Ylatunniste2

Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Esko Aho julkisti viime torstaina ehdotuksensa positiivisen raken-nemuutoksen edistämisestä. Elinkeinoministeri Mika Lintilälle luovutetussa raportissa Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa tunnistetaan alueen haasteet sekä tehdään ehdotuksia tarvittavista rakenteellisista toimenpiteistä alueen kasvun pullonkaulojen avaamiseksi.

Raportissa todetaan, että Lounais-Suomen kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, lisätyövoiman palkkaamista ja lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Ehdotuksen sisältämät esitykset on saatava liikkeelle välittömästi. Valtion ja Lounais-Suomen toimijoiden välinen siltasopimus edellyttää määrärahapäätöksiä tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi jo jopa tämän viikon budjettiriihessä tai loppuvuoden lisätalousarviossa.

Hallituksen uusia päätöksiä tarvitaan mm. Turun telakan eritasoliittymän parantamisesta sekä E18 Turun kehätien Kausela-Kirismäki 2. vaiheen toteuttamisesta. Pernon eritasoliittymän parantaminen vaatii 1,8 miljoonan euron ja Kausela-Kirismäki nelikaistaistaminen 30 miljoonan euron investoinnin. Ahon raportissa tunnistettu alueen oman väestöpohjan riittämättömyys yhdessä pääkaupunkiseudun potentiaalin kanssa tukee tarvetta Etelä-Suomen yhteiselle työssäkäyntialueelle sekä Tunnin junan vauhdittamista.

Ahon raportti pitää paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentamista elintärkeänä Lounais-Suomen teknologiateollisuuden kilpailukyvylle. Alueen oman koulutustarjonnan parantaminen edellyttää Jari Jokisen työryhmän esittämän teknillisen yhteistyöyliopiston verkostomallin toimivuuden jatkuvaa seuraamista ja tarvittaessa oman teknillisen tiedekunnan uudelleen tarkastelua. Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita tulee esityksen mukaisesti mahdollistaa erityiskokeiluilla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkin pitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossa kasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niin ikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkastelussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta viimeaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toimialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kaupan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 kuva1

 

kuva2

 

kuva3

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämislupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 loppuun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu.

OKM on tekemässä metsäkoneenkuljetuksen järjestämislupiin muutoksia, jotka eivät huomioi Etelä-Suomen kokonaistarvetta. Etelä-Suomesta puuttuu kokonaan koulutuksen järjestämislupa. Ehdotuksen mukaan uusia lupia ollaan myöntämässä neljälle paikkakunnalle: Nurmijärvi, Ähtäri, Kannus ja Ruokolahti. Uudenmaan lisäksi uusi järjestämislupa on perusteltua myöntää myös Varsinais-Suomeen. Peimarin koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Livia on maamme suurin luonnonvara-alan kouluttaja. Oppilaitoksessa on annettu laadukasta metsäalan koulutusta 60 vuotta, ja sen metsäkonekalustoon on viime vuosina tehty investointeja 0,5 miljoonalla eurolla. Ilman koneellisen puunkorjuun lupaa koko metsäalan opetus Liviassa vaarantuu. Peimarin koulutus-kuntayhtymä on hakenut OKM:ltä metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmaa vuonna 2014. Hakemusta täydennetty kolme kertaa vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun positiivinen rakennemuutos heijastuu monella alalla osaavan työvoiman pulana. Turun ammatti-instituutti on esittänyt OKM:lle haasteeseen vastaamiseksi työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtäviä. Alueella on työttömiä, joista osa on työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työvoimakoulutuksella, uudelleen työllistettäviä. Turun kaupunki aloitti elokuun alussa yhdessä Raision, Naantalin ja Paimion kanssa työllisyyspalvelukokeilun, jonka tavoitteena on alle 25-vuotiaiden työttömien ja yli vuoden työttömänä olleiden hakijoiden joustava ja nopea eteneminen sekä työllistyminen. Työvoimakoulutuksen toteuttaminen OKM:n kautta valtionosuusrahoitteisena mahdollistaa työvoimakoulutuksen palveluiden uudelleen nostamisen eri aloilla ja alueella tarvittavalle tasolle. Laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla pyritään vastaamaan alueelliseen oppisopimuskoulutuskysyntään.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida on vastineessaan OKM:lle esittänyt tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. Koulutuskuntayhtymä toimii Varsinais-Suomen reuna-alueilla pyrkien palvelemaan alueen elinkeinoelämää. Mm. positiivinen rakennemuutos ja sote-uudistus tulevat vaatimaan siirtymävaiheessa paljon kehittämistyötä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tarjoaa tähän mahdollisuudet ja palvelee samalla alueen pk-alojen kehittämisestä.

Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä OKM:stä on annettu myös ehdotus koulutuksen järjestäjien ensisijaisiksi toiminta-alueiksi. Ehdotettu malli, jossa osalle koulutuksen järjestäjistä on määritelty toiminta-alueiksi koko maakunta ja osalle vain omistajakunnat, tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Malli ei kohtele koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti yhteisten periaatteiden pohjalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa

Vaikka Central Baltic -ohjelman edelliskauden hankkeet ovat päättyneet jo kauan sitten, oli kesä vauhdikasta aikaa ohjelman toteutuksesta vastanneille viranomaisille. Euroopan komissio käsitteli ohjelman loppuraportin keväällä ja lähetti kesällä ohjelmalle sulkemisehdotuksensa. Ehdotus vastasi ohjelman esittämiä lukuja ja sisältöä, ja sen perusteella komissio saattoi elokuun puolivälissä virallisesti sulkea ohjelman.

Central Baltic 2007–2013 -ohjelma suljettiin näin ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa koko Euroopassa. Ohjelman sujuva toteutus ja sulkeminen ovat luoneet hyvän perustan ohjelmakauden 2014–2020 hankkeiden toteutukselle. Yhteistyöohjelman avulla varsinaissuomalaisetkin ovat aktiivisesti päässeet työskentelemään yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien parissa Itämeren alueella. Kun hankkeiden pääpaino on nyt konkreettisissa tuloksissa, ohjelmien vaikutus ulottuu pitkälle yli varsinaisen ohjelmakauden.

Lisää tietoa 2007–2013-kaudella rahoitetuista hankkeista saa hanketietokannasta http://projects.centralbaltic.eu
Lisää tietoa 2014–2020-kaudella rahoitettavista hankkeista saa hanketietokannasta http://database.centralbaltic.eu

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302


Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu saa jatkoa

Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuorikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuuden lisääminen.

Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin lukuvuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten kokemusten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia.

Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta. Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyä eduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään, oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Koulutus käynnistyy lokakuussa 2017. Mukaan otetaan 20–25 nuorta ja kurssi on osallistujille maksuton. Nuori voi hakea koulutukseen lähettämällä vapaamuotoisen motivaatiokirjeen ja CV:n. Haku vaikuttajakouluun on auki 1.–15.9.2017.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 6.–8.10.2017

Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukana messuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavat Suomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisen messuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteena on esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista identiteettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin oman suosikkimurresanansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto tuottavat yhdessä kirjamessujen ohjelmatarjontaan kolme mielenkiintoista lavaohjelmaa, jotka ovat saaneet alkunsa kirjamessujen tämän vuoden teeman Yksi maa – monta ääntä innoittamana. Kuultavissa ovat nuorten äänet, sukupolvien äänet sekä meren äänet:

• pe 6.10. klo 10.40–11.00, valtakunnallinen 100visio Nuorten uusi itsenäisyysjulistus-hanke esittäytyy
Suomi tulee saamaan uuden itsenäisyysjulistuksen syksyllä 2017. Nuoret tekevät historiaa. Esillä on Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta saapuneiden visioiden kavalkadi. Millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa? Entä millainen Suomi on vuonna 2117? Tulevaisuuden näkymiä esitellään sanoin, kuvin ja videoin.

• pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, Sananlaskupätle
Luvassa on aimo kattaus satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia sutkautuksia ja elämänmenoa sadan vuoden ajalta - sanoiksi puettuna. Satakunnasta työryhmä, näyttelijät Taina Silkkola, Vesa Kivinen ja Marju Kauppinen ja Varsinais-Suomesta vapaa teatteriryhmä Teatteri Terve Tytön Kati Urho, Laura Hurme sekä Emmi Lovén ovat etsineet perinteisiä sananlaskuja, mutta ovat valmiina keksimään aivan uusiakin! Sananlaskupätlessä mitellään sanoin ja myös maakuntalaulujen säkeistöin.

• su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskustelu
Taivassalolainen kirjailija ja runoilija Tuula Sandström sekä raumalainen tietokirjailija ja valokuvaaja Raimo Sundélin keskustelevat teemalla Meren äänet. Kuuntele tarkalla korvalla – tuleeko meri näinkin lähelle messuhallissa? Keskustelun juontaa Selkämeren kansallispuisto -aktiivi Juhani Korpinen.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.