Matkustavatko ihmiset enää fyysisesti eri paikkoihin? Onko virtuaalitodellisuus tuonut uusia matkustamisenmuotoja? Miltä turismi ja vapaa-aika näyttäisivät vuonna 2050, jos niiden kehitys jatkuu nykyiseen tapaan?
Miten kansainvälinen talous ja globalisaatio voivat vaikuttaa merenkulun kehitykseen, niin satamien kuin alustenkin kehitykseen? Voisivatko rahtialukset tulevaisuudessa kerätä meriroskaa ja tuottaa siitä uutta raaka-ainetta tai energiaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin ideoita ja vastauksia Plan4Blue-hankkeen 23.-24.1.2018 järjestetyssä työpajatilaisuudessa. Yhteensä 44 osallistujaa kokoontui visioimaan Suomen ja Viron merialueiden tulevaisuuden kehitystä.


Ryhmäkeskustelujen keskeisinä teemoina olivat neljä merellistä toimialaa: energian vaihtoehdot, merelliset klusterit ja merenkulku, turismi ja vapaa-aika, sekä sininen biotalous, kuten kalastus ja vesiviljely.
Merellisten toimialojen tulevaisuutta, aina vuoteen 2050 saakka, pohdittiin neljästä eri näkökulmasta:


o ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys,
o asioiden kehitys nykyiseen tapaan,
o pahin ei-toivottu kehitys, sekä
o virtuaalitodellisuus.

Lisäksi työpajassa pohdittiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat merellisten toimialojen kehitykseen. Tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa globaalin talouden tila, kiertotalous, digitalisaatio, cleantech, asenteet sekä ympäristölainsäädäntö.


Työpajan pohdintoja hyödynnetään hankkeessa laadittavien tulevaisuusskenaarioiden jatkotyöstämisessä. Tulevaisuusskenaariot valmistuvat kuluvan vuoden aikana ja niitä tullaan hyödyntämään hankkeen jatkovaiheissa.


Plan4Blue-hanke sisältää useita työpajoja, joista 23.-24.1.2018 Tallinnassa järjestetty työpaja oli järjestyksessä toinen. Plan4Blue-hanke toteutetaan vuosina 2016¬¬–2019. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää merialueiden käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla sekä kehittää merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä. Plan4Blue on Suomen ja Viron välinen hanke, jossa keskitytään etenkin rajat ylittäviin toimintoihin ja vaikutuksiin. Hanke saa rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja on kokonaisbudjetiltaan noin kaksi miljoonaa euroa.


Lisätietoa hankkeesta Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue)


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041 5445 138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

plan4blue

 

plan4bluelogot

Museoviraston ja ympäristöministeriön 19.1. julkaistusta tiedotteesta:

Tutkimus: suomalaiset haluavat vaalia kulttuuriympäristöä, mutta peräänkuuluttavat viranomaisten roolia

Valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä, kertoo Suomen ensimmäinen aihetta selvittänyt kansalaisbarometri. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi, mutta toisaalta toivovat viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Barometrin mukaan suomalaiset mieltävät kulttuuriperinnön tavoiksi, perinteiksi ja kädentaidoiksi (64 %), ihmisten yhteisiksi kokemuksiksi ja tarinoiksi (61 %) sekä kieleksi (58 %). Kulttuuriympäristö liitetään selkeimmin maisemiin (59 %), luontoympäristöön (54 %) ja rakennettuun ympäristöön (48 %). Tärkeimmäksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luontoympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen.

"Merkittävä osa vastaajista koki luontoympäristön kuuluvan kulttuuriperintöön tai -ympäristöön, mikä vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että rajaa luonnon ja kulttuurin tai luonto- ja kulttuuriympäristön välillä ei käytännössä ole olemassa", toteaa ympäristöneuvos Tuija Mikkonen ympäristöministeriöstä.

Koko tiedote

Kulttuuriperintöbarometrin tulokset

Tietoa kulttuuriperintövuoden eurooppalaisesta teemavuodesta

Lisätiedot:

Erikoissuunnittelija Aura Kivilaakso, Museovirasto, 0295 33 6027, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Yli-intendentti Ulla Salmela, Museovirasto, 0295 33 6251, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Ympäristöneuvos Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö, 0295 250 184, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Tutkimusjohtaja Jaakko Hyry, Kantar TNS, 09 613 500

 

16.1.2018 6.37

 

Kevään 2018 rahoitushaku päättyy 29.3.

Saaristomeri antaa paljon, nyt on aika antaa takaisin. Jokainen pisara tarvitaan ja näistä pisaroista kasvaa suuri aalto, jossa on voimaa. Laitetaan liikkeelle muutosaalto! Saaristomeren suojelussa tarvitaan meitä kaikkia. Niin kuluttajina, päätöksentekijöinä, elinkeinoelämän edustajina kuin hanketoteuttajinakin.

Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviä tarkoin kohdennettuja ja tehokkaita hankkeita. Saaristomeren Suojelurahaston avoin rahoitushaku on jatkuva ja siihen voi jättää hakemuksenhakijalle sopivana ajankohtana. Hakuprosessissa Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta käsittelee hankeideat ja hakemukset vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tekee esitykset Centrum Balticum -säätiön hallitukselle tuettavista hankkeista.

Kevään 2018 rahoitushaku päättyy 29.3. Syksyn hakuaikataulu julkaistaan elokuussa. Juttelen mielelläni hankeideoista. Ota yhteyttä tai osallistu avoimiin aamukahvitilaisuuksiin, joka toinen tiistai aamu, 30.1, 13.2, 27.2, 13.3, 27.3 klo 8.00- 9.00, osoitteessa Vanha Suurtori 7.

Vuodesta 2008 alkaen 45 hanketta Saaristomerellä ja sen valuma-alueella on saanut rahoitusta Saaristomeren Suojelurahaston kautta. Hankkeissa on testattu uusia vesiensuojelumenetelmiä, toteutettu meren siivoustapahtumia, rakennettu kymmenkunta kosteikkoa, mm. Somerolle, toteutettu ruovikonleikkuita umpeenkasvaneissa lahdissa, selvitetty 14 Saaristomeren kylärannan tilaa, kartoitettu vesistön tilan vesiensuojelutason parantamiseksi, laadittu ympäristökasvatus-materiaalia, tuettu valokuvanäyttelyä, kunnostettu virtavesikohteita, tehty jätevesisuunnitelmia haja-asutusalueille ja järjestetty neuvontaa maatiloilla.

Vesiensuojelutyöhön ja tietoisuuden lisäämiseen on vuodesta 2008 alkaen kanavoitu Saaristomeren Suojelurahaston kautta noin 460 000 euroa. Tue hankkeitamme lahjoittamalla varoja. Lahjoituksesi käytetään Saaristomeren tilan parantamiseen tähtääviin konkreettisiin toimenpiteisiin, vesiensuojeluhankkeisiin ja asennekasvatukseen. Myönnetty rahoitus on monessa tapauksessa ollut osarahoitusta, joka on mahdollistanut moninkertaisen rahoitusosuuden muilta rahoittajilta.

Varsinais-Suomen liitto on mukana  Saaristomeren suojelurahaston hoitokunnassa sekä Centrum Balticum -säätiössä.

Lisätietoja:

Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja Tove Holm, p. 040 556 5426, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Saaristomeren Suojelurahasto on osa Centrum Balticum –säätiötä, www.saaristomerensuojelurahasto.fi

Lehdistötiedote suomeksi ja ruotsiksi


INNOAURA-PALKINTO SALOLAISELLE LED TAILOR INNOVA7IONILLE JA PÖYTYÄLÄISELLE MYSSYFARMILLE

Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen p.040 7760 630

 

Innoaura -palkinnon saavat salolainen Led Tailor Innova7ion ja pöytyäläinen Myssyfarmi. Innoaura – Luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta -kilpailussa haettiin maakunnan alueelta valitsijoiden mielestä eniten luovuutta, luovaa potentiaalia omaavaa tai luovien toimialojen liiketoimintaa kehittänyttä yritystä.

Salolainen Led Tailor Innova7ion on keksinyt luovan ratkaisun yleiseen ja vakavaan ongelmaan. Valaistuksen tutkimiseen keskittynyt yhtiö on kehittänyt muun muassa sairaaloiden ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin valoon perustuvia laitteita, jotka tappavat bakteereja. Näin voidaan välttää kemikaalien ja biosidien käyttöä, mikä vähentää ympäristön kemikaalikuormitusta. Yhtiön tuotteilla on potentiaalia merkittäväänkin vientiin.

- Olemme täysin uudella matkalla kohti kemikaalitonta maailmaa, ja hoitomuotoja ilman lääkkeitä, jossa valo on uusi antibiootti, luonnon oma lääke. Varsinais-Suomalaisena yrityksenä ja Salo kotipaikkana on avannut uusia  mahdollisuuksia, koska osaamista löytyy koko ympäristöstä. On hienoa, että Varsinais-Suomi on lähtenyt nousuun, niin koulutuksen kuin työpaikkojenkin osalta. Olen todella iloinen meille myönnetystä palkinnosta. Haluamme viedä tätä hyvää eteenpäin, joten käytämme palkintorahat oman tuotteen lahjoittamiseen TYKS Syöpäosastolle, kertoo Mika Nummenpalo, Led Tailor Innova7ionin teknologiajohtaja.

 

Pöytyäläinen Myssyfarmi on maatilalähtöinen design-yritys, joka tunnetaan muhkeista villamyssyistä ja palkituista luomuruokatuotteista. Yrityksen tuotteita myydään 13 maassa ja noin 45 liikkeessä. Myssyfarmi yhdistää onnistuneesti vanhaa ja uutta, ja sen toiminnalla on vahva ekologinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Maaseudun elinvoimaa lisäävä tuotanto on luomua. Myssyjen valmistuksesta puolestaan vastaavat myssymummot eli kasvava joukko eläkeläisrouvia.

- On upeaa saada tunnustusta tehdystä työstä. Tämä on käsittääkseni ensimmäinen kerta, kun pääpalkinnon voittaa muotialan toimija, ja sehän sopii meille, sillä me olemme saaneet tai joutuneet aika monessa muussakin asiassa olemaan ne ensimmäiset.  Olimme esimerkiksi ensimmäinen tuen kansainvälistymishankkeelleen saanut maatila pari vuotta sitten. Olemme mielestämme tehneet oikeita asioita ja palkinto on hieno tunnustus koko tiimillemme. Toivomme sen vivuttavan nopeaan kansainväliseen kasvuun lähtenyttä konseptiamme etenkin täällä Varsinais-Suomessa, sillä paikallisuus ja paikallisten tuki on meille tärkeää, kertoo Myssyfarmin emäntä ja luova johtaja Anna Rauhansuu.

innoaura2017

Myssyfarmin Anna ja Janne Rauhansuu, sekä Led Tailor Innova7ionin Mika Nummenpalo ja Terho Hoskonen.


MUSEONJOHTAJA LAURA LUOSTARISELLE, TURKUSEURALLE JA TAIDEMAALARI JOHANNA ORAKSELLE AURORA-MITALIT

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, 040 5513 120

Tämän vuoden Aurora-mitalit jaettiin museonjohtaja Laura Luostariselle, Turkuseuralle sekä taidemaalari Johanna Orakselle maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017

 

Museonjohtaja Laura Luostarinen on toiminut Salon taidemuseo Veturitallin johtajana vuodesta 2002 lähtien. Salon taidemuseo on vuosia tunnettu valtakunnallisesti, jopa kansainvälisesti korkean profiilin taidemuseona, joka on erikoistunut nykytaiteeseen ja valokuvaan. Museon asema on ollut seurausta Laura Luostarisen sinnikkäästä työstä asian hyväksi, myös Salon kaupungin haastavan rakennemuutoksen aikana. Luostarinen jää tehtävästään eläkkeelle keväällä 2018, ja Aurora-mitali on hänelle elämäntyöpalkinto varsinaissuomalaisen kulttuurin hyväksi!

- Olen iloinen ja yllättynyt saamastani huomiosta ja siitä, että palkinnonsaaja valittiin tällä kertaa myös Salon seudulta, ja että se myönnetään museotyölle. Kulttuurityötä tehdään sydämellä. Jään pian eläkkeelle, mutten millään malttaisi lopettaa. On myös koskettavaa saada mitali suomalaisena naisjohtajana. Toivon, että esimerkkini kannustaa muitakin naisia uskomaan siihen, että he voivat onnistua johtamisessa ja koota miesten ryhmäytymisen tapaan ympärilleen toimivan operatiivisen tiimin, joka yhdessä on enemmän, toteaa Luostarinen.

- Salon kaupungille olen kiitollinen siitä, että se on mahdollistanut taidemuseolleen näyttelytoiminnan menestyk- sekkään tekemisen tutkimuksineen, julkaisuineen ja vetovoimaisine näyttelyineen. Salossa opin, miten museotoiminnan saavutettavuutta tulee ylläpitää jatkuvasti elävän kosketuspinnan saamiseksi yleisöön. Tärkeintä on herättää kävijöissä kysymyksiä, ja antaa katsojien löytää itse omat vastauksensa, Luostarinen jatkaa.

 

Turkuseura – Åbosamfundet ry. täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja on valtakunnallisestikin profiloitunut nykyajan kotiseututyön suunnannäyttäjäksi. Turkuseuralla on vahva merkitys turkulaisen identiteetin vaalijana. Turkuseuran uusi profiili on vahvistunut kumppanuustyöllä Turun kaupungin kanssa, jossa Turkuseuran tehtäväksi on tullut mm. kaupunkiosien aluefoorumien järjestäminen. Turkuseura tavoittaa laajasti eri sukupolvia ja työskentelee kattavasti kahdella kielellä.

- Tämä tunnustus on merkittävä paitsi Turkuseuralle, myös muille kotiseututyötä tekeville yhdistyksille maakunnassamme. Mitalin myöntäminen kannustaa kolmatta sektoria aktiiviseen työskentelyyn Turussa ja Varsinais-Suomessa jatkossakin, Turkuseuran puheenjohtaja Tapio Jokinen sanoo.

- Turkuseura on vaalinut Turun kulttuuriperintöä ja työskennellyt kaupungin kehittämiseksi jo kuuden vuosikym- menen ajan, ja on hienoa että tämä toiminta on huomattu. Turkuseura kiittää lämpimästi Varsinais-Suomen liittoa Aurora-mitalin myöntämisestä, jatkaa Jokinen.

 

Johanna Oras on taidemaalari, joka asuu Koski tl:ssä ja osan vuodesta Ranskassa. Oraksen teokset ovat värikylläisiä, usein asetelmallisia ja mytologisia teemoja sisältäviä maalauksia. Oras on opiskellut Firenzen ja Pietarin taideakatemioissa, ja järjestänyt näyttelyjä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on suomalaisen kuvataidekentän ulkopuolinen, mutta hakenut päämäärätietoisesti taiteelleen uusia näyttelytiloja ja yleisökontakteja. Oras onkin tunnettu taidoistaan kohdata yleisö uusissa paikoissa. Tuoreimpana hänen töitään on nähty Turun Logomossa. Oras ei päässyt paikalle vastaanottamaan mitalia, joten hänet huomioitiin erikseen.

- Tämä on minulle todella arvokas tunnustus ja hieno päätös Suomi100 –näyttelykiertueellemme ja samalla upea aloitus omalle 25-vuotistaiteiljajuhlavuodelleni. Hauska yksityiskohta on myös se, että Aurora-mitalin aikoinaan muotoillut kuvanveistäjä Kalle Karttunen oli isäni kummisetä ja läheinen perhetuttu”, kertoo Oras.

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi Aurora-mitaleita myönnettiin tänä vuonna kolme.

 

 

aurora

vasemmalta Pj. Tapio Jokinen (pj. Turkuseura), vpj. Pirkko Keskinen ja vpj. Tryggve Forssell Turkuseurasta, sekä museonjohtaja Laura Luostarinen Salosta

Johanna Oras

Johanna Oras