http://www.lounaistieto.fi/blog/2017/11/06/sinisen-kasvun-eu-rahoitusinfo-4-12-2017/

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan mereen liittyvien teollisuuden alojen välisen yhteistyön lisäämistä ja uusien innovaatioiden kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Varsinais-Suomessa on maailmanlaajuisestikin katsottuna erittäin vahva korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, jonka menestyksen vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan. Tässä työssä on merkittäviä mahdollisuuksia hyödyntää myös Euroopan unionin rahoitusohjelmia.

Tästä syystä Varsinais-Suomen liitto, Smart Blue Regions -hanke, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto sekä Europe Direct Varsinais-Suomi järjestävät Sinisen kasvun EU-rahoitusinfon maanantaina 4.12.2017 klo 8:30-12:45 Auriga Business Centerissä (Juhana Herttuan Puistokatu 21, Turku). Tilaisuus on osa Varsinais-Suomen maakuntastrategia- ja kumppanuustyötä, ja tukee myös Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa.

Tule kuulemaan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ajankohtaisista rahoitushauista, BONUS-ohjelmasta, Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta sekä Horisontti2020-ohjelman merellisistä teemahauista. Lisäksi ohjelmassa on yritysten kokemuspuheenvuoroja osallistumisesta Horisontti-hankkeisiin ja tietoa kumppanuustyöstä, sinisestä kasvusta ja älykkäästä erikoistumisesta Varsinais-Suomessa.

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan tarkemmin: Sinisen kasvun EU-rahoitusinfo 4.12.2017

Ilmoittaudu tilaisuuteen 27.11.2017 mennessä oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.in/20171204

Tervetuloa!

Lisätietoja tarvittaessa antaa
Projektikoordinaattori Helinä Yli-Knuutila
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
p. 0400 205 112

 
 

Osana käynnissä olevaa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyötä on laadittu selvitys alueen keskeisistä bioenergia- ja materiaalikäsittelyterminaaleista, niiden toimijoiden tulevaisuuden kehitystoiminnan suunnitelmista sekä aluekehitykseen liittyvistä tarpeista.

Selvitystyö toteutettiin kevään 2017 aikana kysely- ja haastattelututkimuksena ja sen toteutti Sweco Ympäristö Oy yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Työn tavoitteena oli kartoittaa olemassa ja suunnitteilla olevat maantie- ja rautatieterminaalit. Terminaaleilla tarkoitetaan tässä selvityksessä materiaalikäsittelyyn ja -varastointiin liittyviä terminaaleja (biopolttoaineet, maa-ainekset, kiviainekset, teollisuuden suuret sivuvirrat, jätteenkäsittelyalueet), joiden ympäristövaikutuksen ovat perinteisiä logistiikkatoimintoja suuremmat. Selvitystyön aikana tunnistettiin yhteensä 64 terminaalitoimintojen aluetta, jotka pääosin nojautuvat maantiekuljetuksiin. Rautatiekuljetuksia hyödynnetään vähän, vaikka usea toimija kuitenkin ilmaisi kiinnostuksensa niiden hyödyntämiseen, kertoo Nina Aarras Sweco Ympäristö Oy:ltä.

"Selvitystyön tuloksia hyödyntämällä on tarkoitus ennakoida kasvavaa terminaalitoimintojen tarvetta, sekä ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitoja kaavoituksen, ympäristövaikutusten ja muun maankäytön kanssa", toteaa Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta. Selvityksen tietoja hyödynnetään nyt käynnissä olevassa kaavatyössä sekä liikennejärjestelmän suunnittelu- ja kehittämistyössä ja ne ovat myös kuntien maankäytön suunnittelijoiden käytössä.

Linkki selvitykseen: Varsinais-Suomen bioenergia- ja materiaalikäsittelyterminaalien perusselvitys

Valokuvanäyttely Rajalla dokumentoi Suomen itärajaa ja ihmisiä  

Kuvajournalisti Ella Kiviniemi tietää tarkasti, miten pitkä Suomen itäraja on. Hän ajoi 1340 kilometriä Norjasta Suomenlahdelle saakka, kuvasi rajaa ja hahmotteli suomalaisten Venäjä-suhdetta ja identiteettiä valokuvaprojektiin Rajalla.

”Olen kerännyt rajaan ja itänaapuriin liittyviä tarinoita valokuvaten ja haastatellen rajaseudun ihmisiä. Monet tarinoista ovat historiallisia ja tuovat esiin osin unohtuneita vaihteita Suomen ja Venäjän rinnakkaiselossa”, Ella Kiviniemi kertoo.

Mustavalkoiset kuvat kertovat esimerkiksi rajan runtelemista kolttasaamelaissuvuista, partisaaneista, rajan takaa levinneestä kommunismista ja suomalaisista siviileistä, joita siepattiin rajalta Neuvostoliittoon välirauhan aikana. Esille nousevat myös rajan ylittävät avioliitot ja rajantakainen kalevalainen perintö. Raja on sekä symbolinen, että paljaan todellinen.

”Suomen itäraja on monella tavalla ainutlaatuinen lännen ja idän rajaviiva, joka on erottanut kulttuureja, uskontoja, kieliä ja yhteiskuntia jo vuosisatoja. Toisaalta sodat ovat moneen kertaan siirrelleet rajan paikkaa ja ideologiat, toiveet ja tunteet ovat liikutelleet ihmisiä sen yli. Joskus ideologia voi merkitä enemmän kuin kansallisuus ja toisille taas kansallisvaltiot eivät merkitse mitään”, Ella Kiviniemi sanoo.

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla sekä idän ja lännen vastakkainasettelun kärjistyminen tekee näyttelystä erityisen ajankohtaisen. Rajalla-näyttelyssä koko Suomen itäraja esitetään yhtenä kokonaisuutena ehkä ensimmäistä kertaa.

Ella Kiviniemen valokuvanäyttely Rajalla on esillä Varsinais-Suomen Liiton Aulagalleriassa (Ratapihankatu 36) 3.–29. marraskuuta. Galleria on avoinna arkisin klo 9–15.

Turussa ylioppilaaksi kirjoittanut Ella Kiviniemi on kuvajournalisti ja YTK Tampereen yliopistosta. Hän on opiskellut valokuvausta myös Tanskan maineikkaassa Danish School of Media and Journalismissa. Tällä hetkellä hän suorittaa maisterintutkintoa Aalto-yliopistossa valokuvataiteen koulutusohjelmassa.  

Lisätietoja: Kuvajournalisti, YTK Ella Kiviniemi, puh. 050 4666 733, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

kiviniemi rajalla 2000p

Hakukierros on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on ideahaku 25.10.–30.11.2017, jossa hakijat toimittavat tavallista hakemusta suppeamman projektin aiesuunnitelman. Toisessa vaiheessa maaliskuussa jätetään varsinaiset hankehakemukset EURA2014-järjestelmässä.

Katso täältä hakuohjeet ja alueelliset painotukset.

Pyydämme hakijoita tutustumaan myös huolellisesti luonnokseen päivitetystä maakuntastrategiasta, koskien Varsinais-Suomen alueellista painotusta.

 

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on päättänyt jättää yhteisiä talousarvioaloitteita. Kansanedustajaryhmän tänään jättämät aloitteet muodostuvat maakunnan edunvalvonnan painopisteistä ja niiden huomioon ottamisesta valtion ensi vuoden talousarviossa.
Talousarvioaloitteilla vastataan mm. käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen pullonkauloihin.

• Kasvun esteiden poistaminen edellyttää koulutuksen ja osaamisen vahvistamista sekä liikennemäärien kasvaessa liikenteen sujuvoittamista. Kasvun täysimääräinen lunastaminen edellyttää myös, että yritykset pystyvät toimimaan joustavassa toimintaympäristössä niin, ettei kasvulle ja kehitykselle muodostu kynnystä, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo.

Ryhmä jätti seuraavat aloitteet määrärahan osoittamiseksi:
• Kirjalansalmen sillan korvausinvestoinnin toteuttaminen
• Lääkekehityskeskuksen perustaminen
• Teknillisen korkeakoulutuksen osaamiskeskittymän varmistaminen
• Turun kehätien parantaminen
• Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälillä Laitilan eritasoliittymän toteuttaminen
• Valtatie 9 Turku-Tampere yhteysvälin parantamisen käynnistäminen välillä Liedon asema–Aura
• Yritysten kehittämisrahoitus


Lisätiedot:

V-S kansanedustajaryhmän pj. Ilkka Kanerva, puh. 050 511 3055
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Talousarvio1

Talousarvio2