Ylatunniste2 

Pääjohtaja Pöystin selvitys SOTE:sta, itsehallintoalueista ja aluehallintouudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 2.7.2015 selvityshenkilötyöryhmän, jonka jäseninä olivat Tuomas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri. Ryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin.

Selvityshenkilöt toteavat, että SOTE:n järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Alueiden määrä tulisi olla noin 9-12. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan SOTE-uudistus.

Selvitys PDF

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen puh. 040 583 6950

 

Hallinto-oikeuden näkökannat Turun lentoaseman kehittämisen puolella

Vaasan hallinto-oikeus antoi heinäkuun 6. päivä päätöksensä Turun lentoaseman toimintaan myönnetyn ympäristöluvan valituksista. Merkittävimmät valitukset koskivat lentomelukysymyksiä, Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä pohjavesivaikutuksia koskevia lupamääräyksiä.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin kaikki valitukset. Ruskon kunta vaati valituksessaan melualueen olennaista pienentämistä ja melumittausten suorittamista uudelleen, koska Ruskon kunnan alueella maankäyttöpaineet ulottuvat lentoaseman 55 desibelin melualueelle. Meluselvitysten ajantasaisuudesta ja riittävyydestä on keskusteltu myös käynnissä olevan Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaa-van valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeus totesi tehdyt meluselvitykset riittäviksi ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua kuvaaviksi. Meluselvitykset ajantasaistetaan ympäristölupamääräysten ehtojen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa esille nousivat vahvasti myös lentoasematoimintojen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin. Turun lentoaseman ei hallinto-oikeudessa katsottu olevan ainoa muutosten aiheuttaja, vaan alueen vesitasetta horjuttavat jo tapahtuneet laajemmat maankäytön muutokset. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt näkökannat tukevat Turun lentoaseman toimintaedellytysten turvaamista ja lentoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä.

Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät Ruskon kunta sekä Finavia ovat valittaneet päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus sen sijaan luopuu valitusprosessista. Ruskon kunnan vaateet koskevat edelleen lentomelualueen olennaista pienentämistä ja lentomelumittausten uutta suorittamista. Finavian vaateet koskevat teknisluonteisia, yksityiskohtaisia lupamääräyksiä. Liitto antaa vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 10.9. mennessä.

Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa yritysten liikevaihdon kehitystä

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntaista kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi.

Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Nähtäväksi jää, kääntääkö Turun telakan hyvä tilaustilanne teollisuustuotannon takaisin kasvu-uralle.

Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka-Suomessa on jo hyvän aikaa mennyt keskimääräistä paremmin, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla valtakunnallisestikin huipputasolla. Sen sijaan Salossa tuotannon alamäki on ollut jyrkkä ja kehitys maan heikoimpia.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Liikevaihdon suhdannekuvaaja

Liikevaihdon keskimaarainen vuosimuutos

Liikevaihdon trendisarja

 

 

Liikevaihdon suhdannekuvaaja trendisarja

 

 

 

OKM:n koulutustarve 2020 -ehdotus on valmistunut 1.7.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. Ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja maakuntien kanssa. Työryhmän esityksen lähtökohtina ovat olleet Valtion taloudellisentutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot (ns. politiikkaskenaario), opetushalli-tuksen laatimat ennakointitulokset ja näitä täydentänyt kattava laadullinen ennakointiaineisto sekä sidosryh-mien kanssa järjestetyt työpajat ja seminaarit. Maakunnat ovat tuottaneet kattavasti taustamateriaalia elinkeinojen kasvu- ja työllisyysnäkymistä alueellisesti. OKM:n ehdotus ei kuitenkaan sisällä määrällisiä tavoitteita alueellisesti. Lisäksi tulee huomata, että OKM ei enää laadi entisenkaltaista koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista ohjelmaa (KESU).

Varautumista kasvupotentiaalin tukemiseen – vahvojen alojen työvoimapoistuman ja osaamisen turvaamista
Ehdotus toteaa Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja olevan erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa tulevaisuudessa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvun sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen ja työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä.

Tutkintomäärien lisäykset ja vähennykset
Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteeksi ehdotetaan nykytason säilyttämistä ja tohtoritutkintojen suorittaneiden osuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla.

Koulutussisältöjen uudistaminen ja monialaisuus
Tulevaisuudessa on olennaista koulutussisältöjen jatkuva uudistaminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistuminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen digitaalisten palvelujen avulla. Kaikilla aloilla on yhä tärkeämpää monialaisuus ja monitieteellisyys, toisin sanoen opiskelijoiden aito mahdollisuus valita opintojaan eri opintoalojen, koulutusalojen ja koulutusasteiden välillä ja mahdollistaa työssäolon ja koulutuksen vuorottelu.

Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. Raportin tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Mikäli maakunnilta pyydetään asiasta vielä lausuntoa, valmistellaan se maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Jatkovalmistelun sisältö ja aikataulu selvinnee alkusyksyn aikana.
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/07/koulutustarpeet.html?lang=fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310