Ylatunniste2 

 

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen kuntien yhteiskokous 14.1.2016

Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan kunnat pitivät yhteiskokouksen Turun Messukeskuksessa 14.1.2016. Kokouksen tarkoituksena oli sopia Soten ja itsehallintoalueelle tulevien muiden tehtävien valmistelun aloittamisesta.

Tilaisuudessa kuultiin Turun kaupungin palkkaaman tri Antti Parpon, maakuntajohtaja Kari Häkämiehen, kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ja maakunnan viiden seutukunnan puheenvuorot.

Kokouksessa päätettiin asiaa valmisteltavan niin, että Antti Parpon johdolla käynnistetään Sote-projekti, Varsinais-Suomen liiton vastatessa itsehallintoalueelle (maakuntahallintoon) tulevien muiden tehtävien valmistelusta. Seuraava yhteiskokous on tarkoitus pitää maaliskuussa 2016. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut poliittisten puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat neuvotteluun 29.1.2016.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies esittelee asian seikkaperäisemmin kokouksessa.

 

Kumppanuusajattelulle vahva tuki Varsinais-Suomen toimijoilta

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Loka–marraskuussa 2015 toisen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä lähes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusajattelun kannatus on myös kasvanut selvästi edellisestä barometristä.

 

 Strategian visio

 

Vastuullisuus parhaiten edistyt kärkiteema

Maakuntastrategian ytimen muodostaa neljä kärkiteemaa: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Vastaajat olivat selvästi eniten samaa mieltä vastuullisuus-teeman väittämien kanssa. Erityisesti tekeminen ja yrittäminen nähtiin maakunnassa arvostettuina ja sisäistettyinä toimintatapoina. Yhteistyö-taidot-teeman osalta noin kolmasosa vastaajista oli väittämien kanssa samaa mieltä. Vaikka suurin osa vastaajista pitää kumppanuutta hyvänä lähtökohtana maakunnan kehittämiselle, näkevät he kuitenkin yhteistyössä paljon kehitettävää.

Kumppanuusfoorumi toimiva väline maakunnan kehittämiseen

Kumppanuusfoorumi on maakuntastrategian päätoimenpide, jonka pohjana on avoin tieto ja toimijoiden välinen kanssakäyminen. Kumppanuusfoorumin keskeisenä toimintamuotona ovat kumppanuustapaamiset. Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Sen sijaan vain 20 prosenttia vastaajista piti aluetietopalvelua alueen toimijoiden jokapäiväisenä työkaluna. Tosin kyselyn toteutusajankohtana aluetietopalvelu (Lounaistieto.fi) oli ollut toiminnassa vain kaksi kuukautta.

Toimenpiteiden toteutuminen edistynyt vuoden aikana

Maakuntastrategian neljään kärkiteemaan liittyy kumppanuusfoorumin lisäksi yhteensä 25 toimenpidettä. Vastaajien mukaan maakuntastrategian toimenpiteet ovat edistyneet pääsääntöisesti joko hieman tai kohtalaisesti. Vastaajien mukaan parhaiten ovat edistyneet avoimen tiedon käyttöön (R4) koulutusosaamiseen (S4) ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen (S5) liittyvät toimenpiteet. Selvästi heikoimmin arvioitiin edistyneen maa-hanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä painottava toimenpide (R3), jonka osalta yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei sen toteuttaminen ole edennyt ollenkaan. Edellisen barometrin vastauksiin verrattuna vastaajien arviot lähes kaikkien toimenpiteiden edistymisestä olivat parantuneet. Tulos on varsin odotettava, sillä vuoden 2014 barometrin aikaan toimenpiteiden toteuttaminen oli vasta alkamassa.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaistiedon sivuilla (www.varsinais-suomi.fi/maakuntastrategia / www.lounaistieto.fi).

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Sisäministeri Petteri Orpo puhui maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä käsitelleessä seminaarissa 13.1.2016

Varsinais-Suomen liitto, SPR Varsinais-Suomen piiri ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät keskiviikkona 13.1.2016 lähes 200 osallistujaa keränneen seminaarin, jonka sisältönä olivat erilaiset keinot maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi. Tilaisuudessa puhunut sisäministeri Petteri Orpo korosti työllistymisen kynnysten madaltamista mahdollisimman paljon ja samalla avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteita. Hän totesi myös että kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö vaan pysyvä kehityssuunta maailman ilmiöistä johtuen. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio totesi avauspuheenvuorossaan tapahtuman lähtökohtana olleen maakuntastrategian linjaukset ja toimenpiteet ja maahanmuuton alueelliset mahdollisuudet. Tilaisuudessa puhuivat myös maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Seminaarin yhteydessä esiteltiin laajasti maahanmuuttajille suunnattuja konkreettisia hankkeita ja koulutusta, joiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämistä. Kaikki uudet kehittämisideat tähtäävät siihen, että turvapaikanhakijaksi hyväksytyn henkilön polku koulutukseen ja työelämään olisi mahdollisimman lyhyt ja joustava. Toisaalta jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi suomalaisten vientiyritysten palveluksessa tulee varmistaa. Useat esitellyt pilottihankkeet ja toimenpiteet tähtäävät juuri näihin tuloksiin. Seminaarin lopussa yhteenvedon tehnyt ELY -keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival peräänkuulutti laajaa ideointia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja osaamiskapasiteetin hyödyntämiseksi.

Tilaisuuden esitykset ja videokooste löytyvät: www.varsinais-suomi.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

 

#Kesäduunaa2016 – Kampanja kesätyöllistämisen edistämiseksi käynnistynyt

Varsinaissuomalaiset yritykset haastetaan mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena on työllistää kesällä 2016 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria. Kampanjan toteuttavat Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksena on tukea nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita aikana, jolloin työllisyystilanne maassa on erittäin vaikea. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kampanjassa yrittäjät ja nuoret saatetaan yhteen. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneelle nuorelle lähetetään yhteystiedot lähialueensa yrityksestä, joka on ilmoittautunut mukaan tarjoamaan kesätyöpaikkoja. Nuori ottaa itse yhteyttä yritykseen ja osapuolet sopivat jatkosta. Työllistyneille nuorille tarjotaan kampanjan osana perustiedot työelämän pelisäännöistä. Työsopimuksen pituuden ja maksettavan korvauksen sopivat yrittäjä ja nuori keskenään. Tavoitteena on vähintään kahden viikon pituinen työjakso.

Haastekampanja perustuu Salon yrittäjien vuosina 2014 – 2015 toteuttamaan malliin, jossa Salossa työllistettiin satoja nuoria alueen pk-yrityksiin. Kampanja perustuu vahvasti myös Varsinais-Suomen maakuntastrategian nuoria ja koulutusta koskeviin toimenpiteisiin ja Turun ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2016 parhaalle kesätyöllistäjälle myönnetään erityinen huomionosoitus syksyllä 2016.

#kesäduunaa2016
http://www.varsinais-suomi.fi/kesaduunaa2016
Liiton sivuilla tämän viikon aikana

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

 

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti–syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna.

Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen.

Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutukuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti–syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1liikevaihdon suhdannekuvaaja

2liikevaihdon keskimaarainen vuosimuutos

 3liikevaihdon suhdannekuvaaja

 alatunniste