Ylatunniste2 

Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa
Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. Varsinais-Suomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti.

Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin.

Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätäma-joitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuk-siin niin pian kuin mahdollista.

SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa):

Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta
Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä)
Halikon toimipiste, n. 60 hlöä
Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot

SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset:

Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous)
Turku - Heinänokka, 100 hlöä
Turku - retkeilymaja, 85 hlöä
Turku - Pernon koulu, 125 hlöä
Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä
Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä

Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886.

Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa.

Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK
Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK
Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus
Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus
Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK
Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus
Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016

SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista

SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut.

Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin "Makupaloja monikulttuurisuudesta" -koulutuksissa yli 400 henkilöä.

SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia:

– Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset)
– Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan
– Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä
– Vaatteitten jako
– Vapaa-ajantoiminnot
– Aamu- ja iltapalan laittaminen

Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä.

Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista.

Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 617 ja
toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh. 020 701 2403

Maahanmuutto keskittyy Turkuun

Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin.

Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Ulkomailta Varsinais Suomen kuntiin muuttaneet

 

Kartta ulkomailta Varsinais Suomen kuntiin muuttaneet

 

Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista

Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä.

Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken.


Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat.


Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura
Leppänen, puh. 040 767 4364

Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan

MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019 varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa.

Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteut-tamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli.

Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364


Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liike-elämää tukeville palvelualoille.

Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin tren-distä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa teollisuuden ja alkutuotan-non työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Teollisuuden tyopaikkakato selittaa Varsinais Suomen tyopaikkojen vahentymisen

Teollisuuden tyopaikkojen laskutrendi

 

 alatunniste