Ylatunniste2

Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa

Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.

Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.

Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.

Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.

Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.

Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea

Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.

Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.

Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/


lentoliikenne

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros

Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716