Ylatunniste2

 Näkemyksiä hallitusneuvotteluiden niistä asioista, jotka koskettavat maakuntien liittoja

I. Valtion keskushallinto: Tuleva hallitus tulee etenemään todennäköisesti KEHU (yhtenäisen val-tioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) työn pohjalta. Komitea korosti minis-terin tehtäväkuvassa ja roolissa kollegiaalisuutta, yhteistä vastuuta ja yhdessä toimimista. Lähtö-kohtana yksi ministeri per ministeriö, sirpaleministereistä luovutaan. Poliittisista valtiosihteereistä luovuttaisiin. Valtioneuvostolla mahdollisesti oikeus päättää omasta organisaatiostaan eli ministe-riörakenteesta hallitusohjelmassa.

II. Maakunta/väliportaan hallinto: Työ on asianomaisessa työryhmässä kesken. Neuvottelevien puolueiden välillä on näkemyseroja siitä, kuinka maakunta/väliportaanhallinto tulisi järjestää.

Taustalähtökohtana on edellisen hallituksen Sote-valmistelu, joka kaatui loppumetreillä perustus-lakivaliokunnan lausuntoihin. Perustuslakivaliokunta linjasi tulevaisuutta niin, että kyseeseen pe-rustuslain näkökulmasta tulisi kolme eri vaihtoehtoa 1) Kuntayhtymä 2) Maakuntahallintomalli  3) Toiminnan siirtäminen valtiolle.

Hallitusneuvotteluiden yhteydessä on tullut esiin seuraavia malleja:

1) Väliportaan/maakunnan hallinnon malli: Kuntavaalien yhteydessä valittaisiin maakuntaval-tuusto. Uuden alueellisen toimielimen (nimi ei välttämättä olisi maakunnan liitto) tehtäviin voisi kuulua maakuntaliittojen nykyiset tehtävät, Sote, keskiasteen koulutus, tehtäviä Elyistä esim. yritystuet, tehtäviä Aveista esim. sisäinen turvallisuus ja varautuminen.

Malli edellyttäisi nykyistä vähäisempää määrää alueita (maakuntien määrää karsittaisiin), esim. 12.

Valtion aluehallinto: Elyistä ja Aveista muodostettaisiin yhteinen viranomainen, joka olisi joko alueellinen (esim. 4 aluetta) tai valtakunnallinen, jolloin sillä olisi alueellisia toimipisteitä.

TE-toimistojen asema voisi olla ongelmallinen, yksi vaihtoehto olisi yhdistää ne kuntien toimin-taan.

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Ongelmallinen on myös maakunta/alueveroon liittyvät kysymykset. Yksikään puolue ei esittä-nyt maakuntaveroa, mutta laaja väliportaanhallinto nostaa verotusoikeuden esityslistalle enemmin tai myöhemmin.

2) Kuntayhtymämalli: Toteutetaan pelkkä Sote. Luottamushenkilömalli joko vaaleilla tai ilman vaaleja (laillisuus perustuslain näkökulmasta epäselvä). Maakuntaveroa ei hyväksytä. Suuret kaupungit, esim. Turku, esittäneet mallia, joka mahdollistaisi alueelliset vapaaehtoisratkaisut. Tämän mallin kannattajat korostavat kustannus- ja laatukysymysten läpinäkyvyyttä sekä sitä, että palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmatta verotustasoa ei hyväksytä. Maakuntahallintoa voitaisiin kokeilla jossakin pienem-mässä maakunnassa, esim. Lapissa.

Valtion aluehallinto: Kehitys- ja valvonta- ja lupa-asiat tulisi erottaa toisistaan. Tämä tarkoit-taisi, että osa Elyjen kehitystehtävistä voitaisiin siirtää maakuntien liitoille. Kaikki lupa- ja val-vonta-asiat siirrettäisiin Aveista ja Elyistä uudelle valtakunnalliselle virastolle.   

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

 alatunniste