Varsinais-Suomen liitto järjestää yhdessä Turun Sanomien kanssa maakunnan kuntavaaliehdokkaille Yhteinen Varsinais-Suomi -tilaisuuden Scandic Julian Å-salissa 8.3.2017 klo 16-19.

Tilaisuudessa kuullaan alustuksia ajankohtaisista teemoista ja ehdokkailla on mahdollisuus keskustella aiheista sekä esittää kysymyksiä.

Tilaisuuden ennakkoilmoittautuminen on päättynyt.

 

Illan ohjelma:

16.00–16.30 Kahvitarjoilu

16.30–17.10 Tulevaisuuden kunta ja maakunta
                   Kuntien ja maakuntien uusi työnjako: mahdollisuuksia ja kompastuskiviä
                   tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi

17.10–17.50 Kunnat ja kiertotalous
                   Kiertotalouden mahdollisuudet kuntien hankinnoissa
                  projektipäällikkö Leena Erälinna, Turun yliopiston Brahea-keskus

17.50–18.30 Positiivinen rakennemuutos ja kaupunkikehittäminen
                   Kaupunkikehityksen uusi nousukiito
                   kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, Turun kaupunki

 

 Tilaisuuden materiaalit löytyvät oheisista linkeistä:

Ohjelma PDF

Siv Sandbergin esitys

Leena Erälinnan esitys

Timo Hintsasen esitys

Gallup-kysymykset ja vastaukset

 

Lisätietoja:

edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, janne.virtanen(a)varsinais-suomi.fi, p. 040-583 6950

suunnittelija Malla Rannikko-Laine, malla.rannikko-laine(a)varsinais-suomi.fi, p. 040-721 3429

pore 

 

Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tarvitaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana.

Talouskasvun esteiden poistamista ja syntyvien pullonkaulojen ratkomista varten on perustettu Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä. Työryhmä kokoaa yhteen alueellisten virkamiesvalmistelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden lisäksi yritysten, oppilaitosten, kuntien ja kolmannen sektorin edustajia. Työryhmässä selvitetään yhteistyössä yli sektorirajojen tuhansien ihmisten rekrytointeihin liittyviä haasteita. Suurimmat haasteet liittyvät työvoiman saamiseen, osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen, liikennejärjestelyihin ja pendelöintiin sekä asumiseen.

Varsinais-Suomessa työttömyys on laskussa ja valtakunnallinen työllisyystavoite saavutettavissa jo ensi vuonna. Positiivista rakennemuutosta tukemalla pyritään vahvistamaan aluetaloutta ja koko Suomen työllisyyttä.

Varsinais-Suomen liitto markkinoi Varsinais-Suomea houkuttelevana alueena, jossa on töitä sekä hyvä elämä tarjolla, mm. lyhyiden nettivideoiden kautta. Videoita saa vapaasti näyttää yhteisen sanoman eteenpäin viemiseksi. Southwest Finland - we can do it

Videot:

Southwest Finland we can do it - työpaikkoja tarjolla

Southwest Finland we can do it - luonto

Esitteet:

Varsinais-Suomen positiviinen rakennemuutos (pore)

Positiivinen rakennemuutos - Turku ja Varsinais-Suomi

Tiedotteet:

Esko Aho selvittää Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta (23.3.2017)

 

Lisätietoja:

Positiivisen rakennemuutoksen työryhmän pj Ilkka Kanerva ilkka.kanerva(a) eduskunta.fi, p. 09 432 3055 tai sihteeri Malla Rannikko-Laine, malla.rannikko-laine(a)varsinais-suomi.fi p. 040 721 3429

edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, janne.virtanen(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 583 6950

viestintäpäälliikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, jessica(a)varsinais-suomi.fi, p. 040 7755781

Majakkasaaret esillä Varsinais-Suomen Liiton tiloissa


”Lounaisen Suomen majakkasaarten maisemat” ovat parhaillaan esillä Varsinais-Suomen Liiton tiloissa Turussa. Liitto järjestää yhdessä Suomen Majakkaseuran kanssa valokuvanäyttelyn majakoista ja majakkasaarista.

Valokuvat esittelevät Lounais-Suomen majakoita ja majakkasaaria eri vuodenaikoina. Mukana on majakoita Hangosta Porin Säppiin saakka. Kuvaajina on Suomen parhaita luontokuvaajia ja majakoihin ja merenkulkuun erikoistuneita valokuvaajia.

Näyttelyn kuvia on julkaistu vuosien varrella Majakkaseuran Majakkasaaret -panoraamakalenterissa. Taulusuurennoksina valokuvat ovat saaneet uuden elämän.

Monet näyttelyn valokuvat kertovat majakkasaarten muuttuneesta maisemasta. Yleensä majakkasaaret ovat autioita luotoja, joissa luonto on ottanut vallan. Ihminen on poistunut jo kymmeniä vuosia sitten. Majakat ja tunnusmajakat eli pookit ovat jääneet kertomaan jälkipolville tarinaa merenkulusta, joka perustui liki kokonaan näköhavaintoihin, esimerkiksi majakan valotunnukseen tai tornin muotoon ja väritykseen. Näistä hyvä esimerkki on Lyökin pooki Uudenkaupungin saaristossa. Merenkulkijat tunnistivat ainutlaatuisen, erikoisesti maalatun kivitornin, ja tiesivät sen perusteella sijaintinsa ja väylien haarautumiskohdan.


Näyttely on esillä 24. maaliskuuta saakka osoitteessa Ratapihankatu 36 (arkisin klo 9-15).

Kuvassa Gustavsvärn, Majakkaseuran ”oma” majakka Hangon edustalla (kuvaaja: Jussi Leppänen): Majakkaseura on vuokrannut Gustavsvärnin linnoitus- ja majakkasaarella sijaitsevan sumusireeninhoitajan talon Metsähallitukselta 1.4.2005 alkaen. Seuran kunnostaa ja entisöi viimeistä saaren rikkaaseen majakkahistoriaan liittyvää asuinrakennusta mahdollisimman alkuperäiseen asuun. Näyttelyssä esittelyssä myös Majakkaseuran toinen ”oma majakka” Märket.

Lisää näyttelystä:
Pekka Väisänen, puh. 044 9700 677

Lisätietoja Suomen Majakkaseurasta www.majakkaseura.fi
Suomen Majakkaseuran majakkasihteeri Elina Toivonen, puh 044 7238061

Gustavsvarn SMS Jussi Leppanen

Meripolitiikka ja merten hyödyntäminen on ajankohtainen aihe Turussa ja Varsinais-Suomessa. Mereen liittyvät kysymykset ovat Varsinais-Suomen elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Merten ja rannikoiden käyttämätön potentiaali tuo mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen.

Turussa pidettiin 1.2.2017 merialan ja sinisen kasvun osaajille keskustelutilaisuus, joka kokosi liki 70 varsi-naissuomalaista korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin meriosaajaa. Asiantuntijat pohtivat meri-teemoja elinvoimaisuuden, uusien innovaatioiden ja ympäristön näkökulmasta. Ajankohtaisen tilannekatsauksen toi Jussi Soramäki Valtioneuvoston kansliasta.

Meripolitiikka on erittäin ajankohtainen teema niin kansallisesti kuin Euroopan Unionissakin. Parhaillaan valmistelussa ovat sekä kansallisen yhdennetyn meripolitiikan tulevat suuntaviivat, hallituksen Itäme-riselonteon päivitys, meri- ja kalatalousrahaston tulevat rahoitushaut että Euroopan Unionin Blue Growth Agendaan liittyvän Itämeri -toimintasuunnitelman valmistelu. Näihin tulevaisuutta luotaaviin prosesseihin halutaan saada varsinaissuomalaiset näkemykset mukaan.

- Varsinais-Suomella on edessään positiivisia haasteita vastata muun muassa osaavan työvoiman kysyntään, maakuntajohtaja Kari Häkämies sanoo.

- Yhdennetyn meripolitiikan tulee käsittää riittävän laajasti mereen liitoksissa olevien toimintojen merkitys ja mahdollistaa tätä kautta maamme rajatkin ylittävä kehitys, jatkaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Esimerkkinä Randell mainitsee maakunnalle tärkeän Tunnin juna-tavoitteen. Toteutuessaan tämä Pohjoi-sen kasvuvyöhykkeen maaliikennehanke voi mahdollistaa yhteyksien nopeutuessa myös laivamatkusta-jamäärien lisääntymisen. Tämä voi johtaa uusien ympäristöystävällisempien, uusia palveluratkaisuja tar-joavien alusten tilaustarpeeseen sekä esimerkiksi väyläverkoston turvallisuuden kehittämiseen.

- Yhteisenä tavoitteenamme on vaikuttaa siihen, että Turun ja Varsinais-Suomen ääni sekä meille elintärkeät asiat saadaan kuuluville tulevaisuuden meripolitiikan muotoilussa, kiteyttävät Häkämies ja Randell.

 

Lisätiedot:

Sonja Palhus, kansainvälisten asioiden päällikkö, Varsinais-Suomen liitto

p. 040 5343 865, sonja.palhus(a)varsinais-suomi.fi

IMGP2853

Kasvun mahdollisuudet kumpuavat entistä enemmän kiertotalouden paikallisista lähtökohdista. Varsinais-Suomen liitossa on yhteistyössä Turun kaupungin ja Sitran kanssa laadittu tiekartta, joka kokoaa yhteen alueen osaamisen, vahvuudet sekä vaadittavat toimenpiteet tulevaisuuden kiertotalousmaakunnalle.

Kiertotaloudessa siirrytään pois tuotteiden ja materiaalien kertakäytöstä. Luonnonvarojen huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys. Sitra on arvioinut kiertotalouden tarjoavan Suomen ta-loudelle vähintään 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin. Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa onkin kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Kiertotalouteen nojaavien vientituot-teiden syntymiseksi tarvitaan kuntien tarjoamia pilotointimahdollisuuksia, joiden avulla yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan.

– Varsinais-Suomi on ensimmäisenä maakuntana laatinut alueellisen kiertotalouden tiekartan, jossa hae-taan konkreettisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja toimenpiteitä. Tämä tukee myös Sitran laatiman kansallisen tiekartan tavoitteita. Muutos vaatii yhteistyötä yli sektori- ja toimialarajojen ja haastankin alu-een toimijoita laajaan yhteistyöhön, summaa Sitran asiantuntija Laura Järvinen.

 

Ruoka, tekniset kierrot ja liikkuminen

Maakunnallisen tiekartan painopistejaottelu mukailee kansallisen kiertotalouden tiekartan jaottelua. Varsinais-Suomen kartan painopisteet ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kaikkia painopisteitä läpileikkaavat julkiset hankinnat, kemian osaaminen sekä palveluihin siirtyminen.
– Turku on jo luonut merkittäviä kiertotalousratkaisuja. Esimerkiksi jätevedestä otetaan lämpö talteen ja puhdistusliete kierrätetään biokaasun tuotantoon. Haluamme kuitenkin toteuttaa kiertotalousajattelua entistä kattavammin, jotta lisäarvoa syntyisi mahdollisimman paljon alueemme arvoketjuissa oman ta-lousalueemme hyödyksi, toteaa Turun kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman.

– Tiekarttaa työstetään talven ja kevään aikana eteenpäin lukuisten eri sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on, että yhä useammilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli alueellisessa kiertotaloustyössä. Haluammekin kutsua yhteistyökumppaneita laajalla rintamalla terävöittämään tiekarttaa kohti lopullista muotoaan, korostaa tiekarttatyöstä vastannut Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen.

Samanaikaisesti tiekartan kanssa on laadittu Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto, jolta tiekarttakin löytyy. Sivustolle kootaan tulevaisuuteen katsovan tiekartan tueksi niin maakunnan kiertotaloutta toteut-tavat innovatiiviset yritysesimerkit kuin kuntatoimet. Toimijoiden toivotaan ottavan aktiivisesti yhteyttä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joiden he toivoisivat näkyvän sivustolla.

Kiertotalouden tiekarttatyötä ovat rahoittaneet Turun kaupunki ja Sitra osana kestävän kehityksen kumppanuuttaan. Kiertotalouden tiekartta ja nettisivusto ovat osa aluetietopaikka Lounaistieto -kokonaisuutta.

 

Lisätietoja:

Riikka Leskinen, Valonian toimialapäällikkö, riikka.leskinen(a)valonia.fi, p. 044 907 5995

Risto Veivo, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki, risto.veivo(a)turku.fi, p. 050 559 0417

Laura Järvinen, asiantuntija, Sitra, laura.jarvinen(a)sitra.fi, p. 050 369 9834

Kiertotalous

www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/tiekartta

www.sitra.fi/kierrollakarkeen