Ylatunniste2


Varsinais-Suomeen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma


Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen hankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.

Kaupunkien kasvusopimusesitykset sekä kasvukäytävähakemukset on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun lopussa. Maakunnat laativat osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa ennakoivaa ra-kennemuutosta koskevan suunnitelman helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä 29.2.2016.

Varautumissuunnitelman tulee sisältää alueen muutosjoustavuuden analyysin, riskialueiden/-toimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumisesta sekä suunnitelman alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käytöstä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin.

Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen liittyvästä työskentelystä meriteollisuuden sekä Nokian/Microsoftin kaut-ta. Tässä yhteydessä on rakennettu luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuutostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vauhditetaan kokeiluja

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.

Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian mukaisesti etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. Rahoituksen luonteeseen sisältyy myös riskinotto – varmanpäälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.

AIKO-rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016. Rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnille. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakunnan liitot.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630


Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin luomista uusiin maakuntiin


Kuntaliitto nosti lausunnossaan (4.2.2016) hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi esille erityisesti seuraavat näkökulmat:

- Hallituksen aluejakolinjaus kaipaa selkeyttämistä järjestämisvastuun osalta sekä toisiin itsehallintoalueisiin tukeutuvien alueiden hallinnon osalta (18 maakuntaa / 15 sote-aluetta).
- Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvattava riittävä rahoitus kuntiin jääviin tehtäviin. Kunnan on voitava itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua samalla huolehtien, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä.
- Itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tulee olla luonteeltaan strategista. Itsehallintoalueiden ja alueen kuntien on voitava sopia keskenään muiden kuin itsehallintolaissa niille osoitettujen tehtävien siirrosta.
- Itsehallinnolliset alueet tarvitsevat riittävän rahoituksen tehtäviinsä. Rahoituksen tulee ensi vaiheessa tapahtua valtiollisen veron tai maksun kautta ja valtakunnallisesti tasattuna. Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoa, joka perustuisi palvelulupaukseen ja järjestämispäätökseen, itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen sekä valtakunnalliseen rahoituskehykseen ja itsehallintoalueiden valtionosuus-/rahoitusjärjestelmään.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Monipuolinen elinkeinorakenne lisää Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta


Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin. Muutosjoustava alue on immuuni ulkoisille häiriöille, kykenee palautumaan nopeasti muutostilanteissa ennalleen ja sopeutuu tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta on analysoitu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa varten. Suunnitelmassa muutosjoustavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, joista tässä esitellään elinkeinorakenteen monipuolisuutta koskevat tulokset.

Elinkeinorakenteen monipuolisuus on yksi tärkeimmistä mittareista alueiden muutosjoustavuutta tarkasteltaessa. Jos alueen tuotanto on vahvasti sidoksissa yhteen toimialaan, on se luonnollisesti haavoittuvaisempi tuotantorakenteen muutoksille kuin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen alueet. Elinkeinorakenteen monipuolisuutta tarkastellaan indeksillä, jossa tuotantorakenteeltaan monipuoliset alueet saavat pieniä arvoja ja yksipuoliset suuria. Tässä analyysissä tarkastellaan kaikkia toimialoja pois lukien toimialat, joiden työpaikoista valta-osa on julkisella sektorilla (julkinen hallinto, sote, koulutus ja yhdyskuntahuolto).

Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen, sillä indeksin arvo on käytännössä samalla tasolla kuin koko maassa. Myös muissa suurissa maakunnissa on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. Pirkanmaan elinkeinorakenne on hieman Varsinais-Suomea monipuolisempi ja Uudenmaan hieman yksipuolisempi, mutta erot maakuntien välillä on pieniä. Uudenmaan aavistuksen yksipuolisempaa toimialarakennetta selittää tukkukaupan melko suuri osuus (9 %) työpaikoista.

Seutukunnittain tarkasteltuna Turun seudun elinkeinorakenne on yhtä monipuolinen kuin koko Varsinais-Suomen, eikä analyysi tunnista yhtään selvää toimialaa, joka kasvaisi merkittävästi muita suuremmaksi. Telakkateollisuuden työpaikat kuitenkin jakautuvat useille eri toimialoille, jolloin telakan työllisyysvaikutus ei tule analyysissä vahvasti esiin. Telakkateollisuudella on kuitenkin kokonaisuudessaan suuri merkitys Turun seudun rakennemuutosherkkyyteen, ja alan joutuessa vaikeuksiin työllisyysvaikutukset ulottuisivat laajasti alueen elinkeinoihin.

Vakka-Suomi on analyysin mukaan Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi muutosjoustavin. Vakka-Suomen elinkeinorakenteessa on kuitenkin vahva paino autoteollisuudella, ja analyysissä käytetyissä vuoden 2013 luvuissa toimiala oli vielä selvästi tämänhetkistä pienempi. Uudenkaupungin autotehtaan näyttäytyykin selvästi Vakka-Suomen merkittävimpänä rakennemuutosriskinä. Salon seudun monipuolisuutta vähentää edelleen elektroniikkateollisuuden korostuminen alueen työpaikoissa. Ala on muodostanut Salon seudulla merkittävän rakennemuutosriskin, mikä on tosin jo pääosin toteutunut. Uudemmissa tilastoissa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus tuleekin kasvamaan.

Turunmaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta vähentää ennen kaikkea työpaikkojen voimakas painottuminen (14 %) mineraalituotteiden valmistukseen. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärille rakentunut klusteri on potentiaalisesti haavoittuvainen alalla tapahtuville tuotantoympäristön muutoksille. Loimaan seutu on elinkeinorakenteeltaan Varsinais-Suomen yksipuolisin seutukunta, ja seudun työpaikkajakaumassa korostuvat voimak-kaasti kasvinviljely ja kotieläintalous (17 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (12 %). Molemmat toimialat ovat Loimaan seudulla kuitenkin huomattavan pienyrityspainotteisia, mikä pienentää niihin liittyvää rakennemuutosriskiä.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

elinkeinorakenne hhi

elinkeinorakenne osuudet

Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta


Varsinais-Suomen voimassa oleva vahvistettu maakuntakaava on kaikilta osin nyt myös lainvoimainen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.1.2016 kaikki ympäristöministeriön tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset.

Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava

Vaihemaakuntakaavan laatimisessa ollaan siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Luonnoksesta saatuun palautteeseen (48 lausuntoa, 20 mielipidettä) on laadittu vastineet, joita käsiteltiin maankäyttöjaostossa 12.2.2016. Asia tuodaan maakuntahallituksen maaliskuun kokoukseen hyväksymistä ja lähetekeskustelua varten. Kevään aikana laaditaan kaavaehdotus yhteistyössä maakunnan kuntien ja sidosryhmien kanssa. Kaavaehdotusta valmistellaan voimassa oleviin säännöksiin tukeutuen, mutta käynnissä olevia maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten etenemistä ja mahdollista vaikutusta seurataan aktiivisesti. Kaavaehdotus toimitetaan uusimuo-toiselle lausuntokierrokselle kesälomakauden jälkeen.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on ohjelmointi- ja tavoitteiden määrittelyvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee jaostokäsittelyyn ja asetetaan nähtäville huhtikuussa, jonka jälkeen pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Tunnin juna toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteita – selvitykset tukevat yleissuunnitelman laatimista


Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus Tunnin junan kansantaloudellisista vaikutuksista julkaistiin torstaina 11.2.2016. Piekkola arvioi tutkimuksessaan Tunnin junan aluetaloudellisia vaikutuksia sen kautta, miten uusi nopea junayhteys vaikuttaisi yritysten toimeliaisuuteen ja talouskasvuun.

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat vuosittain 30 miljoonaa euroa. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma luovat yhteensä 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Investointi Tunnin junaan maksaisi näin ollen itsensä takaisin jo 20 vuodessa.

Suuret ja paljon julkisuutta saavat liikenneinvestoinnit tuovat myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Nopeampi väestönkasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat kasvattavat työperäistä matkustusta ennustetusta. Uusi nopea junayhteys tuottaa maankäyttömahdollisuuksia Espoolle, Lohjalle ja Salolle. Turun seudulla Tunnin juna vauhdittaisi kaavoitus- ja rakennushankkeita erityisesti Turku–Kupittaa–Skanssi–Itäharju-alueella.

Tutkimuksen lehdistötilaisuudessa Osmo Soininvaara esitti, että Etelä-Suomen kasvualueiden osaamispotentiaali on saatava täysimääräisesti käyttöön – osaamisperustaisen talouden tarkasteluissa pelkkä Helsinki–Tampere ei riitä, vaan myös Turun potentiaali on saatava täysin hyödynnettyä! Tunnin juna edistää helppoa vuorovaikutusta ja pendelöintiä ja luo edellytykset Suomen kasvulle. Piekkolan tutkimus antaa tukea sille, että verkottuminen yritystoiminnassa voi tapahtua laajalla metropolialueella, joka kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukeskukset. Tunnin junan hyödyt jakaantuvat siten koko Etelä-Suomen kasvualueiden eduksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kasvuvyöhykekilpailuun hakemuksensa jättäneen Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkoston 13 eteläsuomalaisen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Tunnin juna vahvistaa Etelä-Suomen yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja työvoiman liikkuvuutta. Tämä tukee vahvasti myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen tavoitteita.

Tunnin junan aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on nyt tarkasteltu kolmessa eri selvityksessä. Tehdyt tarkastelut tukevat hankkeen jatkosuunnitteluna ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatimista koko rata-välille Turku-Helsinki. Yleissuunnitteluun on hyödynnettävä saatavilla olevaa EU:n TEN-T/CEF-tukea, jota on tarjolla 50 % suunnittelukustannuksista, koska Tunnin juna on osa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää.

Mm. valtiovarainvaliokunta esitti kantaneen mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016: ”EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.” ja ”Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016 - 2017 taitteeseen ajoittu-vaan hakuun.”.

Suomi on tämän ohjelmakauden (2014 - 2020) kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt hyödyntämään TEN-T/CEF-tukea vain 77 milj. euroa. Esimerkiksi Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada koko ohjelmakaudella TEN-T/CEF-tukea ainakin 500 milj. euroa. Tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä tuki voi kohdistua vain ratahank-keisiin. Tunnin junan suunnittelu ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen tunnin junan ensimmäisenä investointivaiheena juuri nyt on hyvin perusteltu. Hankkeen koko Etelä-Suomeen kohdentuvat laaja-alaiset hyödyt ovat kiistattomat ja TEN-T/CEF-tuen merkittävä osuus saattaa olla ainutkertaisesti käytössä vain juuri nyt.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste vuodelle 2016 kertoo positiivisista odotuksista

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste vuodelle 2016 -kyselyyn vastasi yli tuhat varsinaissuomalaista pk-yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien luottamus talouteen on kohentunut merkittävästi ja yritysten kasvuodotukset ovat nousseet selvästi viime vuodesta. Yrittäjät arvioivat yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden sekä henkilökunnan ja investointien määrän kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Jopa 41 % vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2016 aikana.

Yli puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä pitää oman kuntansa yritysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Par-haana kunnan toimitilojen ja tonttien saatavuutta pidetään Turun seudulla Liedossa, jossa 80 % vastaajista pitää tonttien ja toimitilojen saatavuutta vähintään hyvänä. Myös Kaarinan tonttien ja toimitilojen saatavuutta pidettiin erinomaisena.

Työllistämismahdollisuuksien osalta eniten odotusarvoja oli 10–49 henkeä työllistävillä yrityksillä. Lisäksi sekä yksinyrittäjät että 2–9 henkilöä työllistävät näkevät parannusta viime vuoteen työllistämismahdollisuuksissaan. Tulokset vahvistavat käsitystä pk-yritysten roolista uusien työpaikkojen luomisessa Varsinais-Suomessa – Maakuntaennusteen tulokset enteilevät edelleen tuhansia uusia pk-yritysten luomia uusia työpaikkoja Varsi-nais-Suomeen.

Lähde: Varsinais-Suomen yrittäjät (2016). Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2016.
http://www.yrittajat.fi/File/db8f452a-4513-4154-a899-eb8fee8f670a/Varsinais-Suomen%20Maakuntaennuste.pdf

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364


Väyläverkon korjausvelkaa taitetaan 600 milj. eurolla – osin kehittämisinvestointien kustannuksella


Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneviraston arvion mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Korjausvelkaohjelman laati Liikennevirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja se löytyy Liikenne-viraston sivuilla: www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytty vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet. Näitä hankkeita toteutetaan kehittämisinvestointien kautta.

Korjausvelkaohjelmasta kohdentuu tieverkon hankkeita Varsinais-Suomen ELY -keskuksen alueelle (Varsinais-Suomi ja Satakunta) noin 35,5 milj. eurolla vuosien 2016–2018 aikana. Ohjelmasta ei Varsinais-Suomeen kohdennu vesiväylä- tai rataverkon parantamishankkeita. Rantarataa, Kirkkonummi-Karjaa osuudelle parannetaan 10 milj. eurolla, joka varmistaa radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että nyt päätetyn 600 milj. euron lisäksi tällä hallituskaudella kohdennetaan vielä 364 milj. euroa korjausvelkaan. Päätös näistä hankkeista tehdään myöhemmin.

Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2–2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa tämän hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017–2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Panostuk-set perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta kehittämishankkeiden tärkeys taloudellisen kasvun edistäjinä ovat merkittäviä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Tietopalvelujen roolia liiton virastossa vahvistettu

Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja on vahvistettu perustamalla liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalveluryhmä. Ryhmää vetää tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Ryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Maakuntastrategiassa merkittävässä roolissa oleva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on jatkossa osa tietopalveluryhmän toimintaa. Aluetietopalvelun kehittäminen on ollut oikeansuuntainen hanke. Se on herättänyt muilla alueilla kiinnostusta ja vastaavia alueellisen tiedon palveluja on suunnitteilla myös muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen liitto etsii rooliaan osana digitalisaatiota ja haluaa olla edelläkävijänä kehittämässä alueellisen tiedon infrastruktuureja. Tietopalveluryhmä osaltaan jäntevöittää liiton tätä toimintaa. Jatkossa pystymme entistä paremmin tarjoamaan ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä liiton sidosryhmille ja tukemaan liiton muun toiminnan tietotarpeita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 alatunniste