Lisärahoitusta Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtioneuvosto jakoi 8.2.2018 maakunnille vuosittaisen rahoituksen alueiden kasvun ja kilpailukyvyn tukemi-seen. Varsinais-Suomeen osoitettiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vuosittaisen kehyk-sen mukaisesti Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,2 miljoonaa euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,7 miljoonaa euroa.

Kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitusta ennakoidun rakennemuutoksen hank-keisiin myönnettiin 267 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen 606 000 euroa.

Edellä mainittujen vuosittaisten perusrahoitusten lisäksi valtioneuvosto huomioi Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseksi tehtyyn Silta-sopimukseen sisältyneitä esityksiä. Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta myönnettiin Varsinais-Suomeen 2 880 000 euroa. Tämä on tarkoitettu valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevan ja kaikkien korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarjottavan TKI- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämiseen. AIKO-rahoitusta osoitettiin kansainvälisten erityisasiantuntijoiden houkutteluun 170 000 euroa ja positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelun rakentamiseen 30 000 euroa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi ja elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 070 776 0630, petteri.partanen(at)varsinais-suomi.fi

Tunnin juna ja Helsinki-Tallinna tunneli EU:n ydinverkkokäytävien toteuttajina

EU:n merkittävimmistä liikenneverkoista TENT-T (Trans-European Transport Networks), ydinverkkokäytävistä kaksi ulottuu Suomeen. Ruotsista Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle olevat liikenneyhteydet ovat osa Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää. Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävä ulottuu Baltiasta Helsinkiin. Muualla Suomessa ei ole EU:n tärkeimpään luokkaan priorisoituja liikennekäytäviä.

Kaksivuotinen FinEstLink-hanke julkaisi viime viikolla selvityksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietun-nelista, joka toteuttaisi Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävää. Tunneli olisi maailman pisin ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Tunneli yhdistäisi toteutuessaan kolmen miljoonan asukkaan kaksois-kaupungissa tavarat, palvelut ja ihmiset osaksi yhtä työssäkäyntialuetta. FinEstLinkin selvityksessä suunnittelun arvioidaan kestävän neljästä kuuteen vuotta, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan v. 2025. Selvityksen mukaan kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa.

Euroopan unionin liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on ollut kytkeä Euroopan eri osat toisiinsa sekä sujuvoittaa liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa. Liikenneverkot on jaettu eri luokkiin, jotka ovat perusteita EU-rahoitusta haettaessa, ja jotka kertovat verkkojen tärkeydestä unionin liikennekäytävissä. Tallinna-Helsinki- välin tavoin Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys, tunnin juna on osa ydinverkkokäytäviä, joille on mahdollista saada unionin rahoitusta.

Turun ja Helsingin välisen tunnin junan suunnittelu on alkanut tunnelihanketta aiemmin ja edennyt jo yksityis-kohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on mahdollista tehdä tunnin junasta rakentamispäätös. Tunnin junan suunnittelua on rahoitettu unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan.

Ydinverkkokäytävät tuovat laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä niin alueen kaupungeille kuin valtioille ja laajemmin Euroopalle. Siinä missä yhteys Helsingistä avautuu muualle Eurooppaan eteläsuunnas-sa, parantaa tunnin juna yhteyksiä Tukholman ja Pietarin välillä Suomen kautta.

FinEstLink hankkeen takana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Selvitystä on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton suojissa toimivasta Central Baltic Interregohjelmasta noin miljoonalla eurolla.

FinEstLink hankkeen lisäksi vireillä on toinen tunnelihanke, jota johtaa pelialalta tunnettu liikemies Peter Ves-terbacka. Vesterbackan tavoitteena on rakennuttaa tunneli Espoon ja Tallinnan välille kansainvälisellä yksityi-sellä rahoituksella ja ottaa valmis tunneli käyttöön jo vuonna 2024. Sekä Vesterbackan että FinEstLink -hankkeet ovat vasta esisuunnitteluvaiheessa. Hankearvioissa on merkittäviä eroja kustannuksissa sekä rakentamisaikataulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kytki selvityksen julkistamistilaisuudessa tunnelihankkeen osaksi pohjois-eteläsuuntaista Jäämeren radan hanketta. Bernerin mukaan yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

”Ratainvestoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä eriä valtion talousarviossa ja siksi ne pitää aikatauluttaa. Pitkän aikavälin visiot liikenneverkkojen kehittämiseen ovat hyvin tervetulleita, sillä niiden kautta suunnittelu etenee kohti toteutusta. Tässä ajassa pitää tarttua toteuttamiseltaan realistisimpiin hankkeisiin. Tulevalla hallituskaudella tunnin juna on suurista ratahankkeista ainoa, jota on mahdollista jo rakentaa”, summaa maakuntajohtaja Kari Häkämies keskustelua käynnissä olevista ratahankkeista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun ja Raision joukkoliikenneratkaisu yhdistää kaupunkiliikenteen tunnin junaan

Turun ja Raision kaupungit ovat laatineet selvityksen kaupunkien ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehit-tymistä mahdollistavasta joukkoliikenneratkaisusta. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa raitiotie- tai super-bussi reiteille, joiden varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia ja rakentamisen kärkihankkeita.

Esitetyt raitiotie- ja superbussireitit on suunniteltu Varsinais-Suomen maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ydinkaupunkialueelle. Valittavalle joukkoliikenne-ratkaisulle on asetettu yleissuunnitteluvaiheessa näkökulmasta viisi tavoitetta: kestävä kaupunkirakenteen, sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen, asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden, taloudellisen kestävyyden sekä kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman tukeminen. Tuleva joukkoliikenneratkaisu päätettäneen Turun ja Raision kaupunginvaltuustoissa tulevana kesänä.

Raitiotiellä ja superbussilla voidaan luoda alueelle paljon uutta potentiaalia yhdistettynä maakunnan keskei-simpään liikennehankkeeseen, Helsingin ja Turun väliseen tunnin junaan. Joukkoliikenneratkaisu tuo tulevan Matkakeskuksen ja Kupittaan aseman sekä kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaan ja korkealaatuisen joukkoliikenteen pääkäytävän yhteyteen. Raitiotiellä tai superbussilla on suora yhteys sekä Helsingin että Tampereen suunnan ratoihin sekä pitkämatkaiseen linja-autoliikenteeseen.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa joukkoliikenneratkaisu, joka tukee kaupungin ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Positiivinen rakennemuutos on osaltaan nostanut kasvuodotuksia kaupunki-seudulle, jossa Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Joukkoliikennereitin varrelle sijoittuu paljon uutta maankäytön kehityspotentiaalia, kuten myös Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet.

Tunnin juna yhdistäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi ja on osa laa-jempaa liikenneyhteyksien verkostoa, joka jatkuu liityntäliikenteenä radanvarren kaupunkien sisällä. Liikenne-viraston selvityksen mukaan nopean junayhteyden arvioidaan lisäävän työasiamatkoja alueella 35–40 %. Täs-tä kasvusta suurin osa kohdistuu Turun seudulta pääkaupunkiseudulle tehtäviin työmatkoihin. Tunnin junan potentiaali hyödynnetään parhaiten, kun matkustajat voivat käyttää asemilla tehokkaita jatkoyhteyksiä. Aluei-den kilpailukyky perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yh-teyksiin. Raitiotie- ja superbussiratkaisu yhdistettynä tunnin junaan Turun ja Helsingin välille ovat merkittäviä positiivisia rakennemuutoksen vauhdittajia seudulla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu vahvaa – pohjoismaiseen tasoon kuitenkin vielä matkaa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2

 Laajakaistan rakentamiseen kohdennettu tuki taas ajankohtainen

Laajakaistalain mukaisen tuen myöntämisen ehtojen muututtua ovat Varsinais-Suomen alueen tukikelpoiset alueet laajentuneet merkittävästi aiemmista Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tarjousalueista. Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Viestintävirastoa teettämään markkina-analyysit Varsinais-Suomen kuntien tukikel-poisista alueista. Analyysejä ei ole pyydetty kaupunkiseutujen kuntien alueelta, joilla verkon rakentamisen nähdään toteutuvan markkinaehtoisesti. Kuntien alustavaa tahtotilaa hankkeeseen osallistumiseen on kysytty ja kysytään markkina-analyysien valmistumisten mukaisesti.

Keskeisin muutos tukiehdoissa on loppukäyttäjän, eli kuntalaisen tai yrittäjän, maksettavaksi jäävä omakus-tannusosuus, joka on pienentynyt sataan metriin aiemman kahden kilometrin sijasta. Tämän uskotaan tekevän laajakaistahankinnan aiempaa kiinnostavammaksi ja kustannuksiltaan pienemmäksi loppukäyttäjälle. Tukieh-tojen mukaisesti toteutettavien hankkeiden rahoitus edellyttää kunnan osallistumista 33 % osuudella, tukirahalla katetaan 33 % ja rakentamisen toteuttava operaattori vastaa 34 % osuudesta syntyvistä kuluista.

Laajakaistaverkon laajentuminen nähdään maakunnassa yhtenä vetovoimatekijänä, joka tukee digitalisaation ratkaisuja, yritystoiminnan kehittymistä ja etätyön mahdollisuuksia. Tukirahan hyödyntämisen haasteena on, että Varsinais-Suomen kaikki kunnat ovat omarahoitusosuuden osalta korkeimmassa luokassa. Nopean aika-taulun vuoksi kunnat eivät ole pystyneet varautumaan budjeteissaan kyseiseen investointiin. Kunnat eivät näe verkkorakentamista kunnan perustehtävänä ja tämän hetkiset langattomat ratkaisut toimivat jo tavallisimmissa käyttötarkoituksissa kohtuullisen hyvin.

Varsinais-Suomen liitto lähettää verkonrakentamisesta vastaaville yhtiöille tarjouspyynnöt niiden kuntien osal-ta, jotka tähän mennessä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä tutkimaan tuetun laajakaistan toteuttamis-vaihtoehtoja alueellaan. Tehtyjen tarjousten saapumisen jälkeen kuntien konkreettinen ja taloudellinen sitou-tuminen hankkeeseen tullaan vielä varmistamaan erikseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

 

Kaikki näytteilleasettajat olemme Turun Sunnuntaimaalarit ry:n jäseniä. Yhdistys järjestää vuosittain noin 30 kurssia monipuolisesti kuvataiteen eri alueilla. Tänä vuonna juhlimme sitä, että yhdistys on toiminut 40-vuotta ja toiminta jatkuu elinvoimaisena tässä ajassa.
Seuraavassa kerromme lyhyesti harrastuksemme lähtökohdista:

Sirpa Erkinharju on harrastanut lähes 30 vuoden ajan monipuolisesti kuvataiteen eri tekniikoita (mm akvarelli, sekatekniikka, öljymaalaus, muna-öljytempera ja akryylimaalaus). Inspiraation lähteenä hänellä voi olla ensimmäinen siveltimenveto, ja työ voi jatkua ikään kuin itseohjautuvasti. Hän kokee maalaamisen meditaationa ja samalla se on hänelle keino havainnoida omaa sisäistä tilaansa.

Ulla Joutsamo on käynyt ABC-piirustuskoulun jo 1960-luvulla. Hänen yleisimmät työtapansa ovat akvarelli, tempera, öljyväri, puu- ja metalliveisto sekä grafiikka. Yksityisnäyttelyitä on ollut 14 ja yhteisnäyttelyitä noin 70. Ulla on vuoden sunnuntaimaalari 2013-2014. Tässä näyttelyssä olevat työt hän on maalannut öljyvärein akryylilevyn takapinnalle peilikuvana. Akryylilevy on kehystetty.

Pertti Korhonen palasi useiden vuosien jälkeen ulkomailta ja alkoi panostaa pitkäaikaiseen haaveeseensa, kuvataiteen tekemiseen. Hän ryhtyi opiskelemaan tiiviisti piirustusta ja maalaamista erilaisilla kursseilla useiden opettajien ohjauksessa. Hänellä on meneillään myös taidehistorian maisteriopinnot Turun yliopistossa. Öljyvärimaalaus on lähinnä Pertin sydäntä, ja pääasiassa hän maalaa esittävää, figuratiivista taidetta, ihmisiä ja maisemaa.

Kaarina Söderströmiä kiinnostaa elämä ja inspiroi suuret tunteet, luonnon kauneus ja ihmisten hyvyys. Kuvia hän on tehnyt lapsesta asti, mutta Turun Sunnuntaimaalareihin liittymisen jälkeen siitä on tullut säännöllistä ja tavoitteellista. Kaarina haluaa kehittyä taiteen tekemisessä ja panostaa siihen nykyään kaiken mahdollisen aikansa. Hän toimii Sunnuntaimaalareiden kurssisihteerinä ja näillä kursseilla hän on oppinut piirustusta, grafiikkaa, öljy-, akryyli-, tussi- ja akvarellimaalausta, puupiirustusta, kollaasien tekemistä ja sekatekniikkaa. Taide antaa hänen elämälleen sisällön.

Matti Vainio teki eläkkeelle päästyään poliittisia pilakuvia korkokuvina. Nykyään hän maalaa vesiliukoisilla öljyväreillä plexille, kankaalle ja levylle abstrakteja ja maisemia. Matti on pitänyt kaksi kohtalaisen monipuolista näyttelyä Virossa ja osallistunut pienimuotoisesti näyttelyihin Turussa.
Seija Veranko on harrastanut akvarellimaalausta vuodesta 2009, akryylimaalausta vuodesta 2013 ja vesiliukoisilla öljyväreillä hän on maalannut vuoden 2017 alusta. Vuonna 2015 hän tutustui abstraktimaalaukseen. Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin Turun Suomenkielisessä Työväenopistossa, Pyhärannan Hannulan suuligalleriassa ja Turun Sunnuntaimaalareissa. Oman näyttelyn Seija on pitänyt Kynnys-galleriassa vuonna 2017.

Irja Vihko on harrastanut maalaamista 80-luvulta lähtien, tosin välillä on ollut vuosien taukoja. Kehitys kulki öljyväreistä akryyliväreihin ja esittävästä abstraktiin ilmaisutapaan. Hän voi sanoa, että miltei kaikkea on kokeiltu, ja aina on löytynyt toinen toistaan hienompia opettajia. Irja on myös pitänyt joitain näyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Nyt eläkepäivillä harrastuksen merkitys vaan korostuu aktiivisuuden ja elämänilon ylläpitämisessä.

Lisätietoja: Irja Vihko Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tervetuloa

 

Varsinais-Suomen liiton Aulagalleria 5.2.-9.3.2018

Ratapihankatu 36 arkisin klo 9-15

 

sunnuntaimaalauksia

Maalaus: Pertti Korhonen

Suomalaiset yrittäjät ikääntyvät muun väestön tapaan kovaa vauhtia. Tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita sekä yritystoiminnan jatkumisen ja työpaikkojen säilymisen kannalta että maakunnan yleisen elinvoimaisuuden ja paikallisen palvelurakenteen kehittymisen näkökulmasta. Omistajanvaihdos tulee lähivuosina vaikuttamaan vuosittain satojen yritysten toimintaan eri puolilla maakuntaa. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin (2015) mukaan Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosvaiheeseen tulee vuoteen 2025 mennessä n. 7000 yritystä, mikä on yli neljännes koko Varsinais-Suomen yrityskannasta.

Varmistaakseen omistajanvaihdosten toteutumisen ja elinkelpoisten yritysten toiminnan jatkumisen, Varsinais-Suomen Yrittäjät käynnisti yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kaikille maakunnan yrityksille suunnatun Varsinais-Suomen omistajanvaihdospalvelun kesäkuun alussa. Omistajanvaihdospalvelun kautta sekä luopuja että jatkaja saavat tarvittaessa asiantuntija-apua prosessin eri vaiheisiin. Omistajanvaihdoksiin perehtyneiden asiantuntijoiden ohella kaikki yritysten ja yrittäjien kanssa toimivat tahot sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ovat avainasemassa yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.

Varsinais-Suomen omistajanvaihdospalvelu järjestää yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa helmikuussa Varsinais-Suomen omistajanvaihdosfoorumin. Omistajanvaihdosfoorumin kautta haluamme lisätä eri toimijoiden tietoisuutta omistajan- ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä sekä kasvun aikaansaajana että alueellisen hyvinvoinnin mahdollistajana. Puheenvuoroissa aihetta tarkastellaan eri näkökulmista katsoen vahvasti eteenpäin omistajanvaihdosten vaikutuksiin ja tulevaisuuteen. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta!

VARSINAIS-SUOMEN OMISTAJANVAIHDOSFOORUMI

https://www.yrittajat.fi/varsinais-suomen-yrittajat/a/tapahtumat/567542-varsinais-suomen-omistajanvaihdosfoorumi

AIKA: 15.2.2018 klo 13-16.30
PAIKKA: Turun pääkirjasto, Studio

OHJELMA

Tarkempi ohjelma ja puheenvuorojen aiheet päivittyvät tammikuun aikana. Puheenvuoron tilaisuudessa käyttävät mm.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies, Varsinais-Suomen liitto
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät
Johtava asiantuntija Jari Huovinen, EK
Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat
Toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto
Aluepäällikkö Janne Koivuniemi, Finnvera

Tilaisuudessa julkistetaan myös tammikuussa Varsinais-Suomessa toteutettavan omistajanvaihdoskyselyn tulokset.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Osallistujamäärä on rajoitettu, joten varmista paikkasi ilmoittautumalla tilaisuuteen.

Ilmoittaudu tilaisuuteen osoitteessa

https://www.lyyti.fi/reg/VS_Omistajanvaihdosfoorumi_4587

Tervetuloa!

Matkustavatko ihmiset enää fyysisesti eri paikkoihin? Onko virtuaalitodellisuus tuonut uusia matkustamisenmuotoja? Miltä turismi ja vapaa-aika näyttäisivät vuonna 2050, jos niiden kehitys jatkuu nykyiseen tapaan?
Miten kansainvälinen talous ja globalisaatio voivat vaikuttaa merenkulun kehitykseen, niin satamien kuin alustenkin kehitykseen? Voisivatko rahtialukset tulevaisuudessa kerätä meriroskaa ja tuottaa siitä uutta raaka-ainetta tai energiaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin ideoita ja vastauksia Plan4Blue-hankkeen 23.-24.1.2018 järjestetyssä työpajatilaisuudessa. Yhteensä 44 osallistujaa kokoontui visioimaan Suomen ja Viron merialueiden tulevaisuuden kehitystä.


Ryhmäkeskustelujen keskeisinä teemoina olivat neljä merellistä toimialaa: energian vaihtoehdot, merelliset klusterit ja merenkulku, turismi ja vapaa-aika, sekä sininen biotalous, kuten kalastus ja vesiviljely.
Merellisten toimialojen tulevaisuutta, aina vuoteen 2050 saakka, pohdittiin neljästä eri näkökulmasta:


o ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys,
o asioiden kehitys nykyiseen tapaan,
o pahin ei-toivottu kehitys, sekä
o virtuaalitodellisuus.

Lisäksi työpajassa pohdittiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat merellisten toimialojen kehitykseen. Tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa globaalin talouden tila, kiertotalous, digitalisaatio, cleantech, asenteet sekä ympäristölainsäädäntö.


Työpajan pohdintoja hyödynnetään hankkeessa laadittavien tulevaisuusskenaarioiden jatkotyöstämisessä. Tulevaisuusskenaariot valmistuvat kuluvan vuoden aikana ja niitä tullaan hyödyntämään hankkeen jatkovaiheissa.


Plan4Blue-hanke sisältää useita työpajoja, joista 23.-24.1.2018 Tallinnassa järjestetty työpaja oli järjestyksessä toinen. Plan4Blue-hanke toteutetaan vuosina 2016¬¬–2019. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää merialueiden käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla sekä kehittää merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä. Plan4Blue on Suomen ja Viron välinen hanke, jossa keskitytään etenkin rajat ylittäviin toimintoihin ja vaikutuksiin. Hanke saa rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja on kokonaisbudjetiltaan noin kaksi miljoonaa euroa.


Lisätietoa hankkeesta Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue)


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041 5445 138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

plan4blue

 

plan4bluelogot

Museoviraston ja ympäristöministeriön 19.1. julkaistusta tiedotteesta:

Tutkimus: suomalaiset haluavat vaalia kulttuuriympäristöä, mutta peräänkuuluttavat viranomaisten roolia

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaisbarometri. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Barometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

"Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa", toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Koko tiedote

Kulttuuriperintöbarometrin tulokset

Tietoa kulttuuriperintövuoden eurooppalaisesta teemavuodesta

Lisätiedot:

Erikoissuunnittelija Aura Kivilaakso, Museovirasto, 0295 33 6027, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, 0295 33 6251, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ympäristöneuvos Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö, 0295 250 184, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tutkimusjohtaja Jaakko Hyry, Kantar TNS, 09 613 500