Ylatunniste2

 

Turun lentoaseman matkustajamäärän kasvupotentiaali matkustajavuodossa Helsinki-Vantaalle

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 henkilöä, pääosin yrityksistä.

Kyselyn perusteella yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Liikematkustajat korostivat vastauksissaan lähilentoaseman palvelujen sujuvuutta – lentoaseman läheistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä lentoasemalle sekä nopeaa läpimenoaikaa lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat puolestaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Helsinki-Vantaalle matkustetaan pääsääntöisesti (69 % liikematkustajista) omalla autolla, mikä kasvattaa matka-aikaa sekä kustannuksia.

Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Nykyisen, noin 200 000 vuosittaisen liikematkan ”vuotoa” Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi. Turun lentoaseman kehittämisen tavoitteena on positiivisen kierteen aikaansaaminen. Tuloksia hyödynnetään lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien sekä matkaketjujen kehittämistyössä alueen toimijoiden yhteistyönä.

lentoasema

 

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 767 4364

 

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitus

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistäminen sisältää kolme työkalua: 1) ennakoidun rakennemuutoksen toimet (ERM), 2) valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset ja 3) valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden rakentamisen.
Toimenpiteisiin on käytössä yhteensä 30 milj. euron määräraha vuosille 2016–2018 (keskimäärin 10 milj. euroa vuosittain, vuodelle 2016 9 milj. euroa). Määrärahasta noin puolet suunnataan ennakoidun rakennemuutoksen toimiin sekä yhteensä noin puolet kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden toteuttamiseen.

aiko

 

Ennakoidun rakennemuutoksen hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien ennakoivaa rakennemuutosta koskevat suunnitelmat on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön helmikuussa. Ennakoivan rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnan liitoille. Maakunnan liitot tekevät päätökset rahoitettavista hankkeista.

Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen keskittymällä muutamiin strategisiin kehittämisen kärkiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut jatkoneuvotteluihin kahdeksantoista kasvusopimusesityksen joukosta Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Joensuun esitykset. Pääkaupunkiseudun kanssa solmitaan kasvusopimus osana metropolipolitiikkaa. Kaupunkien kasvusopimusten AIKO-rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen.

Kasvuvyöhykkeiden kehittäminen on uusi aluekehittämisen työkalu. Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Valtio solmii strategisen sopimuksen vyöhykkeiden kehittämiseksi kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Parhaillaan käydään jatkoneuvotteluja Helsingistä Tampereelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän sekä Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen kanssa. Kasvuvyöhykkeiden AIKO-rahoitus osoitetaan vyöhykkeen alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää vyöhykesopimusta toteuttaville hankkeille rahoituksen.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

 

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston ajankohtaiskatsaus

Yleissivistävä opetus – opetussuunnitelmien muutos, digitalisaation haasteet ja lukioiden valinnaisempi tuntijako

Perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, mikä johtaa mittavaan muutokseen toimintakulttuurissa. Tähän liittyvät mm. digitalisaatio (resurssi- ja laitteistohaasteet: oppilaiden omat koneet vai koulun koneet?), siirtyminen sirpalemaisuudesta kokonaisuuksiin (mm. ilmiöoppimisen muodot) sekä opettajien ja opiskelijoiden roolin muutos (opettajasta ohjaaja, opiskelijasta aktiivinen toimija, tiimityöskentely ym). Uusien oppimismuotojen edellyttämien materiaalien saatavuus sekä opettajien ammattitaitokysymykset ovat tässä yhteydessä ajankohtaisia.

Lukioissa sähköinen ylioppilastutkinto otetaan vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ylioppilastutkinnosta alkaen. Syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeet tehdään sähköisesti. Viimeisenä mukaan tulee matematiikan koe keväällä 2019. Huhtikuun 4. päivänä 2016 järjestetään sähköisen ylioppilastutkinnon valtakunnallinen harjoituskoe. Sähköisen ylioppilastutkinnon katastrofiharjoitus pidetään lukioissa kevään 2016 aikana. Tarkemmin: www.digabi.fi.

Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukioissa 1.8.2016 alkaen. Opetussuunnitelman perusteet 2015 ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 julkaistiin syksyllä. Opetussuunnitelmatyö on käynnissä lukioissa. Tarkemmin: www.oph.fi.

Opetusministeriö on käynnistämässä ensi syksynä yhdessä opetushallituksen kanssa Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelmaa. Opiskelijan kannalta suurin muutos on valinnaisempi tuntijako. Reaaliaineet on jaettu kahteen koriin: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin. Pakollisia reaaliaineita olisivat vain uskonto/elämänkatsomustieto ja terveystieto (yhden kurssin verran), koska ko. aineet on mainittu lukiolaissa. Opiskelijan tulee valita kummastakin korista vähintään yhdeksän reaalikurssia. Kokeilutuntijaossa pakollisia kursseja on siten enää 32–37 (uudessa opetussuunnitelmassa 47–51). Kolmivuotiseen kokeiluun on määrä valita enintään 50 lukiota. Luvat tullevat hakuun helmi-maaliskuussa.

II asteen ammatillinen koulutus – rahoitusmalli ja resurssit mullistuvat 2018

Vuosien 2013–2017 kuluessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pienenee yhteensä n. 25 %. Rahoitusleikkauksista suurin toteutetaan 2017, silloin ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia leikataan n. 12 %. Toteutettavat säästöt ovat pysyviä ja vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vuosia eteenpäin. Tämä johtaa opetuksen toteuttamistapojen muutokseen, mutta tulee näkymään myös opetushenkilökunnan vähenemisenä (esim. www.amke.fi). Toisaalta myös nuorisoikäluokan pienentyminen vaikuttaa asiaan.

Ammatillista koulutusta ohjaava rahoitus- ja toimintalainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Lakien on määrä tulla voimaan 2018.

Opettajien työ- ja virkaehtosopimukset ovat jääneet ajasta jälkeen, neuvottelut niiden tuomisesta nykyistä toimintaa vastaavalle tasolle ovat käynnissä. Tavoitteena on löytää työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken toteuttamiskelpoinen kokonaistyöaikaratkaisu.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä on vähenemässä mm. työvoimakoulutuksen rahoituksen supistumisen johdosta. Työvoimakoulutuksen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle sisältää vielä avoimia kysymyksiä mm. rahoituksen kokonaismäärän ja siirtymäkauden rahoituksen osalta. Vallitsevan käsityksen mukaan koulutukset eivät saa jatkua vuodenvaihteen 2017–2018 yli. Haasteena on miten koulutuksen tarpeessa oleva työtön työnhakija ja koulutus saadaan kohtaamaan?

Verkko-oppimisen edellytyksiä tulisi kaikin tavoin vahvistaa ja verkossa tapahtuvan opetuksen oppimateriaalia tulisi kehittää. Myös ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin tuleviin isoihin muutoksiin. Työpaikkaohjaajien koulutusta tulee edelleen vahvasti tukea. Hallituksen verkko-oppimisen kehittämiseen suuntaama rahoitus ei koske ammatillista koulutusta.

Lisäksi on vielä avoinna miten hyödynnetään ammatillisesta koulutuksesta tarpeettomiksi jäävien kiinteistöjen järkevä käyttö muuhun kuin opetustarkoituksen.

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia on uudistettu ja niitä uudistetaan parhaillaankin. Valitettavasti opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet on laadittu oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Kun koulutusta siirretään enemmän työpaikoille, pitäisi tämän näkyä myös opetussuunnitelmien sisällössä ja tavoitteessa. Oletettavasti mm. opetuksen laaja-alaisuus ei tulevaisuudessa toteudu kuten nykyisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ryhmien toimikausi kestää 31.12.2018 asti.

Ammattikorkeakoulut – lähtökohtana laaja strateginen yhteistyö alueellisesti

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on hallituksen keskeinen tavoite osaamisen ja koulutuksen laadun nostamiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi. Ammattikorkeakoulurintamalla tämä tarkoittaa rakenteiden kehittämistä, johon nyt kiinnitetään sisällöllisiä asioita enemmän huomiota. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on vähennetty ja seuraavalla rahoituskaudella rahoitusmallissa on mukana lisääntynyt strategiarahoitus, sen osuus muuttuu kahdesta kuuteen prosenttiin. Kasvanut strategiarahoituksen osuus vähentää läpinäkyvien tuloksellisuusmittareiden perusteella jaettavan valtionosuuden määrää, jota näin ollen ei ole mahdollista ennakoida etukäteen.

Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen esillä on Tampereen malli, jossa muodostetaan Tampere3-yliopistokonserni. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostaisivat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Tampereen malli perustuu ajatukselle kahdesta rinnakkaisesta toimijasta. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat profiilinsa ja niiden mukaiset erityiset osaamisen alueet vaikka niiden tutkintojärjestelmää ei kuitenkaan olla muuttamassa. Samaan malliin perustuvaa rakenteellista kehittämistä Tampereen lisäksi on menossa muissakin kaupungeissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä tapahtuu sekä Rovaniemellä että Lappeenrannassa. Turun ammattikorkeakoulussa rakenteellinen kehittäminen liittyy TFT (Turku Future Technologies) kuviossa mukana olemiseen. Lisäksi terveysalan toimintoja keskitetään Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulun ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta rakenteilla oleviin uusiin opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloihin Turun Kupittaan kampusalueelle rakentuvalle terveyskampukselle. Turun ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan strategista rakenteellista kehittämistä tulisi tarkastella myös koulutusten ja työelämän sisällöllisistä ja toiminnallisista näkökulmista. Tällä hetkellä kansallinen painopiste vaikuttaa olevan hallinnollisten rakenteiden muutoksissa.

Vuoden 2016 aikana ammattikorkeakoulut käyvät OKM:n kanssa tavoiteneuvottelut. Ammattikorkeakoulut ovat jättäneet ministeriöön tavoitesopimusehdotuksensa. Varsinaiset neuvottelut käydään syksyllä. Aiemmin ammattikorkeakouluille määriteltiin aloituspaikat, joiden perusteella kunkin korkeakoulun opiskelijamäärän määräytyi. Jatkossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät pohjautuvat tutkintokattopohjaiseen määrittelyyn. OPM on esittänyt erityistä karsimistarvetta olevan sekä kulttuurialan koulutuksessa että kaupan ja hallinnon alan (tradenomit) koulutuksessa. Suurten ammattikorkeakoulujen näkemys on, että koulutusta tulisi keskittää kasvukeskuksiin riittävän laajoihin monialaisiin korkeakouluyksiköihin. Tällöin opiskelijoille syntyy jo opintojen aikana aktiivinen suhde alueen elinvoimaiseen työelämään ja oppilaitos pystyy mahdollistamaan opiskelijalle vaihtoehtoisia oppimisväyliä sekä korkeatasoisen ohjauksen. Turun ammattikorkeakoulun tavoitesopimusehdotuksessa linjataan, että ammattikorkeakoulun kaikki alat tulisi säilyä vähintään samalla koulutusvolyymillä. Sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutuksissa katsotaan olevan lisäystarvetta.

Yliopistot – profiloituminen ja yhteistyöverkostot korostuvat

Turun yliopisto on laatinut uuden strategian, joka kattaa kauden 2016–2020. Yliopiston kaikki tieteenalat kattava kansainvälinen tutkimuksenarviointi valmistui vuodenvaihteessa.

Yliopisto on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Åbo Akademin kanssa sekä toisen Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Sopimusten pohjalta kehitetään yliopistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Pinnalla oleva asia on sopimuskauden 2017–2020 sopimusneuvotteluihin valmistautuminen. Neuvottelut käydään toukokuussa, näihin liittyen ministeriölle on toimitettu yliopiston uusi strategia sekä esitykset tutkintotavoitteiksi, valtakunnallisiksi tehtäviksi sekä sopimusluonnoksen yliopistokohtaisiksi teksteiksi.

Yliopiston saama valtionrahoitus vuodelle 2016 aleni edellisestä vuodesta n. 7,5 milj. euroa. Henkilöstömenoina rahoituksen aleneminen vastaa n. 180 htv:n vähennystarvetta. Yliopisto on käynnistänyt talouden kehittämis- ja sopeuttamisohjelman, jonka tavoitteena on mm. menojen sopeuttaminen alentuneeseen rahoitukseen ilman henkilöstön irtisanomisia. Yliopistossa käynnistettiin vuonna 2012 tilaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää yliopiston käytössä olevia tiloja 10–15 % ja ohjata tätä kautta resursseja tiloista varsinaiseen toimintaan. Tilaohjelma saadaan toteutettua suunnitelman mukaisena, sillä yliopisto pystyy vuoden 2016 loppuun mennessä vähentämään käytössään olevia tiloja 28 577 m2, joka on 12,7 % lähtötilanteesta.

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat sopineet tekniikan koulutuksen lisäämisestä länsirannikolla. Sopimuksen myötä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aletaan kouluttaa konetekniikan ja automatiikan/robotiikan diplomi-insinöörejä.

Yliopisto profiloituu yrittäjyysyliopistona ja lisää yrittäjyystietoisuutta sekä yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Yliopistolle on laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia 2015, jonka tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Yliopiston tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä koulutusvienti muodostaisi merkittävän osan yliopiston täydentävästä rahoituksesta. Koulutusvientitoimintaa on tämän vuoksi kehitetty ja toiminta on järjestäytynyt. Yliopisto toteuttaa koulutusvientiään koulutusvientiyhtiöiden Finland University Oy:n ja Nordic Institute of Dental Education Oy:n kautta.

Åbo Akademin strategiassa vuosille 2015–2020 korostuu toiminnan nykyistä vahvempi profiloituminen yliopiston keskeisille 3–5 vahvuusalueelle. Lähtökohtana on, että näillä painopistealoilla on myös kansainvälistä ja laajempaa strategista merkitystä. Näitä vahvuusalueita ovat vähemmistötutkimus, molekyyliprosessit ja materiaaliteknologia sekä lääkekehitys ja diagnostiikka. Jälkimmäistä kehitetään pitkälti yhdessä Turun yliopiston kanssa. Åbo Akademi on läpikäynyt merkittävän hallinnollisen muutoksen vuoden 2015 alusta lukien. Tiedekuntien määrää on vähennetty ja myös henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Valtiontalouden säästöjen takia henkilöstövähennykset jatkuvat. Lisäksi on samanaikaisesti uudistettu sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ylempien tutkintojen osalta tehdään entistä enemmän yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi Akademi panostaa opetushenkilöstön ammattitaidon ja opetusympäristön kehittämiseen. Åbo Akademi on tehnyt esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusneuvotteluihin lähtökohtanaan oma strategiansa, tehdyt koulutustarvelaskelmat sekä ruotsinkielisen että alueellisten työmarkkinoiden kysyntäarviot.

Lisätietoja: Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto:
Yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja
erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto, puh. 040 7760 310

 

European Maritime Day Conference Turussa 18.–19.5.2016

Turku isännöi Euroopan merkittävintä merikonferenssia 18.–19. toukokuuta 2016 konferenssikeskus Logomossa yhdessä Euroopan komission ja Suomen valtion kanssa. Euroopan meripäivän konferenssin (European Maritime Day Conference, EMD) odotetaan tuovan Turkuun noin tuhat meriasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa ja päättäjää eripuolilta Eurooppaa. Teemana Turussa on Investing in competitive Blue Growth – smart and sustainable solutions.

Englanninkielisen Meripäivän konferenssin temaattisia istuntoja on viisi:

1. Investing in blue growth
2. Improving ocean governance
3. Boosting skills development
4. Harnessing clean energy
5. Facilitating joint roadmaps

Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden merialan toimijoille esitellä toimintaansa Networking Villagessa sekä Enterprise Europe Networkin järjestämässä matchmaking-tilaisuudessa, joihin voi osallistua avoimen haun kautta. Konferenssivierailla on mahdollisuus tutustua Turun seudun meriosaamiseen ilmoittautumalla erikseen järjestettäville vierailukäynneille. Euroopan Meripäivän ohjelma jatkuu viikonloppuna 20.–22.5.2016 yleisöpäivän monipuolisella ohjelmalla kaikenikäisille.

Vuosittaisen meripäivän tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle. Euroopan meripäivää (European Maritime Day, EMD) on vietetty vuodesta 2008 alkaen aina toukokuun 20. päivän tienoilla Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston päätöksellä.

Varsinais-Suomen liitto osallistuu tapahtumaan järjestämällä workshopin teemalla ”Facilitating joint roadmaps”, sekä omalla ständillään Logomossa. Lisäksi liiton hanke Smart Blue regions sekä Central Baltic -ohjelma esittäytyvät ständeillä Logomossa.

Tapahtuman sivut: http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/maritimeday/en/turku-2016

Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki osoitteessa: https://scic.ec.europa.eu/fmi/ezreg/EMD2016/registration.
Paikkoja on rajoitetusti joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä pikaisesti.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh. 040 534 3865

 

 alatunniste