanteen ajan. Kaupan alan kasvu puolestaan vastaa melko tarkkaan kaikkien toimialojen yhteistä suhdannekehitystä.

Myös teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna. Varsinais-Suomen teollisuus-tuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jonka suhdannetilanne on ollut koko laskusuhdanteen ajan sel-västi teollisuustuotannon kokonaistilannetta paremmalla tasolla.

Varsinais-Suomen liitto seuraa yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus teh-dään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2018 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

1

2

 

3

 

4