Yhteistyön ja vapaaehtoisuuden merkitystä vesiensuojelussa ei voi väheksyä. Monet merkittävät onnistuneet vesiensuojeluhankkeet ovat vuosien vapaaehtoistyön tulosta. Maataloudessa vapaaehtoisia, joskin taloudellisesti tuettuja, vesiensuojelutoimenpiteitä on tehty yli 20 vuotta. Maatalouden ravinnekuormitusta on pystytty vähentämään esimerkiksi lannoitusta vähentämällä tai kerääjäkasveja viljelemällä.

Lisätoimille on kuitenkin tarvetta. Maanomistajilta toivotaan enemmän tilojen välisiä vapaaehtoistoimia peruskuivatuksen luonnonmukaisuuden ylläpitämiseksi. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen kuuluu valuma-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka avulla voidaan vähentää sekä maa- että metsätalouden valumavesien aiheuttamia haittoja. Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja voi tarjota monimuotoisia kasvuympäristöjä niin pölyttäjille kuin vesieliöstöllekin.

Suurin osa Suomen pelloista ja metsistä ojitettiin kertaalleen 1980-luvulle mennessä. Pääosin lapiotyönä tehdyt suorat valtaojat johtavat peltolohkojen kuivatusvedet suurempiin vesistöihin mahdollisimman nopeasti. Perinteisessä suorassa, kasvillisuudesta ja kivistä paljaassa uomassa virtaava vesi lisää uoman reunojen syöpymistä ja siten kiintoaineksen sekä ravinteiden määrää vesistössä. Aiemmin valtion vastuulla ollut peruskuivatuksen kunnossapidosta huolehtiminen on nykyisin kyseisen uoman ojitusyhteisön vastuulla. Pelkästään Varsinais-Suomen alueella on noin 6000 ojitusyhteisöä.

Maatalousuomien valtaojia pitäisi kunnostaa noin 5-30 vuoden välein. Nykyiset työmenetelmät mahdollistavat kunnostamisen myös luonnonmukaisin menetelmin. Joissain tilanteissa uomaa ei tarvitse kunnostaa lainkaan tai kunnostus voidaan toteuttaa esimerkiksi tulvatasanne ja alivesiuoma yhdistelmällä, pohjapadoilla ja muilla kivetyksillä, loiventamalla uoman reunoja tai laajentamalla uomaa laskeutusaltaiksi ja kosteikoiksi. Hitaasti virtaava vesi vähentää uomaeroosiota sekä mahdollistaa veden säilymisen uomassa myös vähävetiseen aikaan. Luonnonmukaisin menetelmät vähentävät valtaojan kunnostustarvetta tulevaisuudessa.

Varsinais-Suomessa maatalousmaiden luonnonmukaisia peruskuivatuksia on toteutettu muun muassa Perniön Juottimenojalla. Syksyllä 2017 suunnitellaan tulvatasanteiden toteuttamista Turussa Topinojalle ja Somerolla Mättäänojalle. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen esimerkkikohteita tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, jotta toimenpiteitä saataisiin aktiivisemmin käytäntöön. Siihen kaivataan rohkeita maanomistajia, jotka näkevät luonnonmukaiset uomakunnostukset osana toimivaa maatalousluontoa. Ensimmäinen askel onkin aktivoida uinuvat ojitusyhteisöt pohtimaan, kuinka uomaverkostoista saadaan luontoarvoja kunnioittava ja maatalousmaat kuivattava luonnonmukainen ympäristö. Usean maanomistajan ojitusyhteisön aktivoimisessa auttaa myös ojitusisännöintimalli.

Kokemukset ja tutkimustieto edesauttavat luonnonmukaisen peruskuivatuksen sisällyttämistä jatkossa myös taloudellisesti tuettaviin toimenpiteisiin.

MONI NUORI ON STRESSAANTUNUT

Kirjoittanut keskiviikko, 28 kesäkuu 2017 12:31

Moni nuorista kokee olevansa stressaantunut. Stressi aiheuttaa heille niin fyysisiä kuin henkisiä oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja uupumusta. Stressi ei ole kuitenkaan täysin huono asia, sillä sopiva määrä stressiä antaa energiaa esimerkiksi kokeisiin lukiessa ja koetilanteessa. Stressi kuuluu opiskelijan arkeen, mutta se ei saa aiheuttaa liikaa negatiivisia vaikutuksia.

Noin 16- vuotiaana tapahtuu nuoren elämässä paljon muutoksia. Peruskoulu on takana ja ammatillinen -tai lukiokoulutus on edessäpäin. Uusi koulu voi olla uusi alku, mutta taas toiselle pahin painajainen. Muutokset saattavat tuntua ahdistavalta ja pelottavalta.

Nuorten elämästä vie eniten aikaa koulu. Lukiolaisen päivän keskipituus on seitsemän tuntia, sen lisäksi yli tunti kotiläksyjä. Siinä samassa pitäisi lukea erilaisiin kokeisiin (sanakoe, välikoe, koe), kirjoittaa esseitä ja harrastaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Juuri kouluelämän hektisyys laukaisee monille stressin. Ylisuorittajat yrittävät koko ajan tehdä parhaansa ja olla koko ajan menossa. Heillä on tarkka aikataulu joka päivä. Ylisuorittajan vastakohta ei tee koulupäivien jälkeen kirjaimellisesti mitään. Hän saattaa potea siitä syyllisyyttä. Kumpikaan ääripää ei ole siis hyvä stressin kannalta.

Kokeiden tulosten saanti jännittää, mutta vertailu ei tee hyvää - ”miksi hän sai paremman arvosanan, kuin minä, vaikka hän luki vähemmän kuin minä”. Myös vanhempien tai ympäristön korkealle asetetut odotukset saattavat laukaista stressin. Toki nuorella voi olla myös itseään kohtaan liian korkeat odotukset. Kun epäonnistuu, pettyy itseensä, mikä laukaisee stressin.

Media kuvaa usein Suomen koulutusta hurjina sanavalintoina. ”On erittäin vaikeaa saada koulutuspaikkaa, ehkä E:n tai mieluusti L:n papereilla edes johonkin pääsee. Pääsykokeet ovat mahdottomia ja vain loistavimmat ja parhaimmat älyköt pääsevät opiskelemaan. No vaikka saisitkin opiskelupaikan, olet ennen pitkään työtön”. Median antama räväkkä ja liioittelema kuva lisää stressiä nuorelle. Nuorelle tulevaisuuden pitäisi olla valoisa ja avoin, kaikki on mahdollista jokaiselle.

Nuorena kehittyy oma identiteetti: kuka minä olen. Identiteetin kehittyminen voi saada nuoren rakastamaan enemmän itseään kuin aikaisemmin, jolloin se lisää myös positiivista elämänasennetta ja katsetta tulevaisuuteen. Toisaalta jos oma identiteetti poikkeaa massasta, se voi lisätä pelkoa. Kelpaanko minä? Pidetäänkö minusta? Hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen?

Ystävien merkitys kasvaa teininä. Nuori haluaa kuulua johonkin joukkoon ja olla pidetty. Tunteiden ja ajatusten jakaminen ystävän kanssa on tärkeää. Entä jos nuorella ei ole yhtään ystävää tai hänellä on ihmisiä ympärillään, mutta hän ei koe heitä ystävikseen. Tämä lisää stressiä. Entä jos ruotsin tunnilla on paritehtäviä, kenen pari olen?

Nuorena rahankäyttö yleensä lisääntyy. Käydään ystävien kahviloissa ja shoppaillaan. Jos nuoren perheen raha-tilanne on heikko, se saattaa lisätä pelkoa. Mitä muut ajattelevat, kun minulla ei ole varaa käydä kahviloissa? Muiden ihmisten mielipiteiden merkitys on siis merkittävä. Nuoren ryhmäsidonnaisuudella on toisin sanoen hyviä ja huonoja puolia.

Koulujen merkitys on stressiasiassa tärkeä. Olisi erittäin tärkeää, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus sekä matala kynnys kertoa opettajalleen tai terveydenhoitajalleen olevansa stressaantunut. Myös terveydenhoitajalla kuuluu olla monipuoliset tiedot ja taidot stressin hoitamisessa.

Myös opettajan ”minun aine on tärkein”-asenne saisi joutua roskikseen. Jokainen aine on tärkeä, mutta aina nuori ei voi onnistua ja olla täydellinen tunnilla. Jokaisen opettajan olisi siis syytä muistaa esimerkiksi läksyjen annossa, että nuorelle tulee myös muiden oppiaineiden läksyjä. Oppilas ei saa ajatella huonon numeron saadessaan, että hän on aiheuttanut pettymyksen opettajalleen. Jokainenhan meistä opiskelee itsensä, ei muiden takia.

KESTÄVÄÄ ARVOA TEKSTIILEIHIN KIERTOTALOUDEN KEINOIN

Kirjoittanut maanantai, 19 kesäkuu 2017 13:21

Vanhemmille sukupolville tekstiilien kiertotalous, kuten räsymattojen kutominen oli arkipäivää. Olemme kuitenkin ajautuneet harhateille. Nykyisin jokainen suomalainen heittää pois vuosittain yli 10 kiloa tekstiiliä. Tästä määrästä vain murto-osa päätyy kiertoon.

Toimiin on kuitenkin ryhdytty. Vuodesta 2016 lähtien tekstiiliä ei ole enää saanut toimittaa kaatopaikalle. Uusissa kiertotalouden malleissa tehostetaan materiaalien käyttöä, korvataan totuttuja materiaaleja uusilla ja kehitetään palveluja tekstiilien käyttöajan pidentämiseksi. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä monia hankkeita tekstiilien uudelleenkäytön kehittämiseksi. VTT:ssä kehitetyn uudenlaisen liotusmenetelmän avulla saadaan pilkottua puuvillatekstiilien kuidut, joista voidaan sen jälkeen valmistaa uutta materiaalia. Varsinaissuomalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta.

Kiertotalouden liiketoimintamallit haastavat aiemman luonnonvaroja tuhlailevan tuotannon. Huomioon on otettava niin suunnittelu, tuotanto kuin käyttö. Tuotteen elinkaaren pidentäminen tarkoittaa tuotteen pitämistä käytössä mahdollisimman pitkään ja sen korjaamista tarvittaessa. Esimerkiksi Finlayson jatkaa tuotteen käyttöikää lupaamalla pellavaisille Jesus-lakanoilleen 50 vuoden takuun. Nimi juontuu kankaan kudontatavasta, joka jäljittelee joustavia ja kestäviä Torinon käärinliinoja.

Yritykset voivat hyödyntää teollisuuden ylijäämämateriaaleja ja käytöstä poistettua materiaalia raaka-aineena. Esimerkiksi turkulainen Punainen Norsu valmistaa käytetyistä kankaista vaatteita aikuisille ja lapsille. Uusiutuvuus kiertotalouden mallina tarkoittaa puolestaan biohajoavien materiaalien käyttöä raaka-aineina.

Digitaaliset jakamisalustat edistävät tavaroiden käyttöajan pidentämistä. Käytettyjen vaatteiden ja kenkien mobiilit markkinapaikat, kuten Zadaa-sovellus, helpottavat tavaroiden kiertoa. Tämän päivän kiireisen arjen tarpeisiin vastaavan palvelun avulla on mahdollista yhdistää samaa kokoa käyttävät myyjät ja ostajat. Tuotteen palveluna tarjoava liiketoiminta perustuu taas siihen, että vaatteiden kulutus voi olla omistamisen sijaan käyttämistä. Vaatelainaamot mahdollistavat tyyleillä leikittelyn ja lyhytaikaiseen tarpeeseen lainaamisen.

Uudenlaisten toimintatapojen juurruttaminen vaatii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä siitä, että luonnon rajallisia resursseja on kohdeltava kunnioittaen. Liiketoiminnan uudistamista vauhdittavat yhä valveutuneemmat kuluttajat, jotka vaativat tuotteilta yhä enemmän aitoutta ja paikallisuutta. Se on helppo ymmärtää ajatellessani olohuoneen räsymattoa, jonka kudoin lapsena äitini kanssa. Sen raitoihin kietoutuu arvokkaita muistoja.

Oletko ajatellut, että erikoistuminen voisi olla älykästä tai älykkyys erikoistumista? Nykyinen työympäristömme, jossa touhuamme kovasti koko ajan ja kaikkea, on hyvä esimerkki siitä, miten ei välttämättä kannata toimia. Joskus kannattaa keskittyä olennaiseen. Ja aika usein tämä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa kumppanuushengessä.

Älykkään erikoistumisen perusidea alueellisessa kehittämistyössä on se, että panostamme oleelliseen ja tunnistamme omat vahvuusalueemme. Näinhän meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtaisella tasolla. Ja kuten olemme huomanneet, Varsinais-Suomi on viime aikoina osannut oivallisella tavalla hyödyntää niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (mm. Meyer, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. Tästä kaikesta voimme kiittää ennen kaikkea itseämme ja ehkä vähän globalisaatiotakin.

Mistä tämä älykkään erikoistumisen ajatus on lähtöisin? Todennäköisesti arvasit oikein, sillä älykäs erikoistuminen – Smart Specialisation SP3 – on EU:n aluekehitys -ja ohjelmatoimintaa poikkileikkaava toimintamalli. Perustavoitteena on kehittää koko Euroopan Unionin kilpailukykyä globalisaation puristuksissa. Varsinais-Suomi on ollut alusta alkaen mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Jos yhtään kiinnostuit asiasta, niin kurkkaa netistä lisää! Ja jos olet edelleen kutakuinkin kärryillä, niin katso vielä nämäkin sivut ja tutustu työhön, jota teemme ns. sinisen kasvun (blue growth) hyväksi Itämeren alueella.

Älykkään erikoistumisen teemassa tapahtuu koko ajan ja myös täällä Suomessa. Helsingissä järjestetään 1–2.6.2017 EU:n Smart Regions 2.0 Conference, joka kokoaa laajasti eurooppalaisten alueiden edustajat yhteen keskustelemaan teemaan liittyvistä haasteista. Useiden muiden maakuntien ohella myös Varsinais-Suomi osallistuu tapahtumaan ja tuo vahvasti esille meri- ja autoteollisuutta sekä mm. peliteollisuuden viimeaikaisia edistysaskelia. Löydät lisätietoa tapahtumasta täältä.

Palataan vielä oleelliseen, eli siihen valintojen tekemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitystyössä on tavoitteena painottua kolmeen älykkääseen pääteemaan, joita ovat blue growth & industrial modernization, Innovatiiviset ruokaketjut ja Life science & health technologies. Voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa on tavoitteena uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua meille kaikille ja vieläpä kestävällä tavalla. On erittäin tärkeää, että kykenemme kanavoimaan painopisteet myös konkreettiseksi toiminnaksi ja tätä kautta tukemaan entistä paremmin avaintoimijoitamme näillä toimialueilla. Kumppanuushengessä kokoammekin toimijoita syksyllä 2017 työpajoihin rakentamaan konkreettisia toimia ja hankkeita painopisteiden ympärille. Tästä voisi syntyä ei vain älykästä erikoistumista, vaan myös älykästä kumppanuutta.

Smart Blue Regions -esite (pdf)

PEKAN TARINA: KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA

Kirjoittanut keskiviikko, 24 toukokuu 2017 13:02

Tapasin kuukausi sitten palvelutalossa hieman yli 70-vuotiaan miehen, Pekan. Pekka oli sairastunut vakavasti useita kertoja elämänsä aikana, ja lääkärit olivat aina pitäneet miehen tilannetta jokseenkin toivottomana. Pekka ei kuitenkaan luovuttanut, vaan sinnitteli eteenpäin. 1970-luvulla sairastamastaan syövästä hän kuntoutui hankittuaan metsästyskoiran ja lähdettyään metsälle. Ensin mies jaksoi kävellä hädin tuskin autolta metsän reunaan, mutta päivä päivältä kunto koheni ja koira innosti liikkeelle. Eläkkeelle miehen veivät lopulta useat aivoinfarktit. Omin avuin ei enää kotona selvitty. Edessä oli muutto palvelutaloon. Metsästys ei ollut mahdollista, mutta jotakin mielekästä oli tehtävä.

Pekka aloitti palvelutalon kuvataideryhmässä, vaikka ei ollut koskaan harrastanut taidetta. Luonnossa kohdatut eläimet ja maisemat muistuivat mieleen. Taiteilijan ohjauksessa tulosta alkoi syntyä. Pekka tutki luontokirjoja, ja piirsi lopulta kaikki Suomen nisäkkäät. Lastenlapset saivat seinilleen mieluisat maisemamaalaukset. Palvelutalon asukkaat pyysivät Pekkaa piirtämään kuvia huoneisiinsa. Pekka kehitti lastensa avulla apuvälineitä maalaamiseen, koska toinen käsi ei enää toiminut. Hän hankki myös sähköurut ja alkoi opiskella itsekseen niiden soittamista. Lasten ja hoitajien ihmetellessä miehen puuhia, Pekka totesi vain: ” Kyllä vanhanakin voi tehdä vaikka mitä, se o ittestä kii.”

Pekan tarina osoittaa, miten lähellä meitä taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet edistää hyvinvointia voivat parhaimmillaan olla. ”Kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän”, todetaan myös Varsinais-Suomen kulttuuristrategiassa. Pekan kohdalla ratkaisevaa oli oma innostus ja tahto, sekä palvelutalon tarjoama mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen. Kaikilla ei vastaavia mahdollisuuksia ole, eikä usko itseen riitä. Meillä jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme.

Saavutettavat, lähelle viedyt kulttuuripalvelut sekä ihmisen oman toimijuuden tukeminen mahdollistavat useissa tutkimuksissa osoitetut taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Suomen kulttuurin kehtona Varsinais-Suomella on mahdollisuus ottaa kulttuurin hyvinvointia tukeva merkitys mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kulttuurihyvinvoinnin perustaa on maakunnassamme rakennettu jo vuosia, joten nyt on aika toimia.

 Kirjoitus on osa sarjaa, jossa esitellään Varsinais-Suomen kulttuuristrategiaa toteuttavia käytännön toimia.

luova vs 2025