yltunniste 

Maakuntahallitus 23.3.2015

Edunvalvonta aktualisoituu

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi. Vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut käydään ennakkotietojen valossa uudelta pohjalta. Yksityiskohtaiset ohjelmat vaihtuvat muutamaan keskeiseen strategiateemaan, joiden pohjal-ta tehdään myöhemmin keväällä toteuttamissuunnitelmat.
Kun pyritään tekemään teemallisia linjaratkaisuja yksityiskohtaisten päätösten sijasta, tulee maakunnan edun-valvonta linjalta sen tosiasian valossa: tarvitaan paranevaa yhteistyöpolitiikkaa muiden voimakkaasti kehittyvi-en (talous+asukasluku) maakuntien kanssa.
Alla oleva karttakuva kertoo, että 80 % suomalaisista asuu kahdella, varsin pienellä maantieteellisellä alueella. Näiden kahden alueen varassa on kuitenkin hyvin pitkälle Suomen kansantalouden kasvupotentiaali.

Population Change 2003 2013


Alemmasta kuvasta taas käy ilmi kaupunkiseutujen välisen vuorovaikutuksen tulevat painotukset

Aluerakenteen ja liikennejarjestelman kehtyskuva 2050

Edunvalvonnan onnistuminen edellyttää oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä. Kiistaton tosia-asia on, että ainakin suuret infrastruktuurihankkeet edellyttävät parantuvaa yhteistyötä Uudenmaan ja pääkaupunki-seudun kanssa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204

 

Tunnin junan matka-ajasta

Matka-aika on yksi keskeisimmästä tunnin junaa perustelevista tavoitteista. Nykyinen junayhteys Turusta Helsinkiin kestää aikataulun mukaan 1 tunti 58 min. Tämä jakautuu osaväleittäin seuraavasti: Turku-Salo 30 min, Salon pysähdys 2 min, Salo-Espoo 66 min ja Espoo-Helsinki 20 min.
Tunnin junalla on matka-ajan lisäksi muita merkittäviä vaikutuksia, joita liikenne- ja kuntaministeri Risikko on pyytänyt Liikennevirastoa selvittämään. Selvitystyö on parhaillaan kesken.
Rantarata on valmistunut vuonna 1903. Rataa on parannettu ja oikaistu useaan kertaan. Silti radalla on edel-leen useita osuuksia, joilla geometria tai radan rakenteet alentavat nopeusrajoitusta. Eräs radan perusongelma kaukoliikenteen kilpailukyvyn kannalta on sen hitaus ja pituus.
Rantarataa on suunniteltu Ratahallintokeskuksen (nykyisin osa Liikennevirastoa) selvityksessä "Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys". Selvitys on vuodelta 2008. Selvityksessä on todettu mm. Rantaradalta olevien matka-aikasäästöjen olevan marginaalisia. "Kaukoliikenteen nopeuttaminen perinteisellä kalustolla ei ole nykyisen ratageometrian puitteissa mahdollista siinä määrin, että siitä olisi lisäarvoa matkustajalle tai että sillä olisi vaikutusta liikenteen tuotantokustannuksiin. Nopeuttamistoimet vähentävät kuitenkin liikenteen häiriöherkkyyttä. Pendolinojen matka-aikaa voidaan nykyisen ratageometrian puitteissa lyhentää enintään seitsemän minuuttia."
Tunnin juna muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista sekä 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. tämän päivän kalustolla ja aikataululla Turku-Salo ja Espoo-Helsinki vievät matka-ajasta 49 min. Selvitysten mukaan toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja parantamalla Turku-Salo -osuus voi-daan saada matka-aikasäästöjä noin 4 min, jolloin päästään matka-aikaan 45 min. Uuden rataosuuden matka-aika nykyisellä VR:n kalustolla on noin 32 min.
Tunnin junalla ja VR:n nykyisellä tai tällä hetkellä tilauksessa olevalla kalustolla matka-aika Turku-Helsinki olisi 1 tunti 17 minuuttia, Kupittaa-Pasila 1 tunti 7 min ja Salo-Espoo 32 min. Juna pysähtyisi Lohjalla. Rata mahdollistaisi nopeamman kaluston käytön ja entistä lyhyemmän matka-ajan, jos sellaista kalustoa vaikkapa tämän vuosisadan loppupuolella halutaan ottaa käyttöön. Matka-ajan näkökulmasta Tunnin juna -markkinointinimi on kaikkea muuta kuin epäonnistunut!

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen p. 040 5836 950

Kasitien suunnittelukilpailun voittaja Ramboll Finland Oy jatkaa toisen vaiheen uudelleenarvioinnin viimeistelyllä

Valtatien 8 Turku–Pori-yhteysvälihankkeessa ensimmäisessä vaiheessa toteutumatta jäävät toimenpiteet ovat mukana parhaillaan käynnissä olevassa yhteysvälin toisen vaiheen uudelleenarvioinnissa. Uudelleenarvioinnin käynnisti Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämä suunnittelukilpailu, johon valittiin arvioitavaksi neljä korkeatasoista kilpailutyötä. Suunnittelukilpailussa kilpailijat arvioivat kustannustehokkaim-mat toimet Turku–Pori-yhteysvälin liikenteellisen palvelutason parantamiseksi ja etsivät yhteysvälin kehittämi-seen uusia innovaatioita. Jokainen kilpailutyö lähestyi aihepiiriä eri näkökulmasta, mikä vaikutti osaltaan toi-menpiteiden painotuksiin.

Suunnittelukilpailun voitti Ramboll Finland Oy kilpailutyöllä "HOTPOT". Voittaneen ryhmän projektipäällikkönä toimi Riikka Salli. Tuomariston näkemyksen mukaan voittajatyössä on otettu monipuolisesti kantaa kasitien käyttäjien erilaisiin liikkumistarpeisiin. Lopputulos on kehittämispolultaan harkittu ja tasapainoinen kokonai-suus, jossa esitetyt ratkaisut on selkeästi perusteltu ja vaikutusten arviointi korkeatasoisesti toteutettu.
Suunnittelukilpailun voittajan kanssa käynnistetään jatkotyö, jossa kootaan suunnittelukilpailun esiin nostamat kustannustehokkaimmat, innovatiivisimmat ja toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut valtatien 8 toisen vaiheen korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä varten. Suunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Kuntia ja muita sidosryhmiä kuullaan jatkosuunnitelmista heti toukokuussa. Hankkeitten rahoituksesta ei ole vielä pää-töksiä.
– Varsinais-Suomessa kasitien hankalimmat kohdat ensimmäisen vaiheen valmistuttua ovat Laitilan ja Mynämäen kohdat – näissä liikenneturvallisuus, taajamien maankäyttö ja raskaan liikenteen sujuvuus on viimeistään kasitien toisessa vaiheessa ratkaistava. Voittajatyössä nämä molemmat kohdat on nostettu esille tärkeinä kehittämiskohteina. Luotan siihen, että voittajajoukkueen kanssa saamme viimeisteltyä kasitien toisen vaiheen uudelleenarvioinnin eri osapuolia tyydyttävästi, Häkämies arvioi.
Tuomaristoon kuuluivat johtaja Matti Vehviläinen ja investointipäällikkö Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, suunnittelujohtaja Mervi Karhula ja tiesuunnittelun asiantuntija Jukka Peura Liikennevirastosta, maakuntajohtaja Kari Häkämies ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen Varsinais-Suomen liitosta, maakunta-johtaja Pertti Rajala ja alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakuntaliitosta. Kilpailutyöt ja kilpai-lun arvostelupöytäkirja ovat luettavissa netissä: www.strafica.fi/Turpo

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204
ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen
p. 040 7674364


Vaikeasti työllistyvät kasvattavat työttömyysastetta

Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 2012 alkaen. Vaikka vuosi sitten työttö-myyden kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kehitys toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna 2013. Hiljattain julkaistu raportti kevään 2015 alueellisista kehitysnäkymistä ei myöskään lupaa merkittävää muutosta kehitykseen. Odotukset työttömyyden kehityksestä syksylle 2015 ovat pessimistisiä, vaikka elinkeinoelämän kasvuodotukset kääntyvät pikku hiljaa myönteisemmiksi.
Työttömyyden viimeaikainen kasvu on ollut suurelta osin rakenteellista. Valtaosa maakunnan työttömyysas-teen kasvusta selittyy joko pitkäaikaistyöttömien tai muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrän kasvulla. Vuoden 2014 aikana rakennetyöttömiksi laskettavien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 2 500:lla, kun alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vain noin 400:lla. Muiden kuin rakennetyöt-tömien määrä itse asiassa laski hetkellisesti vuoden 2014 maalis–huhtikuussa, ja kuluvan vuoden tammikuus-sakin työttömyysaste tässä ryhmässä kasvoi vain aavistuksen.

Tyottomyysasteen muutos 2014

 

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen p. 050 410 2294