Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa. Työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisella Töihin tänne -kampanjalla, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta.

 

Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutuskapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvattamista myös muualta Suomesta alueelle.

-Lounais-Suomen hyvä talous- ja työllisyystilanne tunnetaan edelleen muualla Suomessa melko huonosti. Haluamme herättää osaajien muuttohalukkuuden tuomalla alueen vetovoimatekijöitä vahvemmin esiin. Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen alueen kasvuyrityksille on tehtävä, jossa emme saa epäonnistua, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival

Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen edistäminen edellyttää paitsi nopeita ja tehokkaita lyhyen aikavälin toimia, myös pitemmän aikavälin muutoksia.

 

Alueen vetovoimatekijät esiin valtakunnallisella kampanjalla

Lounais-Suomen vetovoimatekijöitä tehdään tunnetuksi valtakunnallisella Töihin tänne -kampanjalla. Kampanjan kohderyhmänä on erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla.

Kampanja lähtee liikkeelle vahvalla digimarkkinoinnilla ja sen kivijalkana toimii työnhakijan ja muuttajan nettisivusto. Sivustolle on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueen työ- ja opiskelumahdollisuuksista sekä asuinpaikka-, asunto- ja harrastustarjonnasta. Kampanjan kasvoina nähdään ihmisiä, jotka ovat jo muuttaneet työn perässä Lounais-Suomeen."Töihin tänne” on silti enemmän kuin kampanja. Siinä tehdään pitkäaikaista ja tavoitteellista sisältömarkkinointityötä sekä alueen mainetyötä. Työ tähtää pitkäjänteiseen osaajien muuttovirtaan Lounais-Suomeen, sanoo Puolitaival.

-Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakuntaliittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Business.

 

Lisätietoja:

Edunvalvontajohtaja, Janne Virtanen p. 040 583 6950

Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernbergp, p. 040 551 3120

Yljohtaja Kimmo Puolitaival, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 040 822 9414

 

 Porepore4

 pore3pore2

Turun seudulla jopa noin puolet 1–3 kilometrin matkoista tehdään henkilöautolla. Eniten liikuttaa vapaa-aika. Vain 25 prosenttia Turun seudulla tehdyistä matkoista on työperäisiä. Tulokset selviävät tuoreesta henkilöliikennetutkimuksesta. Turun seudulla tutkimukseen vastasi noin 4000 asukasta.

Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus turkulaisten liikkumisesta on 49 prosenttia. Muualla seudulla osuus laskee merkittävästi ollen maaseutumaisissa kunnissa noin 20 prosenttia. Turkulaisten autonomistus on myös pienempi kuin muualla seudulla. Mitä kauempana Turun keskustasta asutaan, sitä enemmän kuljetaan henkilöautolla ja sitä enemmän talouksissa on käytössä myös henkilöautoja.

Seudun asukkaiden tekemistä matkoista merkittävä osuus, 75 prosenttia, syntyy nykyään vapaa-aikaan, asiointiin ja ostoksiin liittyvistä matkoista. Kuntien sisäisistä matkoista puolet tehdään henkilöautolla. Vaikka seudun palvelu- ja yhdyskuntarakenne mahdollistaisi kävelyn tai pyöräilyn, asukkaat käyttävät edelleen merkittävissä määrin henkilöautoa.

Valtakunnallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden mukaan liikenteen kasvihuonepäästöjen tulisi vähentyä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin pitkälti samalla tavalla kuin kuusi vuotta sitten.

-On huolestuttavaa, että lyhyilläkin matkoilla käytetään paljon henkilöautoa. Henkilöliikennetutkimuksen tulokset haastavat panostamaan entistä enemmän kestäviin kulkutapoihin ja miettimään myös uusia keinoja kulkutapaosuuksien muuttamiseksi, kuvailee erikoissuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta.

Turun seudulla kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 31 prosenttia, Oulun seudulla 36 prosenttia ja Tampereen seudulla 35 prosenttia. Kävelyn ja pyöräilyn osuuden nostaminen on siten varmasti mahdollista, jos muillakin kaupunkiseuduilla on siihen pystytty. Lyhyt etäisyys toimintojen välillä ei kuitenkaan yksin vaikuta kulkutavan valintaan.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Turun ydinkaupunkiseudun asukkaat haluaisivat panostaa jalankulkuun, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen enemmän kuin henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoilusta voisi siirtyä bussiliikenteen käyttäjiksi merkittävä osa, jos joukkoliikenteen palvelutasoa parannettaisiin vuorovälejä ja matka-aikaa lyhentämällä.

- Jos liikennemäärien kasvu jatkuu, henkilöautoilun sujuvuus heikkenee merkittävästi, sillä teiden ja katujen kapasiteetti ei ruuhka-aikoina enää tule riittämään. Tällöin joukkoliikenteen kilpailukyky voi parantua suhteessa henkilöautoiluun, mutta se ei tapahdu itsestään. Tarvitaan merkittäviä satsauksia juuri joukkoliikenteen kilpailukykyyn. Fölin runkoverkon, raitiotien tai superbussin sekä joukkoliikenne-etuuksien toteuttamiselle on todella tarvetta, arvioi Mari Sinn.

Henkilöliikennetutkimuksen haastattelut on tehty vuosina 2016 ja 2017. Tämän jälkeen seudulla on tapahtunut paljon etenkin pyöräilyn edistämisen osalta. Turussa on esimerkiksi kokeiltu kuluvan talven aikana harjasuolausmenetelmää pyöräväylien talvikunnossapidossa. Naantalissa, Raisiossa ja Liedossa on lisätty merkittävästi pyörien parkkipaikkoja bussipysäkkien läheisyyteen. Pyöräpysäköintipaikkoja tullaan lisäämään tänä vuonna sekä Föli- että seutulinjojen pysäkeille. Toukokuussa Turussa saadaan käyttöön Föli-fillarit. Toisaalta uusi liikennepalvelulaki tarjoaa kunnille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kutsupohjaisten liikennepalveluiden lisääntyessä.

- Myös maaseutumaisilla alueilla tulisi olla hyvä pyörätieverkosto. Reiteistä hyötyvät maaseudun asukkaat, kuten koululaiset, mutta myös matkailutoimijat. Esimerkiksi Saariston rengastien pyöräreitin kehittäminen on ensisijaista, kertoo kestävän liikkumisen asiantuntija Paula Väisänen Valoniasta.

 

Lisätietoja Turun seudun henkilöliikennetutkimuksesta

Mari Sinn, erikoissuunnittelija
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
p. 045 807 8969
Varsinais-Suomen liitto

 

Lisätietoja valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta

Kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen p. 029 534 3920

Liikenneasiantuntija Harri Lahelma p. 029 534 3963

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus sekä Turun seudun seutujulkaisu, 2018

Mitä agendalla olisi, jos EU perustettaisiin nyt?

– Pääministeri Juha Sipilän avoin EU - kuulemistunti

 

Valtioneuvoston kanslia ja Varsinais-Suomen liitto järjestävät yleisölle avoimen pääministerin EU - kuulemistunnin Valtion virastotalolla (Itsenäisyydenaukio 2) maanantaina 12.3. klo 17 alkaen.

 

Pääministerin johdolla EU:n tulevaisuutta yleisötilaisuudessa pohtivat Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva, Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Iida Laurila, Schuman-seuran puheenjohtaja Kimmo Elo, Eurooppalaisen Varsinais-Suomen puheenjohtaja Emma Hokkanen ja Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Olli-Pekka Paasivirta.

Kyselytunnilla selvitetään, mihin EU:n tulisi keskittyä ja millainen EU:sta tulisi, jos se päätettäisiin perustaa tänään.

Tilaisuuden juontaa toimittaja Lassi Lähteenmäki/ YLE Turku.

 

Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen 10.3. mennessä osoitteessa: lyyti.in/PMTurku. Kulku tilaisuuteen tapahtuu Virastotalon pääovesta joen puolelta.

Keskustelua voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #munEU. Pääministeri Sipilän EU-kuulemistunti on osa laajempaa EU-keskustelukiertuetta.

Lisätietoja: suunnittelija Niina Ratilainen, p. 050 378 7791

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan!

logot paaministerin EU kuulumiset

Lisärahoitusta Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtioneuvosto jakoi 8.2.2018 maakunnille vuosittaisen rahoituksen alueiden kasvun ja kilpailukyvyn tukemi-seen. Varsinais-Suomeen osoitettiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vuosittaisen kehyk-sen mukaisesti Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,2 miljoonaa euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,7 miljoonaa euroa.

Kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitusta ennakoidun rakennemuutoksen hank-keisiin myönnettiin 267 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen 606 000 euroa.

Edellä mainittujen vuosittaisten perusrahoitusten lisäksi valtioneuvosto huomioi Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseksi tehtyyn Silta-sopimukseen sisältyneitä esityksiä. Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta myönnettiin Varsinais-Suomeen 2 880 000 euroa. Tämä on tarkoitettu valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevan ja kaikkien korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarjottavan TKI- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämiseen. AIKO-rahoitusta osoitettiin kansainvälisten erityisasiantuntijoiden houkutteluun 170 000 euroa ja positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelun rakentamiseen 30 000 euroa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi ja elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 070 776 0630, petteri.partanen(at)varsinais-suomi.fi

Tunnin juna ja Helsinki-Tallinna tunneli EU:n ydinverkkokäytävien toteuttajina

EU:n merkittävimmistä liikenneverkoista TENT-T (Trans-European Transport Networks), ydinverkkokäytävistä kaksi ulottuu Suomeen. Ruotsista Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle olevat liikenneyhteydet ovat osa Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää. Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävä ulottuu Baltiasta Helsinkiin. Muualla Suomessa ei ole EU:n tärkeimpään luokkaan priorisoituja liikennekäytäviä.

Kaksivuotinen FinEstLink-hanke julkaisi viime viikolla selvityksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietun-nelista, joka toteuttaisi Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävää. Tunneli olisi maailman pisin ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Tunneli yhdistäisi toteutuessaan kolmen miljoonan asukkaan kaksois-kaupungissa tavarat, palvelut ja ihmiset osaksi yhtä työssäkäyntialuetta. FinEstLinkin selvityksessä suunnittelun arvioidaan kestävän neljästä kuuteen vuotta, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan v. 2025. Selvityksen mukaan kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa.

Euroopan unionin liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on ollut kytkeä Euroopan eri osat toisiinsa sekä sujuvoittaa liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa. Liikenneverkot on jaettu eri luokkiin, jotka ovat perusteita EU-rahoitusta haettaessa, ja jotka kertovat verkkojen tärkeydestä unionin liikennekäytävissä. Tallinna-Helsinki- välin tavoin Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys, tunnin juna on osa ydinverkkokäytäviä, joille on mahdollista saada unionin rahoitusta.

Turun ja Helsingin välisen tunnin junan suunnittelu on alkanut tunnelihanketta aiemmin ja edennyt jo yksityis-kohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on mahdollista tehdä tunnin junasta rakentamispäätös. Tunnin junan suunnittelua on rahoitettu unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan.

Ydinverkkokäytävät tuovat laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä niin alueen kaupungeille kuin valtioille ja laajemmin Euroopalle. Siinä missä yhteys Helsingistä avautuu muualle Eurooppaan eteläsuunnas-sa, parantaa tunnin juna yhteyksiä Tukholman ja Pietarin välillä Suomen kautta.

FinEstLink hankkeen takana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Selvitystä on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton suojissa toimivasta Central Baltic Interregohjelmasta noin miljoonalla eurolla.

FinEstLink hankkeen lisäksi vireillä on toinen tunnelihanke, jota johtaa pelialalta tunnettu liikemies Peter Ves-terbacka. Vesterbackan tavoitteena on rakennuttaa tunneli Espoon ja Tallinnan välille kansainvälisellä yksityi-sellä rahoituksella ja ottaa valmis tunneli käyttöön jo vuonna 2024. Sekä Vesterbackan että FinEstLink -hankkeet ovat vasta esisuunnitteluvaiheessa. Hankearvioissa on merkittäviä eroja kustannuksissa sekä rakentamisaikataulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kytki selvityksen julkistamistilaisuudessa tunnelihankkeen osaksi pohjois-eteläsuuntaista Jäämeren radan hanketta. Bernerin mukaan yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

”Ratainvestoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä eriä valtion talousarviossa ja siksi ne pitää aikatauluttaa. Pitkän aikavälin visiot liikenneverkkojen kehittämiseen ovat hyvin tervetulleita, sillä niiden kautta suunnittelu etenee kohti toteutusta. Tässä ajassa pitää tarttua toteuttamiseltaan realistisimpiin hankkeisiin. Tulevalla hallituskaudella tunnin juna on suurista ratahankkeista ainoa, jota on mahdollista jo rakentaa”, summaa maakuntajohtaja Kari Häkämies keskustelua käynnissä olevista ratahankkeista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun ja Raision joukkoliikenneratkaisu yhdistää kaupunkiliikenteen tunnin junaan

Turun ja Raision kaupungit ovat laatineet selvityksen kaupunkien ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehit-tymistä mahdollistavasta joukkoliikenneratkaisusta. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa raitiotie- tai super-bussi reiteille, joiden varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia ja rakentamisen kärkihankkeita.

Esitetyt raitiotie- ja superbussireitit on suunniteltu Varsinais-Suomen maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ydinkaupunkialueelle. Valittavalle joukkoliikenne-ratkaisulle on asetettu yleissuunnitteluvaiheessa näkökulmasta viisi tavoitetta: kestävä kaupunkirakenteen, sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen, asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden, taloudellisen kestävyyden sekä kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman tukeminen. Tuleva joukkoliikenneratkaisu päätettäneen Turun ja Raision kaupunginvaltuustoissa tulevana kesänä.

Raitiotiellä ja superbussilla voidaan luoda alueelle paljon uutta potentiaalia yhdistettynä maakunnan keskei-simpään liikennehankkeeseen, Helsingin ja Turun väliseen tunnin junaan. Joukkoliikenneratkaisu tuo tulevan Matkakeskuksen ja Kupittaan aseman sekä kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaan ja korkealaatuisen joukkoliikenteen pääkäytävän yhteyteen. Raitiotiellä tai superbussilla on suora yhteys sekä Helsingin että Tampereen suunnan ratoihin sekä pitkämatkaiseen linja-autoliikenteeseen.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa joukkoliikenneratkaisu, joka tukee kaupungin ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Positiivinen rakennemuutos on osaltaan nostanut kasvuodotuksia kaupunki-seudulle, jossa Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Joukkoliikennereitin varrelle sijoittuu paljon uutta maankäytön kehityspotentiaalia, kuten myös Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet.

Tunnin juna yhdistäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi ja on osa laa-jempaa liikenneyhteyksien verkostoa, joka jatkuu liityntäliikenteenä radanvarren kaupunkien sisällä. Liikenne-viraston selvityksen mukaan nopean junayhteyden arvioidaan lisäävän työasiamatkoja alueella 35–40 %. Täs-tä kasvusta suurin osa kohdistuu Turun seudulta pääkaupunkiseudulle tehtäviin työmatkoihin. Tunnin junan potentiaali hyödynnetään parhaiten, kun matkustajat voivat käyttää asemilla tehokkaita jatkoyhteyksiä. Aluei-den kilpailukyky perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yh-teyksiin. Raitiotie- ja superbussiratkaisu yhdistettynä tunnin junaan Turun ja Helsingin välille ovat merkittäviä positiivisia rakennemuutoksen vauhdittajia seudulla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu vahvaa – pohjoismaiseen tasoon kuitenkin vielä matkaa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2

 Laajakaistan rakentamiseen kohdennettu tuki taas ajankohtainen

Laajakaistalain mukaisen tuen myöntämisen ehtojen muututtua ovat Varsinais-Suomen alueen tukikelpoiset alueet laajentuneet merkittävästi aiemmista Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tarjousalueista. Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Viestintävirastoa teettämään markkina-analyysit Varsinais-Suomen kuntien tukikel-poisista alueista. Analyysejä ei ole pyydetty kaupunkiseutujen kuntien alueelta, joilla verkon rakentamisen nähdään toteutuvan markkinaehtoisesti. Kuntien alustavaa tahtotilaa hankkeeseen osallistumiseen on kysytty ja kysytään markkina-analyysien valmistumisten mukaisesti.

Keskeisin muutos tukiehdoissa on loppukäyttäjän, eli kuntalaisen tai yrittäjän, maksettavaksi jäävä omakus-tannusosuus, joka on pienentynyt sataan metriin aiemman kahden kilometrin sijasta. Tämän uskotaan tekevän laajakaistahankinnan aiempaa kiinnostavammaksi ja kustannuksiltaan pienemmäksi loppukäyttäjälle. Tukieh-tojen mukaisesti toteutettavien hankkeiden rahoitus edellyttää kunnan osallistumista 33 % osuudella, tukirahalla katetaan 33 % ja rakentamisen toteuttava operaattori vastaa 34 % osuudesta syntyvistä kuluista.

Laajakaistaverkon laajentuminen nähdään maakunnassa yhtenä vetovoimatekijänä, joka tukee digitalisaation ratkaisuja, yritystoiminnan kehittymistä ja etätyön mahdollisuuksia. Tukirahan hyödyntämisen haasteena on, että Varsinais-Suomen kaikki kunnat ovat omarahoitusosuuden osalta korkeimmassa luokassa. Nopean aika-taulun vuoksi kunnat eivät ole pystyneet varautumaan budjeteissaan kyseiseen investointiin. Kunnat eivät näe verkkorakentamista kunnan perustehtävänä ja tämän hetkiset langattomat ratkaisut toimivat jo tavallisimmissa käyttötarkoituksissa kohtuullisen hyvin.

Varsinais-Suomen liitto lähettää verkonrakentamisesta vastaaville yhtiöille tarjouspyynnöt niiden kuntien osal-ta, jotka tähän mennessä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä tutkimaan tuetun laajakaistan toteuttamis-vaihtoehtoja alueellaan. Tehtyjen tarjousten saapumisen jälkeen kuntien konkreettinen ja taloudellinen sitou-tuminen hankkeeseen tullaan vielä varmistamaan erikseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

Matkustavatko ihmiset enää fyysisesti eri paikkoihin? Onko virtuaalitodellisuus tuonut uusia matkustamisenmuotoja? Miltä turismi ja vapaa-aika näyttäisivät vuonna 2050, jos niiden kehitys jatkuu nykyiseen tapaan?
Miten kansainvälinen talous ja globalisaatio voivat vaikuttaa merenkulun kehitykseen, niin satamien kuin alustenkin kehitykseen? Voisivatko rahtialukset tulevaisuudessa kerätä meriroskaa ja tuottaa siitä uutta raaka-ainetta tai energiaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin ideoita ja vastauksia Plan4Blue-hankkeen 23.-24.1.2018 järjestetyssä työpajatilaisuudessa. Yhteensä 44 osallistujaa kokoontui visioimaan Suomen ja Viron merialueiden tulevaisuuden kehitystä.


Ryhmäkeskustelujen keskeisinä teemoina olivat neljä merellistä toimialaa: energian vaihtoehdot, merelliset klusterit ja merenkulku, turismi ja vapaa-aika, sekä sininen biotalous, kuten kalastus ja vesiviljely.
Merellisten toimialojen tulevaisuutta, aina vuoteen 2050 saakka, pohdittiin neljästä eri näkökulmasta:


o ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys,
o asioiden kehitys nykyiseen tapaan,
o pahin ei-toivottu kehitys, sekä
o virtuaalitodellisuus.

Lisäksi työpajassa pohdittiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat merellisten toimialojen kehitykseen. Tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa globaalin talouden tila, kiertotalous, digitalisaatio, cleantech, asenteet sekä ympäristölainsäädäntö.


Työpajan pohdintoja hyödynnetään hankkeessa laadittavien tulevaisuusskenaarioiden jatkotyöstämisessä. Tulevaisuusskenaariot valmistuvat kuluvan vuoden aikana ja niitä tullaan hyödyntämään hankkeen jatkovaiheissa.


Plan4Blue-hanke sisältää useita työpajoja, joista 23.-24.1.2018 Tallinnassa järjestetty työpaja oli järjestyksessä toinen. Plan4Blue-hanke toteutetaan vuosina 2016¬¬–2019. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää merialueiden käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla sekä kehittää merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä. Plan4Blue on Suomen ja Viron välinen hanke, jossa keskitytään etenkin rajat ylittäviin toimintoihin ja vaikutuksiin. Hanke saa rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja on kokonaisbudjetiltaan noin kaksi miljoonaa euroa.


Lisätietoa hankkeesta Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue)


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041 5445 138, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

 

plan4blue

 

plan4bluelogot