Sote-kustannusten huono ennakoitavuus sekä ikääntymisen vaikutukset kustannusten kasvuun siirtyvät 1.1.2019 kunnilta uusien maakuntien haasteiksi. Perlacon Oy:n HTT Eero Laesterän ja KTM Tuomas Hanhelan maakunnan liitoille tekemien laskelmien mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 miljardia euroa. Arvio tukee sote-ja- maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla.

Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä.

Sopeutustarve asukasta kohti vaihtelee maakunnittain Pohjois-Karjalan 295 eurosta Varsinais-Suomen 715 euroon. Varsinais-Suomen muutos tarveperusteiseen rahoitukseen siirtymisessä €/as. on maakuntien suurin, eli -122 euroa. Ikärakenne ja asukasluku huomioiden tulot kasvavat hitaasti ja kustannukset nopeasti.

- Sopeutumistavoite on mahdollista saavuttaa. Maakunnat joutuvat etsimään keinoja taloutensa tasapainottamiseksi, kuten palveluprosessien kehittämistä, valinnanvapausmallin käyttöönottoa, palveluiden digitalisointia ja harvoin tarvittavien palveluiden keskittämistä, analysoi Eero Laesterä.

Varsinais-Suomen sopeuttamistarve veroprosenttiyksiköiksi muutettuna on -4,22. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä arvioissa eivät ole mukana ICT-järjestelmien kehittämis- ja investointikustannukset eikä palkkojen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksityisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlaconin selvitys tukee aiempia selvitystuloksia, joiden mukaan sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen positiivisesti. Yli puolet kuntien menojen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirryttyä uudistuksessa perustettaville maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoitavaa. Kuntatalouden mahdollinen rapauttaja voi kuitenkin tulla vastaan jo ennen uudistuksen toteutumista.

- Kuntien valtionosuuksien merkittävä väheneminen voi kasvattaa kuntien sopeuttamistarvetta. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaatioille, jolloin vaikutus on entistä suurempi, toteaa Laesterä.

Kiinteistöveron merkitys kuntien verotuloissa kasvaa, tuloveroprosentin laskiessa 12,47 %-yksiköllä. Kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituksen pienentyessä. Samalla korkoriski kasvaa.

Maakuntajohtaja Häkämies toivoo sopua maakuntien ja kuntien välille elinvoimakysymyksissä

Maakuntajohtaja Kari Häkämies puhui Varsinais-Suomen kuntapäivässä sote- ja maakuntauudistuksen näkemyseroista ja peräänkuulutti avointa yhteiskunnallista keskustelua mm. suurten kaupunkien ja maakuntien välille.

- Lähipäivinä ratkeaa, läpäiseekö hallituksen lakipaketti perustuslakivaliokunnan. Jos niin käy, uudistuksen toteutumiselle ei liene poliittisia esteitä. Mutta se ei riitä. Suomalainen julkinen hallinto ei voi hyvin, jos tulevat maakunnat ja kunnat, etunenässä Suomen suurimmat kaupungit, ajautuvat sotajalalle, Häkämies varoittaa.

Sote-ja maakuntauudistusta kannatetaan voimaperäisimmin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Vastustus on suurinta etelän isoissa kaupungeissa. Näkemyserot tulevat esiin myös hankkeen etenemistahdissa. Pienet maakunnat menevät edellä, suurten tullessa jälkijunassa.

- Yksikään suurista maakunnista ei ilmeisesti kykene osallistumaan terveydenhuollon valinnanvapauden pilotteihin. Se on kovin huolestuttavaa. Valinnanvapaudesta saadaan täysin puutteellinen kuva, jos sitä testataan vain pohjoisessa, sanoo Kari Häkämies.

Ei ole Häkämiehen mielestä liian myöhäistä hieroa sopua ja työnjakoa kasvu- työllisyys ja elinkeinopolitiikasta.

- Tulevien maakuntien ei pidä uskotella itselleen, että ne voisivat olla elinvoimakysymysten moottoreita. Se rooli on kuulunut kunnille ja niillä se on oltava myös tulevaisuudessa.

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä tekivät selvityksen maakunnan liitoille liittyen sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutuksiin kunnissa ja uusissa maakunnissa. Summaan on päästy laskemalla maakunnittain sote- ja palo-pelastustoimen sekä non-sote kustannusten kasvu vuoteen 2030 ja vähentämällä tästä yleiskatteellisen rahoituksen muutos vuoteen 2030 tultaessa.

Lisätietoja:
HTT Eero Laesterä, Perlacon Oy puh.0400 735 772
KTM Tuomas Hanhela, Perlacon Oy, puh. 050 359 8426
maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Esitykset:
Jari Koskisen esitys
Eero Laesterän esitys

 

Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston (DG Regio) sekä työ- ja elinkeinoministeriön järjestämä Smart Regions 2.0 -konferenssi järjestettiin Helsingissä viime viikolla. Varsinais-Suomi oli näkyvästi esillä tapahtumassa, joka kokosi yhteen yli 850 eurooppalaista vaikuttajaa. Pääpuhujina tilaisuudessa olivat komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja aluekomissaari Corina Crețu sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Varsinais-Suomen vahva asema meriteollisuudessa huomioitiin myös puheenvuoroissa. Samoin Smart Blue Regions -projekti, jossa Varsinais-Suomen liitto on mukana, mainittiin hyvänä esimerkkinä alueiden välisestä yhteistyötä. Projektin tavoitteena on auttaa osallistuvia alueita toteuttamaan omaa älykkään erikoistumisen strategiaansa parhaalla mahdollisella tavalla. Komissaarit tutustuivat vierailunsa yhteydessä myös ChemSAR-projektiin, jonka vetäjänä toimii Turun yliopisto.

Varsinais-Suomen ständillä esiteltiin mm. Rolls-Roycen ja Meyerin uusimpia innovaatioita ja kävijät pääsivät testaamaan Turku Game Labin pelejä ja sovelluksia. Varsinais-Suomi oli lisäksi yhdessä 10 muun Suomen alueen kanssa toteuttamassa konferenssin iltatilaisuutta.

Smart Regions 2.0 konferenssin ohjelmaan voi tutustua täällä


SmartBlueRegions -projekti:
www.smartblueregions.eu

ChemSAR-projekti:
https://blogit.utu.fi/chemsar/

Helina pojat netti

osasto netti

puhuja netti

standi netti

standi2 netti

helina lukee netti

lasit netti

amk lasit netti

Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. Näiden potentiaalien hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi maakuntamme riippuvuutta tuontipolttoaineista ja -lannoitteista.

Maatalouden sivuvirroista tuotetulla biokaasulla voitaisiin korvata noin 13 % alueen henkilö- ja pakettiautoliikenteen tarvitsemasta polttoaineesta. Vaihtoehtoisesti syötteitä voitaisiin ohjata biohiilen ja pyrolyysiöljyn tuotantoon. Näillä voitaisiin laskennallisesti korvata maakunnan kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö sekä 5 % kivihiilen käytöstä teollisen mittaluokan voimalaitosten energiantuotannossa.

  • Suuri potentiaali löytyy myös maatalouden ravinnekierrätyksessä, sillä kierrätyslannoitetuotannolla voidaan korvata viidennes maakunnan typpilannoitteista ja kolmannes fosforilannoitteista, toteaa Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy:stä.

Varsinais-Suomen energiantuotannosta merkittävä osuus pohjautuu tällä hetkellä maakunnan ulkopuolelta tuotuihin uusiutumattomiin polttoaineisiin, joita olisi mahdollista korvata maakunnassa tuotetuilla uusiutuvilla polttoaineilla. Energiantuotanto tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa, eikä muuttuvaa pakettia tulla rakentamaan vain yhden kortin varaan.

  • Tällä hetkellä liikenne toimii lähes yksinomaan fossiilisilla polttoaineilla, joten tarvitaan keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Askeleita oikeaan suuntaan on otettu jo Turun seudun jätevesilietteiden biokaasutuksessa, kertoo Turun kaupungin kehittämispäällikkö Risto Veivo.

Kierrätysravinteiden potentiaali ja hyödyntäminen vähentäisi merkittävästi riippuvuutta tuontilannoitteista, mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymistä sekä lisäisi alueellista omavaraisuutta ja maatalouden kannattavuutta.

  • Kierrätysravinteiden käyttö yhdistettynä peltojen maanparannukseen luo uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Koko ketjua tarkasteltaessa vähenevät myös haitalliset ravinnevalumat Itämereen, kertoo Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Lisätietoa alueellisista materiaalivirroista tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Esimerkiksi yhdyskuntajätteiden osalta tarkan alueellisen tiedon saaminen on ollut haastavaa kokonaisvirtojen tilastoinnin vastuiden jakaantuessa kunnille, tuottajille ja yrityksille. Tuottajien ja yritysten vastuulla olevista jätevirroista ei ole tietoa saatavilla, joten niiden hyödyntämispotentiaalia ei voida arvioida.

  • Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat yhdyskuntajätteet kiertävät tehokkaasti syntypaikkalajittelun kautta ja uusia mahdollisuuksia etsitään tekstiili- ja biojätteiden hyödyntämiseksi, toteaa Jyri Metsänranta Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Kiertotalouden ratkaisut tukevat alueen taloutta ja työllisyyttä eri toimialoilla. Kasvun mahdollisuudet kumpuavat siis paikallisista lähtökohdista ja materiaalivirroista.

 

Nämä tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Lounais-Suomen jätehuolto Oy:n yhteistyössä Gaia Consulting Oy:ltä tilaamasta selvityksestä: ”Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta”. Selvityksessä luotiin kokonaiskuva maakunnan materiaali- ja resurssivirroista. Laadittu selvitys tukee energia- ja ilmastotyötä sekä alueellisen kiertotalouden tiekartan tavoitteita.

Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta –selvitys

Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta: www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/tiekartta

 

Lisätiedot:

Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija

Varsinais-Suomen liitto

  1. 040 721 3137

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Risto Veivo, kehittämispäällikkö

Turun kaupunki

  1. 050 559 0417

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jyri Metsänranta, käyttöpäällikkö

Lounais-Suomen jätehuolto

  1. 044 7276 850

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tuomas Raivio, liiketoimintajohtaja

Gaia Consulting Oy

  1. 040 509 3545
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
pelto

100visio

100visio - Itsenäisyysjulistus uusiksi!

Kevät 2017 on ollut kouluissa todella kiireellistä aikaa Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä, eikä kaikilla halukkailla ole ollut resursseja osallistua 100visio-hankkeeseen. Rouva Jenni Haukion johtama valtakunnallinen raati, Satakunnan esiraati, itsenäisyyssenaattisuvut ja eduskunta puoltavat jatkoaikapäätöstä ja perustelevat sitä sillä, että annetaan uusi mahdollisuus niillekin kouluille osallistua, jotka eivät syystä tai toisesta ehtineet kuluneen kevään aikana mukaan.

Hankkeen uusi deadline on 15.10.2017, jolloin valtakunnan raadille jää kuukausi aikaa valita voittajavisio. Valtakunnan parhain visio julkaistaan valtiosalissa 15.11. järjestettävässä tilaisuudessa, jossa nuoret luovuttavat visionsa suoraan eduskunnalle. Julkistustilaisuuden jälkeen eduskunnan kirjastossa avataan näyttely visioiden parhaimmistosta. Näyttely on avoinna 15.11. - 4.12. Näyttely on saatavilla myös kiertonäyttelynä maakuntiin.

Parhaan vision julkistustilaisuudessa puhemies Maria Lohela palkitsee kolme ensimmäistä sijoittunutta. Palkinnot paljastetaan myöhemmin syksyllä. Kunniamaininnoin muistetaan myös muita visiointiin osallistuneita nuoria.

Lisätietoja

Essi Pursiheimo
100visio-hankeassistentti
p. 044 711 4344
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

www.100visio
www.facebook.fi/100visiowww.twitter.com/100visio
www.youtube.com/100visio

alatunniste 100visio 

Varsinais-Suomen liitossa on haettavana

TALOUSTARKASTAJAN MÄÄRÄAIKAINEN TOIMI AJALLE 1.9.2017 – 31.12.2018

Taloustarkastaja tulee toimimaan hallinnon vastuualueella ja hänen toimenkuvaansa kuuluva talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien lisäksi Central Baltic ohjelman valtion vastinrahoituksen ja Aiko-rahoituksen seuranta-, tarkastus- ja maksatustehtävät sekä liiton hankkeiden talousseuranta ja maksatushakemusten valmistelu.

Toimen kelpoisuusehtona on kirjanpitoon ja palkanlaskentaan soveltuva korkeakoulututkinto. Tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää työkokemusta rahoitusohjelmista ja hankkeiden hallinnoinnista. Lisäksi arvostetaan kielitaitoja ja kunnallishallinnon tuntemusta.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan ja hakijoita pyydetään esittämään palkkatoivomuksensa. Käytössä olevaan tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva tehtäväkohtainen palkka on 3 300 euroa/kk. Työkokemukseen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta.

Hakemukset tulee toimittaa osoitteella: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 12.6.2017 klo 12.00 mennessä.

Lisätietoja toimen tehtävistä antaa vs. hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 5025246, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..
Lisätietoja maakunnasta ja Varsinais-Suomen liitosta löytyy www.varsinais-suomi.fi