Ylatunniste2 

Töihin tänne -kampanjalla houkutellaan osaavaa työvoimaa Lounais-Suomeen

Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa. Työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla esitellään alueen vetovoimatekijöitä ja houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutus-kapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvatta-mista myös muualta Suomesta alueelle. Lounais-Suomen hyvä talous- ja työllisyystilanne tunnetaan kuitenkin edelleen muualla Suomessa melko huonosti.


Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Ete-lä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla.


Kampanja lähti liikkeelle vahvalla digimarkkinoinnilla ja sen kivijalkana toimii työnhakijan ja muuttajan nettisi-vusto http://töihintänne.fi. Sivustolle on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueen työ- ja opis-kelumahdollisuuksista sekä asuinpaikka-, asunto- ja harrastustarjonnasta. Kampanjan kasvoina nähdään ihmi-siä, jotka ovat jo muuttaneet työn perässä Lounais-Suomeen. Kampanjan tavoitteellinen sisältömarkkinointityö ja alueen mainetyö tähtää pitkäjänteiseen osaajien muuttovirtaan Lounais-Suomeen.


Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Varsinais-Suomen ELY -keskus on vastannut kampanjan tämän vaiheen rahoituksesta. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Busi-ness.


Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg
p. 040 551 3120

Uusista rahoitusmalleista vauhtia Tunnin junan toteuttamiseen?

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä julkaisi helmikuun lopussa loppuraporttinsa liikenneväylien parantamisen ja kehittämisen rahoituksen tulevaisuudesta. Raportissa otetaan kantaa liikenne-verkon johdonmukaisemman ja pitkäjänteisemmän suunnittelun ja rahoituksen kehittämiseen. Työn taustalla on yli puoluerajojen jaettu näkemys nykypäivän haasteista rahoituksen riittävyydessä ja työryhmä päätyi yk-simielisesti siihen johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehi-tyksen esteenä. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Haaste on erityisen akuutti juuri nyt, sillä Suomessa on tarpeita rahoittaa sekä liikenneväylien kunnossapitoa ja korjausvelan vähentämistä, että uusia suuria kehittämishankkeita, kuten Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden toteuttamista. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta raportti on tervetullut avaus vauhdittamaan keskustelua vaihtoehdoista uusien merkittäviä liikennehankkeiden toteuttamiseksi.

Ratkaisuna tunnistettuihin edellä mainittuihin rahoituksen ja muihin liikennesuunnittelun haasteisiin työryhmä ehdotti toimia perusväylänpitoon ja liikenneverkon korjausvelkaan, liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoi-tukseen, liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistämiseen sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyen.

Perusväylänpitoon tarvitaan työryhmän mukaan pitkäjänteinen ja riittävä, nykyistä korkeampi talousarviorahoi-tus kunnossapidon toteuttamiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpidon rahoitusta tulisi työryh-män näkemyksen mukaan lisätä vuosittain vähintään 300 milj. euroa.

Myös liikenneverkon kehittämistä varten tulee työryhmän näkemyksen mukaan varata riittävä talousarviorahoi-tus, kuitenkin niin, että tätä voidaan täydentää muilla rahoituslähteillä ja -mahdollisuuksilla. Osana tätä arviota työryhmä nostaa esiin hankekohtaiset yhtiöt, joita voitaisiin käyttää mahdollistamaan aiempaa useampien hankkeiden toteutuminen.

Pääministeri Sipilä viittasi hankeyhtiömalliin tunnin junan rahoittamiseksi Varsinais-Suomen liiton ja Valtioneu-voston kanslian järjestämässä yleisötilaisuudessa 12.3. Sipilän mukaan hankekohtaisen yhtiön malli, jota ra-hoittaisi esimerkiksi eläkeyhtiöiden tapaiset sijoittajat, olisi nopein tapa käynnistää tunnin junan radan raken-nustyöt.

Parlamentaarisen työryhmän näkemyksen mukaan hankeyhtiön omistajina voivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat tai yritykset ja yhtiö voisi joko toteuttaa hankkeen itsenäisesti, jolloin valtio voisi olla omistajana yhti-össä, tai viraston puolesta valtion verkolla, jolloin yhtiöllä olisi käyttöoikeus väyläalueeseen tietyn ajanjakson ajan.

Hankkeiden toteutus tulisi työryhmän mukaan koordinoida parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä ja sisällyttää eduskunnalle annettavaan selontekoon.

Linkki Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitus arvioivan työryhmän loppuraporttiin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta

Vuonna 2017 neljännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli samaa mieltä maakuntastrategian yhteis-työtä korostavan vision kanssa, ja tuki kumppanuusajattelulle on vahvistunut selvästi viime vuosien aikana.

Vaikka kumppanuuden edistämistä pidetään laajasti tavoiteltavana asiana, ei tämä kuitenkaan näy erityisen voimakkaasti kyselyn avovastauksissa. Useissa kommenteissa arvostellaan kuntien välisen yhteistyön toi-mimattomuutta ja maakunnan Turku-keskeisyyttä. Kumppanuusfoorumin toimintaan toivottiinkin mukaan mah-dollisimman laajaa ja monipuolista osallistujajoukkoa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrate-gian tavoitteiden toteutumista. Samalla kumppanuusbarometri antaa yleisen kuvan Varsinais-Suomen kehityk-sestä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 750 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 176 henkilöä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa
www.lounaistieto.fi/kumppanuusfoorumi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

20180319

Haemme EU-tiedottajaa hoitamaan Europe Direct Varsinais-Suomi EU-tiedotuspisteen tehtäviä Varsinais-Suomen liitossa ajalla 1.1.2018-31.12.2020.

 

Europe Direct Varsinais-Suomi on osa Euroopan komission ylläpitämää euroopanlaajuista tiedotuspisteverkostoa. Liitossa tiedotuspiste on toiminut vuodesta 2013 alkaen. Nykyisen EU-tiedottajan siirryttyä toisiin tehtäviin haetaan tehtävälle jatkajaa uudelle sopimuskaudelle. EU-tiedottajan tehtävänä on mm. viestiä kansalaisille ajankohtaisista EU-aiheista, järjestää keskustelu- ja infotilaisuuksia, tiedottaa EU-rahoitusmahdollisuuksista ja olla kehittämässä siihen liittyvää toimintaa maakunnassa.

Tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, aiempi kokemus vaativista viestintätehtävistä, perehtyneisyys EU-asioihin ml. EU-rahoitus, monipuolinen kielitaito, vähintään suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä hyvä ruotsin ja englannin kielen taito. Eduksi luetaan aiempi toimiminen EU-viestintään liittyvissä tehtävissä sekä laajat yhteistyöverkostot.

 

Tehtävä vastaa vaativuudeltaan erikoissuunnittelijan tehtäviä liitossa. Tehtäväkohtainen palkka on 3600 €/kk. Lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa perjantaihin 15.12. klo 15.00 mennessä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lisätietoja antaa: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 506 3715, 7.-8.12. välisenä aikana viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg p.0405513120

Tule mukaan juhlimaan: kahvita, liputa, valaise jo 5.12.

Satavuotiaan Suomen juhlavuoden huipennus lähestyy. Ainutkertaista hetkeä maamme historiassa juhlistetaan lukuisin tapahtumin kaikkialla Suomessa ja maailmalla. Tänä erityisenä vuonna itsenäisyyden juhlinta alkaa iloisissa tunnelmissa jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. Jokainen voi luoda juhlatunnelmaa liittymällä mukaan kolmeen yhteiseen tekoon: kahvita, liputa, valaise.

Satavuotiaan syntymäpäivän valmistelu on vauhdissa monella taholla. Suomen suurena syntymäpäivänä moni tuttu traditio tai juhla on erityisen elämyksellinen, koskettava, näyttävä – sellainen, joka koetaan vain kerran sadassa vuodessa. Juhlinta alkaa virallisella avaushetkellä, joka pidetään Helsingin Kauppatorilla tiistaina 5.12. kello 18. Aatosta käynnistyvät myös yhteiset kahvihetket, juhlaliputus ja valaisut, joihin kaikki voivat liittyä mukaan.

Turun ja Varsinais-Suomen Suomi100 -ohjelma ja muut tiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/Suomi100

Nautitaan kahvit satavuotiaan kunniaksi tiistaina 5.12. kello 14. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät kutsutaan viettämään työpaikoilla, kotona, yrityksissä ja arjen yhteisöissä yhteinen hetki satavuotiaan kunniaksi. Sinivalkoisen hetken kahvikupin tai muun pienen tarjottavan äärellä voi järjestää omalle väelle, asiakkaille, ystäville tai vaikka naapurin kanssa.

Nyt jos koskaan on syytä liputtaa. Tänä erityisenä vuonna juhlaliputus alkaa poikkeuksellisesti jo itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18. Silloin Suomen siniristilippu nostetaan liehumaan kaikissa saloissa ja juhlaliputus jatkuu tauotta yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 asti. Pimeän ajaksi lippu valaistaan. Sisäministeriön antama liputusohje löytyy täältä: http://intermin.fi/suomen-lippu/liputuspaivat/2017#itsenaisyyspaiva

Tehdään satavuotiaasta hetkeksi sinivalkoinen. Juhlan ajaksi rakennuksia, patsaita, toreja, puistoja ja muita tunnettuja maamerkkejä valaistaan kaikkialla Suomessa. Oman sinivalkoisen valaisun voi toteuttaa myös työpaikalla tai kotona. Valot sytytetään itsenäisyyspäivän aattona, tiistaina 5.12. kello 18 ja valaisu päättyy torstaiaamuna 7.12. kello 9 mennessä. Perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän iltana kodeissa sytytetään ikkunoille kaksi kynttilää kello 18.

Kerro tapahtumastasi!

Joulukuun 5. ja 6. päivänä järjestettävät, itsenäisyyden satavuotisuutta juhlistavat kahvihetket, liputukset ja valaisut ovat osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Niiden yhteydessä on sallittua käyttää juhlavuoden virallista Suomi 100 -tunnusta graafisen ohjeistuksen mukaisesti. Tunnusta ei voi käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Lisätietoa ja materiaalia: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/miten-luon-juhlatunnelman/

Kaikille avoimen kahvihetken, juhlavalaisun tai liputuksen voi ilmoittaa myös Suomi 100 -tapahtumakalenteriin. Täytä lomake ja kerro olevasi mukana!

http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/kahvita-liputa-valaise/

Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=DoyzuJZf53U

Kerro omista kahvituksista, liputuksista ja valaisuista somessa ja käytä tunnisteita
#onneasuomi #suomi100

Lisätietoja:

Satavuotiaan Suomen syntymäpäiväohjelmaa: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/

Kahvita, liputa, valaise: http://suomifinland100.fi/onnea-satavuotias-suomi/miten-luon-juhlatunnelman/

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., mediapuhelin (arkisin klo 9-16) p. 050 327 5160

****

Suomi 100. Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Käynnissä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi, jota vietetään koko vuoden, koko Suomessa. Suomi 100 -juhlavuoden teema on yhdessä. Juhlavuoden ohjelmaan voi kuka tahansa tehdä oman ehdotuksensa lokakuun 2017 loppuun asti. Juhlavuoden koordinoinnista vastaa valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio ja siinä työskentelevä sihteeristö sekä alueverkosto maakunnissa. suomifinland100.fi, #suomi100, #finland100

Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen poliittinen ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Varsinais-Suomen liitossa tiistaina 7.6.2016.

Hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 2019 alkaen. Samalla uudistetaan valtion aluehallinto ja kootaan maakuntien pohjalle itsehallinnolliset alueet. Poliittisen ohjausryhmän roolina on linjata uudistusten maakunnallista valmistelutyötä.

Poliittinen ohjausryhmä valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Ilkka Kanervan ja varapuheenjohtajikseen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Piia Elon sekä kansanedustaja Annika Saarikon.

– Uudistuksen onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää puolueiden kyky yhteiseen näkemykseen. Varsinais-Suomen on tehtävä tuloksekasta yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksissä myös Satakunnan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan kanssa, Ilkka Kanerva toteaa.

Lisätiedot:
maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Rakennus- ja kiinteistöalan ennakointiryhmä järjestää alan koulutuksen vetovoimatekijöitä käsittelevän foorumin 21.10.2015 klo 13.00 alkaen.

Miten markkinoidaan rakennus- ja kiinteistöalan koulutusta nuorille?

Paikka: Turun ammatti-instituutti, Peltolan koulutalo. Hamppukatu 2, 20740 Turku

Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 19.10.2015

Ohjelma