Ylatunniste2

 Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

EK:n raportti esittää tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi viime viikolla raportin Kaupungit kasvavat – miten käy muun Suomen? kaupunkipolitiikan uudistamiseksi. Osmo Soininvaaran ja Esa Härmälän laatimassa raportissa käydään läpi kaupunkikehityksen mahdollisuuksia ja pullonkauloja, sekä esitetään 10 teesiä kaupungistuvaa Suomea ja aluepolitiikkaa varten. Raportti, jossa halutaan nostaa kaupunkipolitiikka kasvun lähteeksi huolehtien samalla muun Suomen mahdollisuuksista, on osa EK:n valmistautumista eduskuntavaaleihin.

Sekä kirjoittajat, että EK omassa pääviestissään ottavat raportissa kantaa kaupunkiseutujen välisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen ja raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi. Kirjoittajien mukaan hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

Soininvaaran mukaan Tunnin juna Turkuun ja lentokenttärata Helsingistä lentokentän kautta pääradalle tukisivat Turkua ja Tamperetta. Vaikka ratahankkeet parantavat rautatieyhteyksiä Helsinkiin, ne tukevat Soininvaaran mukaan tosiasiassa muiden yliopistokaupunkien kilpailukykyä Helsinkiin nähden.

Myös EK näkee Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmion kaupunkipolitiikan prioriteettilistalla. Jotta työssäkäynnin ja asumisen alueita saadaan laajennettua nopeilla raideyhteyksillä pian, tarvitaan liikenneväylien rahoitukseen tasokorotus a investointien tasoa pitää nostaa tuntuvasti. EK peräänkuuluttaa 12 vuoden suunnitelmaa infran kehittämiseen. Pidempi investointinäkymä ja yritystarpeisiin vastaava suunnitelma kannustaa EK:n mukaan investoimaan ja sijoittumaan Suomeen.

Raportissa esitetään avaus myös muiden Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Härmälän mukaan rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakenaa myös uusia ratoja. Sekä Härmälä että Soininvaara esittävät rautatieyhteyttä Turusta uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua.

Linkki raporttiin

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Vaikuttajakoulu perehdytti 25 varsinaissuomalaista nuorta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Maakuntahallituksen perustaman vaikuttajakoulun toinen vuosikurssi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille varsinaissuomalaisille on saatu päätökseen. Syksyllä 2016 alkanut ensimmäinen vaikuttajakoulu ja nyt päätökseen saatu toinen vuosikurssi ovat tutustuneet liiton johdolla erilaisiin vaikuttajiin ja päättäjiin, edunvalvontaan ja vaikuttamisen keinoihin.

Vaikuttajakoulun vuosikurssin ohjelmaan on kuulunut kahdeksan eri teematapaamista aina EU-politiikasta median kehitykseen ja maakunnan elinkeinoelämään. Vaikuttajakoulun nuoret ovat vierailleet mm. eduskunnassa tapaamassa varsinaissuomalaisia kansanedustajia, Turun kaupungintalolla tapaamassa nuoria valtuutettuja ja hovioikeudessa tapaamassa hovioikeuden presidenttiä. Helsingin vierailujen aikana nuoret tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon ja europarlamentaarikko Henna Virkkusen, sekä vierailivat vaikuttajaviestintätoimistossa.

Varsinais-Suomen liitto on halunnut vaikuttajakoululla tarjota nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon ja erilaisiin vaikuttamistapoihin. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää ja antaa vaikuttamisen työkaluja tuleville maakunnan huippupolitiikoille.

Ensimmäisen kurssin käyneitä nuoria toimii jo nykyään kuntien valtuutettuina, lautakuntien jäseninä ja opiskelijajärjestöen luottamustehtävissä. Myös toisen vuosikurssin nuorilla on halua jatkaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Tieto vaikuttajakoulusta kiiri myös Valtioneuvoston kansliaan saakka, sillä pääministeri Sipilä halusi tavata tammikuussa vaikuttajakoulun nuoria osana EU:n tulevaisuuskiertuettaan. Tapaamisessa vaikuttajakoulun nuoret osoittivat näkemyksiään nykyisestä politiikasta ja tulevaisuuden ratkaisuista haastaessaan pääministeriä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tietotekniikan opetuksesta kouluissa, työmarkkinoiden muutoksesta, asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja turvapaikkaprosesseista.

”Opin valtavasti vaikuttamisesta ja eri tahojen toiminnasta, johon vaikuttajakoulu tarjosi holistisen näkökulman. Kokonaiskuvan myötä omat tulevaisuuden suunnitelmat selkenivät. Sain myös kontakteja tulevaisuutta varten”, summaa vaikuttajakoulun osallistuja kokemuksiaan.

Kysyntää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan on paljon ja vaikuttajakoulun kiinnostuneiden hakijoiden määrät ovat kasvaneet. Vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin käynnistämiselle tulevana syksynä on selvä kysyntä olemassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950