yltunniste

 Maakuntahallitus 23.2.2015

Tunnin juna

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kehityskäytävä on ainoa yhteys Suomessa, joka mahtuu Euroopan unionin TENT-T verkon ydinverkkokäytäviin yhdessä Helsinki-Tallinna välin kanssa.
TEN-T-päätös sisältää määrittelyt kolmen tason verkoille: 1) kattava verkko, 2) ydinverkko ja 3) ydinverkkokäytävä. TEN-T tuki kohdennetaan 85 % ydinverkkokäytäviin ja loput ydinverkoille. Kattavan verkon hankkeet  eivät käytännössä saa tukea vaan ainoastaan statuksen.

Tähän mennessä tapahtunutta:


14.11.2014:Stubbin hallituksen EU-ministerivaliokunnan päätös koskien EU:n komission investointiohjelmaa: edistetään nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välillä.

9.12.2014: Liikenneministeri Paula Risikko pyysi Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki-Turku ratayhteyden kehittämistä. Arviosta tulee ilmetä mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri kehittämisvaihtoehdoilla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Työn tulisi olla valmis 2015 loppupuolella.

Hanketta koskeva suunnitteluraha ei mahtunut viimeiseen lisätalousarvioon, mutta tarvittava summa, 100 000 -200 000 euroa, löytynee varmasi Liikenneviraston, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton budjeteista.

Kevään hallitusneuvotteluiden tavoite on suorasti tai epäsuorasti, 45 miljoonaa euroa maksava jatkosuunnittelu ajalla 2015-2019. Tuohon summaan voidaan hakea TEN-T tukea EU:lta 50%.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen  p. 040 5836 950

 

Lentoliikennestrategian linjaukset eivät uhkaa Turun lentoaseman toimintaedellytyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää helmikuussa valmistuneessa lentoliikennestrategiassa (2015–2030) lentoasemien ylläpidossa verkostoperiaatteen jatkoa, mutta myös aiempaa vahvempaa lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittämistä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Jatkossa Finavia ylläpitää ja kehittää lentoasema- ja ilmaliikennepalveluja kaupallisesti kannattavalle liikenteelle sekä sotilasilmailulle, valtion ilmailulle ja yleisilmailulle. Kaupallisesti kannattamattomien lentoasemien ylläpitovastuusta Finavia voi jatkossa luopua.

Turun lentoasema on lentorahtiliikenteessä kiistatta Suomen toiseksi merkittävin lentoasema – jatkossa Turun lentoasemalle asetetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman rahtikuljetusten varalentoaseman rooli. On muistet tava, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat maakunnallemme elintärkeät. Nopea junayhteys Turusta Helsinkiin ei kilpaile suorien kansainvälisten lentoyhteyksien kanssa – molemmille on oma, erityinen roolinsa!

Strategian toimeenpanoa varten on sovittu perustettavan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille. Turun lentoasema kuuluu Keski- ja Länsi-Suomen ryhmään yhdessä Tampere-Pirkkalan, Porin, Jyväskylän, Jämsän (Halli) ja Maarianhaminan kanssa. Työryhmään on kutsuttu edustajat kaupungeista, maakuntaliitoista, yrittäjistä ja kauppakamarista.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen  p. 040 5836 950

 

Hankkeilla lisäpuhtia maakuntastrategian toteuttamiseen

EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistynyt niin kansallisten kuin keskitetysti EU:n komission kautta hallinnoitujen rahoitusohjelmien osalta. Kansallisen rahoituksen merkittävä väheneminen ja rahoitusohjelmien fokusoituminen asettaa hanketoimijat uuden haasteen eteen.

Myös Varsinais-Suomen liiton rooli on osittain muuttunut hankerahoituksen myöntäjästä hankerahoituksesta tiedottavaksi ja paikallisia kumppanuuksia tukevaksi ja aktivoivaksi toimijaksi. Liitto alueellisena viranomaisena ja aluekehittäjänä on useissa hankerahoitushakemuksissa haluttu kumppani ja osatoteuttaja.  Jotta näistä lukuisista hankeideoista ja esityksistä valikoitusi liiton toiminnan ja maakuntastrategian kannalta keskeisimmät ja oleellisimmat hankkeet, on liiton sisälle perustettu asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja arvioida kunkin hanke-esityksen sisältöä erityisesti maakuntastrategian toimeenpanon kannalta ja arvioida liiton resurssien (suora rahoitus, työpanos) sitomista kuhunkin projektiesitykseen. Parhaimmillaan hankkeiden kautta saatava lisäresurssi mahdollistaa toiminnan aidon kehittämisen, uuden luomisen ja kumppanuuden vahvistumisen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että resurssit sidotaan juuri liiton ja jäsenkuntien kannalta keskeisiin projekteihin ja teemoihin ja toisaalta huolehditaan hankkeiden taloudellisesta kestävyydestä.  

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 5063 715

 

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu nopeaa VATT:n ennusteessa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on laatinut ennusteen maakuntien työllisyysnäkymistä vuoteen 2030 saakka. Ennuste on laadittu valtakunnallinen koulutustarve-ennakoinnin tarpeisiin. Kevään aikana määritellään opetushallituksen vetämänä oppilaitosten aloittajapaikkajako lähivuosiksi, ja tässä prosessissa Varsinais-Suomen liitto on muiden maakuntien liittojen ohella vahvasti mukana.

VATT:n ennusteessa Varsinais-Suomen työllisyyskehitys lähtee nopeaan kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Ennusteen mukaan Varsinais-Suomen kasvunäkymät ovat samalla tasolla Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa ja selvästi koko maan tasoa paremmat. Työllisyyden kasvu on aluksi nopeaa, koska korkean työttömyysasteen vuoksi työvoimaa on runsaasti saatavana. 2020-luvulla työllisyyden kasvu taittuu johtuen ennen kaikkea työvoimareservien niukkuudesta.

Tyollisten maaran kehitys 23 2

VATT:n ennusteessa on huomioitu eläkeuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman työllisyysvaikutukset. Lisäksi ennusteen taustaoletuksissa kotimaisen kysynnän ja investointien uskotaan kasvavan vientiä nopeammin ja yhteiskunnan palveluvaltaistumisen oletetaan jatkuvan. Suuri osa Varsinais-Suomen ennustetusta työllisyyskasvusta suuntautuukin palvelualoille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella merkittävää kasvua ennustetaan liike-elämän palveluihin, niin asiantuntijapalveluihin (esim. insinööritoimistot) kuin suorittavan tason töihinkin (esim. kiinteistöhuolto). 

Palvelujen lisäksi myös teollisuuden ja alkutuotannon ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja Varsinais-Suomessa olisivat mm. metallien jalostus, kulkuneuvojen valmistus sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Merkittävimpiä taantuvia toimialoja VATT:n ennusteessa ovat kauppa, julkinen hallinto, rakentaminen sekä pankkiala. Rakennusalalle tosin ennustetaan tasaista kasvua, mutta nykyinen taantuma on ollut alalla niin syvä, ettei siitä ole täysin toivuttu vielä vuonna 2020.

Tyollisten maaran kehitysII 23 2

Vaikka työllisyysnäkymät ovat VATT:n ennusteessa myönteisiä, on Varsinais-Suomen työttömyystilanne yhä synkkä. Työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kaksi vuotta, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti. Marraskuun 2014 lopussa Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 13,9 %, mikä on yli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Maakunnan väestökehitys on sen sijaan ollut tasaisessa kasvussa. Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi reilulla 2 000 uudella asukkaalla ollen vuoden lopussa noin 473 000. Valtaosa väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, mutta myös muualta Suomesta muutti Varsinais-Suomeen lähes 500 uutta asukasta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 

Central Baltic -ohjelman ensimmäisessä haussa yhteensä 177 hankehakemusta 

Edellisviikolla päättynyt Central Baltic -ohjelman ensimmäinen hakukierros poiki ennätyksellisen määrän hakemuksia ohjelman historiassa. Kiinnostus jakaantui melko tasaisesti ohjelman neljän teeman välillä ympäristöhankkeiden ollessa niukassa enemmistössä. Varsinaissuomalaiset toimijat ovat hakemuksissa hyvin edustettuina niin pääpartnereina kuin tavallisinakin projektipartnereina.

Hakuprosessia on uudistettu edelliseltä ohjelmakaudelta monin tavoin. Nyt arvioitavista hankehakemuksista 141 on niin kutsuttujen "tavallisten" hankkeiden ensimmäisen, "ideahakuvaiheen" hakemuksia, joista vain osa hyväksytään toiseen hakuvaiheeseen. Toinen hakuvaihe on auki kesällä ja rahoituspäätökset tehdään elokuussa. Loput 36 nyt saapunutta hakemusta tavoittelee "pienhanketta", joiden rahoituspäätökset tehdään jo huhtikuussa. 

Rahoituksesta päättävä jäsenvaltioiden edustajista koottava hallintokomitea kokoontuu ensimmäisen kerran huhtikuussa Ahvenanmaalla.

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302