Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

  • Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

  • Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

  • Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

  • Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Kasvun mahdollisuudet kumpuavat siis paikallisista lähtökohdista ja materiaalivirroista.

 

Nämä tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n yhteistyössä Gaia Consulting Oy:ltä tilaamasta selvityksestä: ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Laadittu selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta –selvitys

Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta: www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/tiekartta

 

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija

Varsinais-Suomen liitto

  1. 040 721 3137

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Risto Veivo, kehittämispäällikkö

Turun kaupunki

  1. 050 559 0417

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö

Lounais-Suomen jätehuolto

  1. 044 7276 850

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja

Gaia Consulting Oy

  1. 040 509 3545
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
pelto