Ylatunniste2

Ammatillisen koulutuksen reformi
Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan suunnitelman (15.4.2016) mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Lisäksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Tavoitteena on muodostaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Uudistusta tuetaan myös perustamalla uudet työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumit.
Opetushallinnon ohjaamalle ja rahoittamalle ammatilliselle koulutukselle tulee myös uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja ohjaukseen. Vuoden 2018 alusta lukien tutkintoon ja niiden osiin valmistava työvoimakoulutus sekä osa työvoimakoulutuksena toteutetusta tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perusjärjestelmää ja sitä hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2017 lähtien toteutetaan rahoituksen tason vähentäminen. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää julkisia menoja, joista julkisen talouden suunnitelman mukaisesti ammatilliseen koulutukseen kohdentuu 190 miljoonan euron säästö. Lisäksi nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennetut määräaikaiset valtionavustukset poistuvat vuoden 2018 alusta ja määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee olemaan noin 215 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2018 kuin se on vuonna 2016. Edellä mainittujen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan työvoimakoulutuksen määrärahataso on laskeva.
Kokonaisuudistusta voidaan pitää samanaikaisesti sekä hyvin tarpeellisena ja haastavana. Reformi sisältää lukuisia haasteellisia elementtejä niin koulutuksen käytännön toteuttamisen (mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen), tutkintojen uudistuksen kuin rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksen osalta.
Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta virtaviivaistetaan. Ohjausjärjestelmässä painottuvat tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus, mikä puolestaan vaikuttaa koulutustarjonnan pitkäjänteisyyteen ja ennakointiin. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäverkon. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehit-tämisohjelman. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten.
Tarkemmin:
http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisätietoja: maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto: yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto,
puh. 040 7760 310

Varsinais-Suomeen rahoitusta alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018. Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaan liiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.
AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaimmassa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen korkeakoulut.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

CB-rahoitusta 18 uudelle hankkeelle
Central Baltic -ohjelma jakaa noin 20,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa yhteensä 18 uudelle hankkeelle.
Hankkeet, joissa päätoteuttajana toimii varsinaissuomalainen taho, keskittyvät muun muassa meripelastuskoulutuksen kehittämiseen (OnBoard-Med), matkailun edistämiseen ja matkailukauden pidentämiseen (St. Olav Waterway) sekä palveluiden parantamiseen pienvenesatamissa (FamilyPorts). Varsinaissuomalaisia päätoteuttajia on hyväksyttyjen hankkeiden joukossa 5 ja osatoteuttajia 7. Hankkeille, joiden pää- tai osatoteuttaja on Varsinais-Suomesta, on varattu yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa.
Hyväksytyt hankkeet ovat osa Central Baltic –ohjelman toista hakukierrosta, jonka puitteissa on jo aiemmin hyväksytty 7 pienhanketta. Lista kaikista hyväksytyistä hankkeista löytyy Central Balticin www-sivuilta: http://centralbaltic.eu/content/steering-committee-has-accepted-new-projects
Lisätietoja: Communication Officer Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Maankäyttö- ja rakennuslain muutospaketti lausunnoille
Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Lainvalmistelua ohjannut ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luonnos hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muu-tokseksi lähti lausuntokierrokselle 22.6.2016. Lausuntojen määräaika on 31.8.2016. Varsinais-Suomen liiton lausunto valmistellaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen.

Lainvalmistelussa käsiteltävät asiat:

- Yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena.
- Hajarakentamisen helpottaminen.
- Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen.
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen.
- Päätösprosessien lyhentäminen.
- Kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen keskusta-alueilla.
- Täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoituksen muutosten helpottaminen sekä kaavamenettelyn keventäminen.
- Pienimuotoisen piharakentamisen ja uusiutuvan energian laitteiden sijoittumisen sujuvoittaminen.

Maakuntahallintoa ja maakuntakaavoitusta sivuavat muutokset koskevat kaupan suuryksiköiden sääntelyä:

- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suuryksikön pinta-alaraja nostettaisiin 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulisi maakuntakaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan laatu/toimiala ei jatkossa rajaisi kaupan sijoittumista.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n 1 momentissa luovuttaisiin vähittäiskaupan laatuluokituksesta kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon.

Esitetyillä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn muutoksilla on voimaan tullessaan suoria vaikutuksia mm. maakuntakaavassa osoitettavien kaupan alueiden mitoitukseen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittelyyn sekä mahdollisesti valmisteluaikatauluun.
Lain valmistelijoiden tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1.3.2017. Siirtymäsäännösten mukaan uudet säännökset koskisivat niitä maakuntakaavoja, jotka eivät olisi olleet ehdotuksena nähtävillä ennen lain voimaantuloa. Jos liitossa nyt valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava asetetaan alkuperäisen aikataulutavoitteen mukaisesti nähtäville syksyn 2016 aikana, tulee se valmistella ja hyväksyä voimassa olevien säädösten mukaisena.
www.ym.fi/mrlmuutokset
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Kaavoitusta_ja_rakentamista_sujuvoittava(39728)

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Tukea Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeille maakunnassa – haku on auki
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Varsinais-Suomen liitto koordinoi maakunnan Suomi 100 -ohjelmatyötä. Valtioneuvoston kans-lia koordinoi ja organisoi valtakunnallisesti juhlavuoden valmisteluja. Juhlavuoden tavoitteena on tarkastella mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa - yhdessä. Tapahtumien tulee toteuttaa hankkeen sisällöllisiä tavoitteita. Vuodesta tehdään kokemuksellinen ja elämyksellinen. Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.
Varsinaissuomalaisille hankkeille voi juuri nyt hakea maakunnan liiton hankeavustusta. Avustusta voivat hakea mm. kunnat, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt. Turun kaupunki koordinoi ohjelmatyötä Turun kaupungin alueelle ja liitto muualla Varsinais-Suomessa. Maakunnan ensimmäinen aluetukihaku on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9.9.2016. Vuoden 2017 alussa tullaan järjestämään toinen hakukierros.

Lisää tietoa Varsinais-Suomen hankehausta löytyy: www.varsinais-suomi.fi/suomi100
Lisätietoja: aluekoordinaattori Hannele Hartikainen, puh. 040 7202 163.

alatunniste