Ylatunniste2 

 

 

 

 Tarasti valmistelee alue- ja maakuntahallinnon uudistamista

 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on asettanut ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Hankkeen toimikausi on 8.12.2015 - 15.2.2016. Tarastin tehtävänä on hallituksen tulevan yhteensovituslinjauksen valmistelu. Selvityshenkilön ehdotuksen perusteluineen ja arviointeineen tulee olla hallituksen käytettävissä viimeistään 22. tammikuuta. Hallitus tekee yhteensovituspäätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä tammikuun 2016 viimeisellä viikolla.


Selvityshenkilö selvittää hallituksen linjausta yksityiskohtaisemmin ne valtion aluehallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin perustettaville itsehallintoalueille. Tämän lisäksi hän arvioi, onko näissä tehtävissä mahdollisesti kokonaan tai osittain kunnille siirrettävissä olevia tehtäviä sekä kartoittaa tehtävien hoitamiseen käytetyt resurssit. Selvityshenkilön tulee selvittää maakuntien liittojen tehtävien siirron ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien mahdollisen siirtämisen toteuttaminen itsehallintoalueille. Tämän lisäksi selvityshenkilö arvioi edellä mainittujen tehtävien siirtojen vaikutukset valtion aluehallintoon ja keskushallintoon sekä erityisesti ELY-keskuksiin ja aluehallintovirastoihin. Selvitysten ja arviointien perusteella valmistellaan ehdotus lainsäädännön periaatteiksi itsehallintoalueiden tehtävistä itsehallintoaluelain valmistelua varten.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos

Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan keskiviikkona 9.12.2015 lain toisessa käsittelyssä äänestysten jälkeen hallituksen esityksen (HE114/2015 vp) maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Muutoksella luovutaan maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen aiemmasta vahvistusmenettelystä. Lain on tarkoitus tulla voi-maan vuoden 2016 alusta ilman erityisiä siirtymäsäännöksiä.
Muutos tuo Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaprosessiin valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen mukaisesti uuden ehdotusvaiheen lausuntokierroksen ao. ministeriöiden kuulemiseksi ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa.

 

Tuleva prosessi

 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Örön kehittäminen puolivälissä

Metsähallitus sai vuonna 2014 valtioneuvoston päätöksellä rahoitusta Örön sata vuotta vanhan linnakkeen muuttamiseksi luontomatkailukeskukseksi. Vuoden 2015 alussa saari ja sen kuutisenkymmentä taloa siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Kesään mennessä rakennettiin saareen uusi vierasvenesatama, armeijan ruokala kunnostettiin ravintolaksi sekä Örön puutaloihin kunnostettiin eritasoisia majoitustiloja yli sadan vuodepaikan verran. Lisäksi kaksi retkeilyreittiä opasteineen otettiin käyttöön ja koulutettiin joukko oppaita. Nämä toiminnat vuokrattiin yritykselle, jolla on paljon kokemusta saaristomatkailusta ja venesatamien palveluista. Saarella toimi myös kaksi pienempää yritystä ja useiden muiden yritysten kanssa on neuvotteluja käynnissä. Metsähallitus vastaa saaren kunnallistekniikasta ja alueiden hoidosta. Örö kuuluu osana Saaristomeren kansallispuistoon.

Saari avattiin yleisölle kesäkuun alussa ja siellä kävi kesän ja alkusyksyn aikana 25 000 vierasta, jotka tulivat sinne omilla veneillään, yksityisillä vuoroveneillä, taksiveneillä ja yhteysaluksella, joka ajoi saareen kaksi kertaa viikossa. Opastetuille retkille osallistui 5 000 ihmistä kesän aikana. Palaute kävijöiltä on ollut erittäin myönteistä, mikä rohkaisee jatkamaan Örön kehittämistä.

Syksyn aikana Metsähallitus on jatkanut saaren kehittämiseen tähtääviä investointeja: sataman yhteyteen on valmistumassa uusi sauna, kaksi suurta lämpökeskusta on korvattu maalämpölaitoksilla ja uusi jäteveden puhdistamo valmistuu kevääseen mennessä. Suunnittelu on käynnissä vanhan komendantin talon (tunnetaan nimellä Silmä) muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön sekä 1950-luvun rivitalon saneeraamiseksi. Metsähallitus on myös hakemassa Central Baltic -rahoitusta saaren pienemmän kasarmialueen, ns. kuuden tuuman alueen tykkien, bunkkereiden ja luolien käyttöön ottamiseksi kulttuurimatkailun ja toiminnallisen luontomatkailun kohteena.

Suurin ja tärkein seuraava investointikohde on kahdentoista tuuman kasarmin muutostyö 18 huoneen kasarmihotelliksi. Kunnostustyö on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2016. Ennen töiden aloittamista Metsähallituksen ja hotelliyrittäjän tulee saada varmuus siitä, miten liikenne saareen hoidetaan.

Metsähallitus on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen, että matkailutoiminnan edellytysten turvaamiseksi vuonna 2016 ministeriö myöntäisi liikenteeseen tappiotakausta 67 000 euroa. Tuella voitaisiin järjestää jopa 360 erilaista ympärivuotista laivavuoroa Kasnäsistä Öröhön yhdistämällä markkinapohjainen ja tuettu liikenne joustavin aikatauluratkaisuin, käyttämällä joustavasti erilaista kalustoa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sekä ottamalla käyttöön maksut matkustajilta ja autoilta.

Örön liikenteen uusista ratkaisumalleista saadut kokemukset voisivatkin palvella liikenne- ja viestintäministeriön pyrkimyksiä asiakaspohjaisiin ratkaisuihin ja kustannusten vähentämiseen. Ehdotettu malli on erittäin kustannustehokas, sillä se maksaisi enintään yhden kolmasosan vuoden 2015 kustannuksista, mutta samalla palvelutaso nousisi merkittävästi.

Varsinais-Suomen liitto teetti yhdessä ELY-keskuksen kanssa kesällä 2014 Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koululutuskeskuksella erillisselvityksen Örön liikennöinnin järjestelyvaihtoehdoista. Selvityksen keskeisin johtopäätös oli, että Örön osin tai kokonaan valtion kustannuksella hoidettava yhteysalus- ja huolto-liikenne tulisi ratkaista tasapuolisesti Vänön-Örön-Hiittisten -saaristoaluetta kokonaisuutena palvelevana ja kehittävänä. Örön vuoden 2016 liikennöinti on joka tapauksessa ratkaistava tavalla tai toisella. Nyt on sopiva hetki avoimesti etsiä ja kokeilla malleja, jotka palvelevat koko saariston ympärivuotista saavutettavuutta.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Merimetsokannan yhteispohjoismaisesta hallinnosta seminaari Turussa

Pohjoismainen saaristoyhteistyö järjesti seminaarin kasvaneen merimetsokannan aiheuttamista vaikutuksista ja mahdollisuuksista rajoittaa merimetsokantaa ja kannan leviämistä. Seminaari pidettiin kaksiosaisena Turussa Forum Marinumissa 23.-24.11.2015. Seminaarin ensimmäinen päivä oli varattu alustuksille ja toinen päivä workshopille, jonka tavoitteena oli yhteisen pohjoismaisen hallintomallin rakentaminen merimetsokannan sää-telylle. Alustuksiin osallistui n. 80 henkilöä ja workshopiin n. 30 henkilöä.

Seminaariesiintyjät esittivät huolensa merimetsokannan voimakkaasta kasvusta ja reviirin laajenemisesta sekä siitä, ettei ongelmaan ole uskallettu avoimessa hengessä tarttua. Lisäksi ympäristöviranomaisten tapaa suhtautua merimetsokysymykseen vähätellen ja usein omista luontointresseistään tarkastellen pidettiin ongelmallisena ja esteenä itse ongelman ratkaisemiseksi.

Luontotutkijat huomaavat merimetsokysymyksessä paljon yhtymäkohtia esim. hylkeisiin ja suteen liittyviin konflikteihin eri intressiryhmien välillä; subjektiivinen näkemys on usein vallitseva. Tutkijat eivät kuitenkaan kiistä, etteikö merimetso aiheuttaisi sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä että sosiaalisia vaikutuksia.

Seminaarin tuloksena syntyi workshop-työskentelyyn pohjautunut loppuraportti, joka on tarkoitus luovuttaa ministeri Tiilikaisen kokoamalle merimetsotyöryhmälle apuvälineeksi. Raportissa ehdotetaan yhteisen pohjoismaisen mallin luomista merimetson hallinnalle sekä tuodaan esiin niitä keinoja, joilla merimetsokantaa on pyritty kontrolloimaan esim. Tanskassa ja Skotlannissa. Loppuraportin yksi tärkeä sanoma on, että merimetso pitäisi pyrkiä pitämään poissa sisävesiltä, joihin se ei Suomessa ole vielä levinnyt. Järvissä ja joissa merimet-son paikalliset vaikutukset ovat vielä voimakkaammat.

Seminaariraportti ja muu aineisto on luettavissa pohjoismaisen saaristoyhteistyön kotisivulla osoitteessa http://www.skargardssamarbetet.org/sv/aktuellt/44-kontakt

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistavat valtio, kuntien ja alueiden väliset sopimukset valmisteluvaiheessa

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista tuetaan kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Instrumentteja on työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeri-ön hallinnonaloilla. Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan muun muassa ennakoivan rakenne-muutoksen toimilla, kasvusopimuksilla ja kasvuvyöhykesopimuksilla sekä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne).

Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakunta laatii osana maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaa ennakoidun rakenne-muutoksen suunnitelman (ns. varautumissuunnitelma), joka on perusta myös ERM-rahoituksen käytölle maakunnassa. Suunnitelman tulee perustua maakuntaohjelmaan, valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin, alueen älykkään erikoistumisen strategiaan sekä sisältää vahva ennakoiva lähestymistapa. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (varautumissuunnitelma) päivitettynä osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 29.2.2016 mennessä.

Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimukset kohdennetaan nykyisiä kasvusopimuksia paremmin muutamiin kehittämisen kärkiin. Kaupunkien itse valitsemia teemoja voi olla yhdestä kahteen. Tässä vaiheessa Turun kaupungin vetämänä tehdään valmistelua seuraavien teemojen osalta: Life Science, kiertotalous, meriklusteri, matkailu ja Tunnin juna. Valittujen teemojen lisäksi kaupunkien tulee vastata innovatiivisia julkisia hankintoja ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin.

Kaupunkien kasvusopimusehdotukset on kytkettävä kaupungin strategian toteuttamiseen ja kaupungin on sitouduttava omarahoitusosuudella toteutettaviin hankkeisiin. Hakemuksen tekemisestä vastaa keskuskaupunki, joka kokoaa alueen muut tarvittavat toimijat mukaan. Kasvusopimus tehdään korkeintaan kuuden par-haan ehdotuksen kanssa. Päätökset solmittavista sopimuksista tekee TEM. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) osalta valtio tekee kasvusopimuksen suoraan neuvottelumenettelyllä.

Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten sopimusten tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Sopimusmenettelyllä tuetaan kasvuvyöhykkeiden strategista kehittämistä. Lähtökohtana on kehittää kasvuvyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen. Kasvuvyöhykkeen tulee olla kansallisesti merkittävä, ja sen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella. Kasvuvyöhykkeet valitsevat strategiset painopisteensä (1–2), ja niiden tulee tukea hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Digitalisaation hyödyntäminen ja vyöhykkeen toiminnallisuuden kehittäminen ovat arvioitavien kriteerien keskeiset painopisteet.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -konseptia valmistellaan kasvuvyöhykekilpailuun kuuden maakunnan alueella Satakunnasta Etelä-Karjalaan. Valmistelua tehdään Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton johdolla. Suurimmat kaupungit ja maakuntien liitot on kutsuttu yhteistyöhön mukaan.

Sekä kasvu- että kasvuvyöhykesopimushakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen valitaan jatkoneuvotteluihin mukaan hyväksyttävät ehdotukset. Jatkoon pääsee kasvusopimuksista korkeintaan 6 ehdotusta ja kasvuvyöhykkeistä 1–2 ehdotusta. Sopimukset valittavien kanssa tehdään vuosille 2016–2018.


Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukkoliikennevyöhykkeitä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä.

Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle MAL-aiesopimukselle 2012–2015.

Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;

- Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
- Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
- Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.

MAL-sopimusluonnos on rakennettu kolmelle integroidulle teemalle (elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat sekä sujuva arki), joiden tavoitteista on muodostettu konkreettiset toimenpiteet. Keskeisenä haasteena on saada muodostettua valtio-osapuolten yhteinen näkemys ja sitoutuminen.

Sopimusosapuolet ovat valtion puolelta ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Turun kaupunkiseudun kunnista mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Varsinais-Suomen liiton rooli sopimusosapuolena ratkaistaan luottamusmieskäsittelyn yhteydessä.

Luonnoksen valmistelusta on vastannut Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkien, Varsinais-Suomen ELY:n ja Varsinais-Suomen liiton edustajista muodostettu valmistelutyöryhmä. Luonnoksen sisältöä on käsitelty Turun kaupunkiseudun MAL-ryhmässä sekä valmistelukokouksissa, joihin ovat osallistuneet em. lisäksi ministeriöi-den, liikenneviraton ja ARA:n edustajat.

Kunnat ja maakunnan liitto käyvät lähetekeskustelua ja antavat lausuntonsa MAL-sopimusluonnoksesta 20.1.2016 mennessä. Sopimuksen sisältö viimeistellään talven aikana mm. valtion ja kuntien välisessä neuvotteluryhmässä. Lopullinen muotoilu on päätettävissä maaliskuun kehysriihen jälkeen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee sopimusta ennen kuntien hyväksymistä ja Valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 7674364, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
p. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630

 alatunniste