Sote-kustannusten huono ennakoitavuus sekä ikääntymisen vaikutukset kustannusten kasvuun siirtyvät 1.1.2019 kunnilta uusien maakuntien haasteiksi. Perlacon Oy:n HTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan maakunnan liitoille tekemien laskelmien mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 miljardia euroa. Arvio tukee sote-ja- maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä.

Sopeutustarve asukasta kohti vaihtelee maakunnittain Pohjois-Karjalan 295 eurosta Varsinais-Suomen 715 euroon. Varsinais-Suomen muutos tarveperusteiseen rahoitukseen siirtymisessä €/as. on maakuntien suurin, eli -122 euroa. Ikärakenne ja asukasluku huomioiden tulot kasvavat hitaasti ja kustannukset nopeasti.

- Sopeutumistavoite on mahdollista saavuttaa. Maakunnat joutuvat etsimään keinoja taloutensa tasapainottamiseksi, kuten palveluprosessien kehittämistä, valinnanvapausmallin käyttöönottoa, palveluiden digitalisointia ja harvoin tarvittavien palveluiden keskittämistä, analysoi Eero Laesterä.

Varsinais-Suomen sopeuttamistarve veroprosenttiyksiköiksi muutettuna on -4,22. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä arvioissa eivät ole mukana ICT-järjestelmien kehittämis- ja investointikustannukset eikä palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksityisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlaconin selvitys tukee aiempia selvitystuloksia, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen positiivisesti. Yli puolet kuntien menojen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirryttyä uudistuksessa perustettaville maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoitavaa. Kuntatalouden mahdollinen rapauttaja voi kuitenkin tulla vastaan jo ennen uudistuksen toteutumista.

- Kuntien valtionosuuksien merkittävä väheneminen voi kasvattaa kuntien sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaatioille, jolloin vaikutus on entistä suurempi, toteaa Laesterä.

Kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa, tuloveroprosentin laskiessa 12,47 %-yksiköllä. Kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituksen pienentyessä. Samalla korkoriski kasvaa.

Maakuntajohtaja Häkämies toivoo sopua maakuntien ja kuntien välille elinvoimakysymyksissä

Maakuntajohtaja Kari Häkämies puhui Varsinais-Suomen kuntapäivässä sote- ja maakuntauudistuksen näkemyseroista ja peräänkuulutti avointa yhteiskunnallista keskustelua mm. suurten kaupunkien ja maakuntien välille.

- Lähipäivinä ratkeaa, läpäiseekö hallituksen lakipaketti perustuslakivaliokunnan. Jos niin käy, uudistuksen toteutumiselle ei liene poliittisia esteitä. Mutta se ei riitä. Suomalainen julkinen hallinto ei voi hyvin, jos tulevat maakunnat ja kunnat, etunenässä Suomen suurimmat kaupungit, ajautuvat sotajalalle, Häkämies varoittaa.

Sote-ja maakuntauudistusta kannatetaan voimaperäisimmin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Vastustus on suurinta etelän isoissa kaupungeissa. Näkemyserot tulevat esiin myös hankkeen etenemistahdissa. Pienet maakunnat menevät edellä, suurten tullessa jälkijunassa.

- Yksikään suurista maakunnista ei ilmeisesti kykene osallistumaan terveydenhuollon valinnanvapauden pilotteihin. Se on kovin huolestuttavaa. Valinnanvapaudesta saadaan täysin puutteellinen kuva, jos sitä testataan vain pohjoisessa, sanoo Kari Häkämies.

Ei ole Häkämiehen mielestä liian myöhäistä hieroa sopua ja työnjakoa kasvu- työllisyys ja elinkeinopolitiikasta.

- Tulevien maakuntien ei pidä uskotella itselleen, että ne voisivat olla elinvoimakysymysten moottoreita. Se rooli on kuulunut kunnille ja niillä se on oltava myös tulevaisuudessa.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä tekivät selvityksen maakunnan liitoille liittyen sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksiin kunnissa ja uusissa maakunnissa. Summaan on päästy laskemalla maakunnittain sote- ja palo-pelastustoimen sekä non-sote kustannusten kasvu vuoteen 2030 ja vähentämällä tästä yleiskatteellisen rahoituksen muutos vuoteen 2030 tultaessa.

Lisätietoja:
HTT Eero Laesterä, Perlacon Oy puh.0400 735 772
KTM Tuomas Hanhela, Perlacon Oy, puh. 050 359 8426
maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Esitykset:
Jari Koskisen esitys
Eero Laesterän esitys