liikkumisymparistokuva

Turun ydinkaupunkiseudun asukkaiden mielestä etenkin pyöräreittien jatkuvuutta sekä pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta tulee parantaa. Myös runkobussilinjastoa sekä joukkoliikenteen sujuvuutta tukevia mobiilisovelluksia tulee kehittää. Nämä mielipiteet nousivat esiin keväällä 2017 tehdyn liikenneympäristökyselyn vastauksista.

Kyselyyn vastasi 3530 Turun, Naantalin, Raision, Liedon ja Kaarinan asukasta. Kyselyllä testattiin kohtaavatko seudun voimassa olevan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet seudun asukkaiden näkemysten kanssa.

Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisenä tavoitteena on parantaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita. Tulosten perusteella ydinkaupunkiseudun asukkaiden mielipiteet ovat yhteneväisiä tämän tavoitteen kanssa. Puolet kaikista vastaajista koki joukkoliikenteen kehittämisen seudulla tärkeimmäksi tavoitekokonaisuudeksi. Tämän perässä seurasi pyöräilyn kehittäminen, jonka yli kolmannes vastaajista nosti tärkeimmäksi.

”Vastaajista ainoastaan noin kymmenes koki autoliikenteen kehittämisen tärkeimpänä tavoitekokonaisuutena kaupunkiseudulla. Myös ympäri vuoden autoilevista jopa puolet koki joukkoliikenteen kehittämisen ensisijaiseksi tavoitteeksi kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä,” kuvailee tuloksia analysoinut kestävän liikkumisen asiantuntija Mikko Koskinen Valoniasta.

Vastaajista noin 80 prosenttia piti kokonaisuudessaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämistoimenpiteitä vähintään melko tärkeinä. Tärkeimmiksi näistä kehittämistoimenpiteistä nousivat kävely- ja pyöräilyreittien jatkuvuuden parantaminen, säännöllisen liikennekasvatuksen tarjoaminen peruskouluissa sekä pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuuden parantaminen.

Joukkoliikenteen edistämiseksi vastaajat toivoivat lippujen ostamista helpottavien sekä ajantasaista matkustajainformaatiota tarjoavien mobiilisovellusten kehittämistä, reaaliaikaisten bussin saapumisajan ilmoittavien näyttöjen lisäämistä pysäkeillä sekä tiheän vuorovälin runkobussilinjaston kehittämistä.

Lähes 90 prosenttia vastaajista kannatti raskaan liikenteen ohjaamista pois seudun keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvammille reiteille. Henkilöautojen pysäköintipaikkojen vähentämistä Turun keskusta-alueella ei pidetty kovin kannatettavana toimenpiteenä. Kehätien sekä Kaarinantien ja Saaristotien autoliikenteen sujuvuuden parantaminen nähtiin tärkeänä.

Keinoja vähentää henkilöautoilua ja ruuhkia

Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on myös vähentää henkilöautoilun osuutta sekä lisätä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta asukkaiden päivittäisessä liikkumisessa.

”Vastoin tavoitteita henkilöauton liikennemäärät ovat kasvaneet seudulla vuodesta 2014. Siksi halusimme kysyä päivittäin autoilevilta, mitä pitäisi tapahtua, jotta he siirtyisivät joukkoliikenteeseen tai pyöräilemään työmatkansa”, kuvailee liikennesuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Työmatkansa autoilevista vastaajista noin kolmannes olisi valmis siirtymään joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos heidän käyttämiensä bussien vuoroväliä tihennettäisiin aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttiin tai jos bussilla kuljettu matka-aika lyhenisi 10 minuutilla. Viidennes työmatkansa autoilevista vastaajista olisi puolestaan valmis siirtymään työmatkapyöräilijöiksi, jos pyöräteiden kuntoa ja pyöräilyn sujuvuutta parannettaisiin.

”Tavoitteena on myös hyödyntää olemassa olevaa seudun liikenneverkkoa mahdollisimman tehokkaasti. Tällä hetkellä liikenneverkon kapasiteetti on koetuksella lähinnä vain aamu- ja iltapäivän ruuhkahuippujen aikaan. Jos näitä ruuhkahuippuja pystyttäisiin vähentämään, vähenisivät myös tarpeet kalliisiin liikenneinvestointeihin”, toteaa Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Pääsääntöisesti autoilevista yli 60 prosenttia olisi valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana, jos he saisivat reitistä ajoissa tiedon mobiililaitteeseen. Vajaa puolet vastaajista olisi valmis vähentämään ruuhkahuippuja kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen.

Asukkaat toivovat lisää vaikutusmahdollisuuksia

Jatkuvan seudullisen liikennejärjestelmätyön yhtenä tavoitteena on saada alueen asukkaiden mielipiteitä kuuluville liikenneolosuhteita kehitettäessä. Tulosten mukaan tehtävää olisi erityisesti asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisessä. Yli 60 prosenttia vastaajista haluaisi vaikuttaa liikenneverkon kehittämiseen, mutta samalla he kokevat mahdollisuutensa siihen vähäisiksi.

”Erilaiset asukasryhmät tavoitetaan erilaisin osallistavin menetelmin. Esiin nousi uudenlaisten sovellusten, kuten mobiilisovellusten kasvava tarve joukkoliikenteen sekä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä”, kuvailee Mikko Koskinen Valoniasta.

Liikenneympäristökysely osoittautui itsessään myös toivotuksi ja toimivaksi keinoksi osallistaa asukkaita liikenneolosuhteiden kehittämiseen. Tarkoituksena onkin toteuttaa kysely jatkossa säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran vuonna 2019.

Kyselyn toteutti Varsinais-Suomen liitto ja Valonia osana kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Suomessa hankkeen päätoteuttaja on Turun kaupunki. Vuosina 2016–2020 toteuttavan hankkeen keskeisenä tavoitteena on lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja vähentää henkilöautoilua Turun kaupungin alueella.

Liikenneympäristökyselyn raportin voit ladata PDF-muodossa tästä linkistä


Lisätiedot

Liikennesuunnittelija Mari Sinn, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 045 807 8969, Varsinais-Suomen liitto

Kestävän liikkumisen asiantuntija Mikko Koskinen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 148 3605,
Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus / Varsinais-Suomen liitto


logorivi liikenneymparistokysely

 

 

Turun kaupunki ja Meyer Turku Oy ovat tilanneet Turun yliopiston Brahea-keskukselta selvityksen Meyerin Turun telakan aluetaloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Selvitys ulottuu myös telakan laajaan toimittajaverkostoon. Selvityshanke valmistuu ja sen tulokset julkistetaan joulukuussa 2017.

Aluetaloudellisia vaikutuksia arvioidaan kolmella tasolla: ensisijaisesti Turun talousalueen mutta myös laajemmin Varsinais-Suomen ja koko Suomen näkökulmasta.

Hankkeessa pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti telakan suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia, kuten telakan ja toimittajaverkostoon kuuluvien yritysten liikevaihto-ja työllisyyslukuja ja niiden heijastusvaikutusta muille toimialoille mm. palvelualoille. Lisäksi selvitetään investointien määrää ja telakan toiminnasta kertyviä yhteisö- ja kunnallisverotuloja. Myös uusien teknologioiden kehittämisen kiihdytysvaikutuksia tarkastellaan.

Muita käsiteltäviä osa-alueita ovat osaamiseen ja koulutukseen, liikenteeseen ja logistiikkaan sekä mm. asuntomarkkinoihin liittyvät tekijät.

Yhteisestä selvityshankkeesta saatava tieto on monipuolisesti hyödynnettävissä mm. viestinnässä, markkinoinnissa ja imagotyössä.

Selvityksen vastuullisena toteuttajana on erikoistutkija Tapio Karvonen Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksesta (MKK).

Lisätietoja:
Tapio Karvonen, erikoistutkija, 040 779 9482, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

meyerverkosto

 

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Haukio vierailivat lauantaina 26.8. Varsinais-Suomessa.

Sauli Niinistö vihki Salon peruskorjatun urheilukentän käyttöön ja tapasi kansalaisia Salon torilla.

Rouva Jenni Haukio puhui Suomen luonnon päivänä Teijon kansallispuistossa.

Kuvat: Sami Kilpiö

 

Niinisto Haukio

Niinisto Haukio Teijolla

Haukio

Niinisto Haukio Teijolla2

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho luovutti tänään raporttinsa positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista ja käytännön ratkaisuista. Raporttiin sisältyvät johtopäätökset Lounais-Suomen positiivisista haasteista sekä ehdotuksia työvoiman saatavuuden, saavutettavuuden, koulutuksen ja osaamisen, tutkimus- ja kehitystyön, tunnettuuden ja tietopohjan aloilla.

Turun kaupunki, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto kiittävät Esko Ahoa tämän tekemästä selvitystyöstä. Raportissa katsotaan johdonmukaisesti ajankohtaisen suhdannehuipun yli tulevaisuuteen ja tunnistetaan rakenteellisten, laaja-alaisten toimenpiteiden tarve. Samoin toimenpiteiden painopisteet ovat alueen toimijoiden mielestä oikeita.

Selvitystyön päätyttyä on olennaista tehdä nopeasti tarvittavat päätökset ja varmistaa niille riittävä toimeenpanovoima. Monia raportissa esiin nostettuja toimenpiteitä on lounaissuomalaisten toimijoiden toimesta jo toteutettu, ja moniin painopisteisiin on olemassa valmiit toimenpide-ehdotukset. Yhtenä pullonkaulana Aho nostaa vahvasti esiin kasvunäkymän edellyttämät investoinnit infrastruktuuriin. Saavutettavuuden parantaminen on keskeistä alihankintaketjujen, kärkiyritysten tavaraliikenteen sekä työvoiman pendelöinnin näkökulmista.

- Tulevassa budjettiriihessä on Ahon ehdotusten mukaisesti tärkeää purkaa pullonkaulaa päättämällä uusista investoinneista. Nopeat ja suurimmat vaikutukset saadaan Turun telakan, Pernon eritasoliittymän parantamisesta (1,8 milj. €) sekä E18 Turun kehätien Kausela-Kirismäki 2. vaiheen (30 milj. €) toteuttamisesta yhdessä käynnissä olevan 1. vaiheen kanssa, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival.

Esitykset Etelä-Suomen yhtenäisen työssäkäyntialueen synnyttämisestä saavat Ahon raportissa tukea. Alueellisen liikkuvuuden suhteen suurin yksittäinen potentiaali Suomessa on pääkaupunkiseudulla. Varsinais-Suomen toimijoiden mielestä vaikutukseltaan erittäin merkittävien infrahankkeiden, erityisesti Tunnin junan, vauhdittaminen on raportinkin nojalla perusteltua.

Koulutuksen ja osaamisen sekä tutkimus- ja kehitystyön osalta Esko Aho korostaa teknologiaosaamisen kriittisen massan kasvattamista alueen omana voimavarana ratkaisevana tekijänä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta. Samansuuntaisia ehdotuksia tekivät myös ekonomistit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä aikaisemmin tällä viikolla. Työpolitiikan saralla Varsinais-Suomessa ja laajemminkin Suomessa tulisi huolehtia siitä, että nykyinen talouden kasvu ei hidastu sen vuoksi, etteivät yritykset saa osaavaa työvoimaa. Tämä pätee niin huippuosaajiin kuin ammattitaitoiseen tuotantohenkilöstöön.

- Teknisen alan koulutusta pyritään nyt viipymättä vahvistamaan selvityshenkilö Jari Jokisen tekemien ehdotusten ja rehtori Mikko Hupan työryhmän kokoaman mallin pohjalta. Yhteistyöyliopiston toimivuutta tulee Ahon ehdotuksen mukaisesti arvioida vähintään puolivuosittain. Ehdotus Lounais-Suomen ammattikorkeakoulujen erityiskokeiluista on ehdottoman positiivinen, ja siihen on syytä tarttua hallituksen budjettiriihessä, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Esko Aho esittää raportissaan valtion ja Lounais-Suomen alueen toimijoiden sopimusmallia, jossa määritetään vastuut, työnjako sekä tarvittavien toimenpiteiden rahoituskeinot. Alueen näkemyksen mukaan sopimuspohjainen toimintamalli on hyvä sen kootessa valtio-osapuolen toimijat yhteen. Malli myös mahdollistaa toimenpiteiden onnistumisen seurannan ja niiden vastuutuksen. Sopimuksen omistajuutta alueella tulee raportin ehdotuksesta poiketen vielä tarkastella.

- Raportissa kuvatun, sinänsä perustellun Siltasopimuksen toteutuksessa kaupungeilla on hyvin keskeinen rooli. Kaupungeilla on vahva alueellinen toimeenpanovoima ja ne toimivat jatkuvassa yhteistyössä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Raportissa kaupunkeja ei kuitenkaan mainita sopimuksen osalta mitenkään. Tältä osin asiaa pitää vielä tarkastella, sanoo Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Tutustu raporttiin: http://tem.fi/positiivisen-rakennemuutoksen-edistaminen

 FullSizeRender

Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous valitsee jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille varajäsenet. Maakuntavaltuustoon valitaan 102 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien osalta maakuntavaltuusto jakautuu seuraavasti:

  Kansallinen Kokoomus  25
  Sosialidemokraattinen puolue 20
  Suomen Keskusta 15
  Vihreä liitto 14
  Vasemmistoliitto 12
  Perussuomalaiset 8
  Ruotsalainen kansanpuolue 5
  Kristillisdemokraatit 3


Kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa viittätuhatta asukasta kohden, kuitenkin enintään 30 % kokonaisjäsenmäärästä. Jäsenet valitaan kuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Maakuntavaltuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja, ja maakuntavaltuustoryhmien ääniosuuksien tulee vastata jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta.

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ensimmäiset suorilla vaaleilla valitut maakuntavaltuustot valitaan lokakuussa 2018, neljäksi vuodeksi kerrallaan. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto toimii kunnes maakunnan liittojen toiminta lakkaa 1.1.2020.

Maakuntavaltuuston jäsenet 2017 - 31.12.2019