Ylatunniste2

 Palvelut ja jalostus siivittivät Varsinais-Suomen talouskasvua vuonna 2016

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

Varsinais-Suomen liikenteen tila 2017

Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin syksyllä 2017 tilaseuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilaseurannan perusteella Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt maakunnan pääteiden liikennemääriä merkittävästi; viimeisen vuoden aikana henkilöautojen ja raskaan liikenteen määrien kasvu pääteillä on ollut suhteessa valtakunnan keskiarvoon huomattavasti suurempaa. Sen sijaan joukkoliikenteen sekä raideliikenteen matkustajamäärissä ei näy näin nopeaa kasvua. Myös raiteilla kulkeva tavaran määrä on vähentynyt.

Liikenteen määrän kasvu ei ole vielä heikentänyt liikenteen toimivuutta, mutta jos kasvu jatkuu näin nopeana, liikenteen toimivuus tulee heikkenemään merkittävästi etenkin Kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä (osa E18-tietä) sekä Turun kaupungin sisääntuloväylillä. Kehätien toimivuus lähivuosikymmeniksi pystytään turvaamaan, jos suunnitelluille toimenpiteille Kauselan ja Kirismäen välillä saadaan rahoitus (eritasoliittymät sekä nelikaistaistukset), mutta Turun kaupungin sisääntuloväylien liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee löytää uudenlaisia keinoja, sillä tilaa lisäkaistoille ei ole.

Tieliikenteen kapasiteetin kasvattaminen elinkeinoelämän tarpeisiin, lisää väistämättä myös henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kansallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden perusteella henkilöautoilun osuutta liikkumisessa pitäisi kuitenkin laskea merkittävästi ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta. Päästötavoitteet kulminoituvat Turun seudulle, jossa kestävien kulkumuotojen edistämiselle on parhaimmat edellytykset.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto käynnistää jatkuvan maakunnallisen aluerakenne ja liikennejärjestelmätyön, jonka yhteydessä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin (etenkin kansalliset päästötavoitteet sekä maakuntauudistus) sekä liikennestrategian tavoitteisiin. Jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö tiivistää maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuoropuhelua ja yhteistyötä maakunnassa, seutukunnissa sekä kunnissa, sillä maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Turun seudulla pyritään monitasoisen suunnittelun keinoin lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta ja hillitsemään henkilöautomäärien kasvua, jolla turvataan mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen junaliikenteen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto tarvittaessa päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, liikennesuunnittelija Mari Sinn,  p. 045 807 8969

Europe Direct tiedotuspisteen toiminta liitossa jatkuu

Euroopan komissio on hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton ehdotuksen uudesta Europe Direct -kaudesta 2018–2020.

Europe Direct tiedotuspisteen tehtävänä on tiedottaa ajankohtaisista EU-aiheista erityisesti kansalaisille, mutta myös sidosryhmille järjestämällä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, vastaamalla kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin, sekä tuottamalla ja jakamalla EU-aiheista materiaalia. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tiedotuspisteen toiminnassa on EU-rahoitustiedon jakaminen.

Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminnasta allekirjoitetaan kolmivuotinen puitesopimus, jota täsmennetään vuosittain erillissopimuksella. Vuodelle 2018 liitto saa komissiolta tukea noin 28 000 euroa. Nykyinen EU-tiedottaja siirtyy toisiin tehtäviin. Paikan täyttämisellä on kiire, jotta tiedotuspisteen toiminta voi jatkua keskeytyksettä. EU-tiedottajan paikka on ollut avoimessa haussa 5.–15.12.2017 välisen ajan ja se täytetään heti kun mahdollista.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120

Valonian vuoden 2018 toiminnan painopisteet – erityisesti esillä hiilineutraali maakunta sekä vesien-suojelu

Kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät yhä järeämpää otetta ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi liikkumisen päästöistä on leikattava puolet, mikä tarkoittaa sitä, että haasteeseen on tartuttava monin eri keinoin. Valonian kestävän liikkumisen työ tulee keskittymään vuonna 2018 erityisesti pyöräilyn edistämiseen osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Toisena painopisteenä on kokeilut, joissa innovatiivisten palveluiden kautta voidaan yhdistellä erilaisia liikkumisen tarpeita.

Hiilineutraali maakunta -tavoitetta tullaan aktiivisesti edistämään kuntatasolla niin, että saadaan yhä parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia kunnissa tullaan lähivuosina toteuttamaan ja miten Valonia voi niissä olla kuntien tukena. Luvassa onkin kuntakierros, jossa kartoitetaan tarkemmin kuntien ilmasto- ja kiertotalousasioihin liittyviä tarpeita.

Valonian vesiensuojelutoiminta vankistuu edelleen. Työssä tärkeänä pyrkimyksenä on innostaa ja aktivoida paikallistoimijoita ja auttaa näitä konkreettisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hulevesiasiat nostetaan nykyistä paremmin esille ja niihin pyritään löytämään erilaisille kunnille sopivia työkaluja.

Luonnon monimuotoisuuden teemaa tullaan nostamaan Valoniassa vahvemmin esille. Tiukat ilmastotavoitteet ja ravinteiden kierron haasteet edellyttävät kunnilta parempaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimisesta. Valonia pyrkii tässä auttamaan ja ohjaamaan kuntia.

Hankkeissa tullaan läpileikkaavasti yhä enemmän keskittymään asukkaiden osallistumiseen ja käyttäjälähtöisyyteen. Viestinnällisesti erityisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien luottamushenkilöihin suunnattua viestintää.

Kaiken tämän lisäksi jatketaan edelleen monia vakiintuneita toimintoja, kuten energianeuvontaa, kiertotalouden edistämistä, vesistökunnostuksia, haja-asutuksen jätevesineuvontaa, ympäristökasvatusta ja liikkumisen ohjausta. Kaikista toiminnoista voi lukea lisää Valonian nettisivuilta ja uutiskirjeistä.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – vähähiilisyys keskeistä

Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Tehokas liikennejärjestelmä
3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Tavoitteiden määrä on vähentynyt. Uudistetussa päätöksessä niitä on 17 aiemman 70 sijaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Uudistus lisää hallitusohjelman mukaisesti kuntien liikkumavaraa maankäytössä. Edellisen kerran maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päätettiin vuonna 2008.

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80577688

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056