Ylatunniste2 

Kannanotto korkeakoulujen pääomittamismallin uudistamiseen

Taustaa

Hallituksen kärkihankevalmistelussa on linjattu, että yliopistoja pääomitetaan 46 milj. eurolla ja ammattikorkeakouluja 24 milj. eurolla vuonna 2018.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa (Hallituksen julkaisusarja 13/2015) on osaaminen ja koulutus kärkihankkeen viisi yhteydessä todettu, että pääomittamisen kriteereissä painotetaan korkeakoulujen kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta sekä toiminnan tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Pääomittamisen yksityiskohtia, kuten pääomittamiserän kohdentamisperusteita ei ole vielä päätet-ty. Nämä tulevat mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Lisäksi osana edellisen hallituksen kasvupanostuksia varauduttiin yliopistoja pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana.

Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Mikäli yksityisten lahjoitusten määrä alittaa 50 milj. euroa, jää osa valtion vastinrahavaraumasta käyttämättä. Vastinrahaan oikeuttava varainkeruu toteutetaan siten, että valtion vastinrahoitus kirjataan yliopistojen peruspääomaan.

Yliopistojen peruspääoma on säilytettävä koskemattomana ja yliopisto voi käyttää ainoastaan peruspääoman tuottoja toimintaansa. Yksityishenkilöiltä ja yhteisölahjoittajilta kerätyt varat (yksityinen pääoma) kirjataan osaksi yliopistojen muuta pääomaa tai rahastoidaan yliopiston päätösvallan alaisiin ja sen taseeseen kuuluviin rahastoihin.

Tämä antaa yliopistoille vapausasteita yksityisen pääoman käytössä. Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla annettu yliopiston toimintaan yleisesti ilman lahjan käyttötarkoitusta rajoittavia ehtoja. Vähintään 10 000 euron yksittäinen lahjoitus voidaan kuitenkin lahjakirjan määräyksellä kohdentaa yliopiston koulutusalalle.

Pääomittamisissa on ollut kyse hallitusten erillisistä päätöksistä, ei pysyvästä rahoitusinstrumentista. Aiemmat pääomittamiset ovat liittyneet korkeakoulujen uudistuksiin sekä kasvuhankkeiden mukaisiin lisäpanostuksiin.

Varsinais-Suomen liiton kannanotto:

Varsinais-Suomen liitto katsoo että vuoden 2018 alusta lukien esitetyn yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamismallin tulee perustua panos-tuotos -periaatteelle. Keskeisenä mittarina tulisi siis olla korkeakoulun tuloksellisuus. Pääkaupunkiseudun korkeakoulut (Hkin yliopisto ja Aalto yliopisto) ovat erittäin vauraita mikä asettaa maakuntayliopistot täysin eriarvoiseen asemaan pääomittamisen perustuessa yliopistojen itse keräämään pohjarahoitukseen.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

 

 

Teknisen ylemmän korkeakoulutuksen saavutettavuus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa paranee laajan yhteistyön kautta

Turun yliopisto yhdessä Tampereen teknisen yliopiston, Åbo Akademin sekä Turun / Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa on panostamassa merkittävästi erityisesti konetekniikan ja automaatiotekniikan korkea-koulutuksen saavutettavuuteen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Asiaa koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin torstaina 12.11.2015 Turussa ja se on osa lokakuussa allekirjoitettua laajaa Turku Future Technologies-kokonaisuutta. Suunniteltu koulutuskokonaisuus on vahvasti alueen yrityksien tarpeisiin räätälöityä ja erityisesti meri-, metalli- ja konepajateollisuuden erityistarpeet huomioivaa. Alan koulutus- ja tutkimusedellytysten kehittämiseen on Turun yliopisto yhteistyökumppaneineen hakenut ELY-keskuksen hallinnoimaa ESR-kehittämisrahoitusta ja lopullinen päätös valmistelun rahoittamisesta saataneen vuodenvaihteessa. Maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 16.11.2015 antanee hankkeen rahoituksesta puoltavan lausunnon. Hanke toteutuessaan parantaa merkittävästi teknisen korkeakoulutuksen saavutettavuutta maakunnalle keskeisillä toimialoilla.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

 

 

Kasvukäytävästatuksesta ja -rahoituksesta kilpaillaan kasvukäytäväkilpailussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edis-tämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvukäytäviä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonan euron määräraha vuosille 2016–2018. Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin, eli kasvu-sopimuksiin ja kasvukäytäväsopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttää muita rahoituslähteitä.

Kasvukäytävästatuksesta järjestetään ensimmäistä kertaa kasvukäytäväkilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvukäytävien tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvukäytävät linkittävät erikokoisia keskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvukäytävien tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvukäytävillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen.

Kasvukäytäväkilpailua varten TEM valmistelee hakuohjeet kaupungeille. Hakuohjeet julkaistaan viikolla 47/48, ja kaupungit valmistelevat esityksensä TEM:lle tammikuun 2016 loppuun mennessä. Ehdotukset arvioidaan ja karsitaan vuoden 2016 alussa, jonka jälkeen käynnistetään sopimusneuvottelut valittujen kasvukäytävien kanssa. Sopimukset valmistuvat alkuvuodesta 2016.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

 

Parainen–Nauvo kiinteä yhteys

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot nousivat keväällä uudelleen keskusteluun. Esille nostettiin siltavaihtoehto nykyiselle lauttapaikalle. Lainvoimainen maakuntakaava mahdollistaa kiinteän yhteyden siltavaihtoehdolla Haverön kautta ja tunnelivaihtoehdon nykyiselle lauttapaikalle, mutta ei siltaa nykyiselle lauttapaikalle. Käydyn keskustelun johdosta Varsinais-Suomen ELY -keskus laati toteutettavuusselvityksen kustannusarvioineen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista sekä maakuntakaavan mahdollistamalle Haverön linjaukselle että nykyisen lauttapaikan siltavaihtoehdolle. Tunnelivaihtoehtoa selvityksessä ei käsitelty.

Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy. Selvitys osoitti, että silta nykyiselle lauttapaikalle olisi edelleen merkittävästi kalliimpi ja sisältäisi suuria teknisiä haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys aiheuttaisivat merkittävät reunaehdot hankkeelle. Selvityksen johtopäätöksenä maakuntakaavan mahdollistama Haverön siltavaihtoehto on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot tarkasteltiin eri alikulkukorkeuksilla (35, 40, 45 ja 50 m) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki tarpeelliset sillat ja tiejärjestelyt. Nykyiselle lauttapaikalle toteutettava silta olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen 95–149 M€ kalliimpi kuin Haverön yhteys 45 m siltavaihtoehdolla. Haverön yhteyden toteuttamiskustannukseksi on selvityksessä arvioitu 118 M€.

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelusta ei ole rahoituspäätöksiä. Seuraava suunnitteluvaihe on maantielain mukainen yleissuunnitelma, jossa on päivitettävä silta- ja tunnelivaihtoehtojen tekniset tiedot, kustannusarviot ja vaikutusarviotiedot. Yleissuunnitelma tarkennetaan valittavasta toteutusvaihtoehdosta (sil-ta/tunneli), jonka jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Suunnitteluprosessi vie aikaa useampia vuosia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa käytiin asiasta neuvottelu 2.11.2015. Sen tuloksena liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenneviraston ja alueen toimijoiden kanssa tarkastelee kiinteän yhteyden rahoitusta osana uusia rahoitusmalleja. Keskeiset muuttujat rahoituslaskelmassa ovat lauttaliikenteestä saavutettavat säästöt sekä mahdollinen käyttäjiltä perittävä maksu.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen p. 040 767 4364

 

Suomi 100 -juhlavuoden valmistelu on käynnissä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 valmistelu on käynnistynyt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on yhdessä. Juhlavuosi on avoin suomalaisille ja Suomen ystäville. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Itsenäisyyden sataa vuotta juhlitaan koko Suomessa koko vuoden. Juhla käynnistyy vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlavuoden ohjelma syntyy pienistä ja suurista teoista ja elämyksistä.

Valtioneuvoston kansliaan on perustettu Suomi 100 -hankkeen sihteeristö, jota johtaa Pekka Timonen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto vie viestiä juhlavuodesta alueille. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton rooli alueverkostossa on juhlavuoden koordinointi ja viestintä alueella sekä mahdollinen hankkeiden ja toimien tukeminen. Joulukuun maakuntahallituksen kokouksessa päätetään liiton resursseista juhlavuoteen liittyen. Liitto voi hakea valtionavustusta maakunnalliseen koordinaatioon ja alueellisten hankkeiden tukemiseen.

Lisätietoja Suomi 100 -hankkeesta ja alueverkoston toiminnasta osoitteessa www.suomi100finland.fi

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

 alatunniste