Kuntien ilmastotyössä Valonian rooli on monesti toimia viestin välittäjänä ja tulkkina eri toiminnan tasojen välillä. Työskentelemme kuntien strategisella tasolla ja suurten vaikuttavien ratkaisujen äärellä, mutta samalla myös asukkaiden parissa, lähellä ihmisten arkipäivää. Huomaamme usein, että paikallisella tasolla nämä kaksi tasoa eivät välttämättä kohtaa.

Ihmiset ovat kasvavassa määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaipaisivat positiivisia signaaleja ympärillä tapahtuvasta ilmastotyöstä. Nuorisobarometrin (2016) mukaan 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristön huomioimisesta, mutta motivaation kannalta tärkeää on tunne siitä, ettei toimineen ole yksin.

Varsinais-Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta maakuntatasolla ja valtaosassa kunnista on toteutettu erilaisia ilmastonmuutoksen hillintään kytkeytyviä toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin edelleen monissa kunnissa yksittäisiä ja hiljaisuudessa toteutettuja, eivätkä ne näyttäydy kuntalaisille johdonmukaisena jatkumona. Monet kunnat ovat esimerkiksi siirtyneet pois öljystä lämmitysmuotona, mutta asukkaat eivät välttämättä ole siitä tietoisia. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toimenpiteenä ratkaisu on kuitenkin merkittävä.

Laskutavasta riippuen noin 70–80 % kasvihuonekaasuista voidaan johtaa takaisin loppukuluttajaan, meihin yksittäisiin kuluttajiin ja kuntalaisiin, meidän elämäntapoihimme. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistäkin merkittävän osan siis aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla.

Asukkaiden aktivoiminen kunnan suunnalta jää silti usein vähäiseksi, sillä kunnat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta konkreettisesti myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen niin, että asukkaan on luontevaa valita ilmastoystävällinen kulkumuoto, on ohjaavista ratkaisuista vaikuttavimpia. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ja uudet palvelut myös näkyvät asukkaan arkipäivässä. Esimerkiksi yhteiskäyttöiset pyörät tai kutsupohjaisen liikenteen kokeilut tuovat liikenteen päästöjen vähentämisen lähelle meitä kaikkia.

Kunnassa voidaan suotuisilla ja helposti ymmärrettävillä rakennusjärjestys- ja lupakäytännöillä vauhdittaa yksittäisten kuntalaisten tai taloyhtiöiden uusiutuvan energian hankintoja. Energiateemassa kunnalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia esimerkinnäyttäjänä ja uusien teknologioiden käyttöönoton demonstroijina. Hyvänä esimerkkinä asukkaille näkyvästä uudesta ratkaisusta on Salon lukion aurinkovoimala.

Asukkaille kannattaa aktiivisesti kertoa niin kunnan näkyvämmästä kuin näkymättömämmästä ilmastotyöstä. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä ei pidä marginalisoida vaikenemalla kaikesta siitä työstä mitä tehdään vaan jo toteutettuja toimenpiteitä pitäisi tuoda yhä aktiivisemmin esiin kuntalaisille. Parhaimmillaan ilmastotyö on aktiivista vuorovaikutusta, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttajina, energiantuottajina, kokeilijoina tai uusien palveluiden ideoijina.

Kunnianhimoinen, näkyvä ja osallistava ilmastopolitiikka voi synnyttää kuntaan aktiivista asukastoimintaa, uusia palveluita, viihtyisiä lähiympäristöjä sekä uusia työpaikkoja. Kuntalaisten onnistunut huomioiminen ja mukaan ottaminen voi käynnistää positiivisten ilmastotekojen kierteen, joka kiihdyttää itse itseään.

LEIKKAAMISTA, LIIMAAMISTA JA LATTEA LIITOSSA

Kirjoittanut maanantai, 21 toukokuu 2018 15:45

Aluksi minua hieman jännitti, että minkälaista täällä liitossa on työskennellä ja minkälaista porukkaa täällä minun kanssani on. Minua myös jännitti, että löytyykö täältä minulle mukavaa tekemistä, vai joudunko tekemään jotain joko liian tylsää tai liian vaikeaa.

Etukäteistietoni liitossa tehtävistä hommista oli aika suppea, joten en oikein osannut odottaa mitään täällä TET:ssä olemiselta. Aamulla ihan aluksi sainkin pientä valaistusta siitä mitä täällä tehdään, eli että liitossa tehdään töitä ainakin aluekehityksen, edunvalvonnan ja maankäytön suunnittelun parissa. Mutta en siltikään oikeastaan tiennyt mitä päivä saattaisi tuoda tullessaan. Ensin se toi minulle uusia ihmisiä, ja sitten hyvää lattea.

Ensimmäinen tehtäväni oli hommata minulle läpyskä, jolla saan ovet auki ja jolla voin kirjata itseni aina sisään, ulos tai tauolle. Se ei ollut vaikeaa, eikä millään lailla vastenmielistä, joten tehtävästä jäi varsin hyvä mieli. Seuraavaksi tehtävänäni oli leikata nimilappuja. Sekin oli oikeastaan ihan mukavaa. Totesin aika nopeasti, että jos työ on helppoa, se on minulle myös mukavaa. Myöhemmin sain uuden tehtävän, joka oli aivan yhtä helppo, mutta aivan yhtä mukava. Sain nimittäin liimata jonkin sortin osoitelappuja kirjekuoriin. Aika kului sitä tehdessä nopeasti, ja sen jälkeen pääsinkin tauolle ja siinäpä tuli sitten samassa nähtyä hieman lisää Turun katuja ja koettua sushiravintola ”Sushi Hot”.

Tauon jälkeen pääsin suoraan takaisin, yllätysyllätys, leikkaamaan ja liimaamaan! Tässä vaiheessa olisi jo voinut luulla, että alkaa jo tympiä, mutta nautin oikeasti yllättävän paljon tuollaisesta itsenäisestä, helposta työstä, jossa ei mitenkään ihan hirveästi tarvitse muistella ja miettiä että mitäs nyt pitikään tehdä, kun voi vaan antaa mennä ja vaikka uppoutua mukaviin ajatuksiin. Tuli sitä päivän aikana muutakin sitten välillä tehtyä ja nyt kun ”työvuoroani” on jäljellä enää vähän yli 20 minuuttia, niin voin kyllä sanoa, että aika on mennyt nopeasti, eikä ole tuntunut yhtään tylsältä. Vaikka suurin osa hommistani oli aika itsenäisiä, tulin kyllä myös muiden kanssa hyvin toimeen. Turkulaiset ovat mukavaa porukkaa, eikä ihmekään, kun kaupunkikin on niin mukava.

Sateenkaari Kodon päiväkodeissa Varsinais-Suomessa on viime syksystä lähtien opetettu ruoan kasvattamisen avulla lapsille ja aikuisille, mitä kiertotalous ruokajärjestelmässä tarkoittaa ja miten se liittyy päiväkodin arkeen. Ruoan eri vaiheita on seurattu askel askeleelta: lapset istuttavat kasvien ja kukkien siemeniä ja oppivat, mitä kasvi tarvitsee kasvaakseen. Osana samaa kiertoa lasten kanssa seurataan ruoan kulutusta ja sitä, mitä ruokahävikille tapahtuu kompostointiprosessissa.

Prosessin havainnollistamiseksi päiväkoteihin on lasten suureksi riemuksi hankittu matokompostorit. Lierojen tehtävänä on tehdä ruoantähteistä multaa. Hyönteisten rooli kiertotaloudessa on merkittävä ja siksi maan pienimmät on nostettu tärkeään rooliin ruoan kierron tutkimisessa. Hyönteisten avulla on helppo konkretisoida ruoan kasvamista, ravinteiden kiertoa ja mullan tuotantoa.

Tärkeää on, että lapset ja aikuiset oppivat ruoan elinkaaren ja kierron eri vaiheita yhdessä tekemällä. Kevään aikana on seurattu, kuinka paljon ruokaa jää tähteeksi, mistä se johtuu, mitä tähteille tapahtuu. Keskeistä on myös lisätä lasten ja aikuisten tietoisuutta ruoan alkuperästä. Ruoka ei tule kaupasta tai keittiön kaapista vaan sen polku alkaa kauempaa ja sen elinkierto on pitkä. Oppiessa ruoan arvostus lisääntyy ja ruokahävikki päiväkodeissa vähenee.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön vuoden 2017 elokuussa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet eivät ole enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen normi, jonka pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja johon kaikkien työntekijöiden on sitouduttava.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua ja niistä löytyy monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Muun muassa kestävän kehityksen arvoperustaa tulisi sisällyttää päiväkodin arkeen niin, että vastuullinen ympäristöajattelu ja -toiminta vahvistuvat. Päiväkotien henkilökunnalta odotetaankin runsaasti uutta osaamista niin opetusmenetelmien kuin eri aihealueidenkin tiimoilta. Lisäksi uudet varhaiskasvatussuunnitelmat edellyttävät päiväkodeilta paljon kasvatuksen ja pedagogisen opetuksen osalta.

Uusien menetelmien ja toimintatapojen oppiminen voi olla haastavaa, sillä päiväkodin arki on toiminnantäyteistä. Lasten tarpeet ja toiveet vaihtelevat päivittäin. Toisaalta päiväkodit ovat hyvä foorumi uuden kokeilulle. Lapset ovat ennakkoluulottomia ja innostuvat helposti. Ruoan kiertoon tutustuttaessa matokompostoreiden madoille on tehty lauluja ja niitä on rohjettu ottaa käsiinkin.

Lasten innostus tarttuu aikuisiin. Kokeilut tuovat piristystä arkeen, jos ne ovat konkreettisia ja kiinnittyvät päivän muuhun toimintaan sujuvasti. Sateenkaari Kodon päiväkodeissa toteutettu ruokajärjestelmään ja kiertotalouteen tutustuttava kokeilu on toteutettu Multaa ja Mukuloita -nimisen hankeen turvin. Hanke on konkreettinen ja antaa uusia kokemuksia sekä lapsille että aikuisille. Se on koko päiväkodin yhteinen projekti. Lapset oppivat maaperän salattua elämää ja kasvien kasvattamisen ihmeitä. Työntekijät rohkaistuvat kokeilemaan uusia menetelmiä ja ajattelemaan uudella tavalla. Samalla tiedot ja taidot toimia varhaiskasvatussuunnitelman ja kestävän kehityksen arvojen mukaisesti lisääntyvät.

Ja mikä parasta – syksyllä kaikki voivat nauttia oman kasvimaan antimista.

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Metsäteollisuuden näkökulmasta metsien puuvarat ovat Suomessa vajaakäytössä. Käynnissä oleva biotalouden kasvu kumpuaa pyrkimyksestä korvata uusitumattomia luonnonvaroja uusiutuvilla vaihtoehtoehdoilla. Metsähallituksen toimitusjohtaja Jussi Kumpulaisen mukaan Suomessa jää kestäviä hakkuumahdollisuuksia hyödyntämättä reilu neljännes, kun Ruotsissa metsiä hyödynnetään lähes sataprosenttisesti (Vesitalous 2/2018). Hakkuumäärien kasvattaminen tuo kuitenkin haasteita metsien kestävälle käytölle ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.


Varsinais-Suomen metsämaan pinta-alasta 5 % kuuluu lakisääteisiin suojelualueisiin tai talousmetsien monimuotoisuuden suojelukohteisiin. Kaikkien Suomen maakuntien keskiarvo on 6,6 %. Onko Varsinais-Suomen 5 prosenttia siis paljon, sopivasti vai vähän? Kyse ei luonnollisesti ole pelkästään suojelualueiden määrästä vaan myös niiden laadusta ja ekologisia yhteyksiä ylläpitävästä verkostosta.


Verkostonäkökulmasta katsottuna pienvesiverkosto on merkityksellisessä asemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Norot, purot, lammet ja lähteet muodostavat alueita yhdistäviä pienvesikokonaisuuksia, jotka ylläpitävät monipuolista lajistoa ja luontotyyppien kirjoa. Rannikkoalueen fladat ja kluuvijärvet ovat edellisiä vähemmän tunnettuja pienvesiä. Saaristomeren ja Selkämeren alueilla kluuvijärviä on useita satoja ja näistä osa on onneksi säilynyt varsin luonnontilaisina.


Metsälaki suojaa luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten pienvesien välitöntä lähiympäristöä ja vesilaki puolestaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesimuodostumia. Lisäksi muun muassa ympäristönsuojelulaki turvaa pienvesiluonnon säilymistä hyvässä tilassa. Lainsuojaa tuntuisi riittävän, mutta lakiviidakko on monipolvinen. Todellisuudessa pienvesiä suojaavien lakien käytännön toteutuminen esimerkiksi juuri metsätaloudessa ontuu.


Kenties juuri kokonsa takia pienvedet ja niiden luontoarvot jäävät monesti huomaamatta metsätalouden toimenpiteissä. Esimerkiksi Hämeenkyrössä ja Kangasalalla vuonna 2015 tehtyjen maastotutkimuksien mukaan metsälain 10§ mukaisten puron- ja noronvarsien rajausten uudistushakkuissa viidesosa hakkuista on suoritettu täysin ohjeistuksen mukaan, viidesosassa metsälakikohdestatus on jäänyt huomioimatta ja loput oli toteutettu osin puutteellisesti. Talvisessa ja lumisessa metsässä suuren metsäkoneen sisältä voi kieltämättä olla hyvin hankala erottaa luonnontilaistakaan hetteikkölähdettä tai noroa, mikäli niitä ei ole hakkuusuunnitelmassakaan huomioitu.


Yhtenä lääkkeenä ontuvaan pienvesien huomiointiin voi tepsiä metsäalan ammattilaisten ja metsänomistajien neuvonta arvokkaiden pienvesien tunnistamiseen ja rajaamisen metsätaloustoiminpiteiden ulkopuolelle. Yksityisten metsänomistajien metsävaratiedot ovat parhaillaan siirtymässä avoimeksi tiedoksi ja nyt olisi hyvä hetki ja mahdollisuus edistää arvokkaiden pienvesikohteiden saamista ajantasaiseksi paikkatietoaineistoksi. Kun tärkeät luontoarvot on saatu kartalle, voidaan ne huomioida metsänkäyttöilmoituksissa ja maastossa hakkuita tehtäessä.


Saattaa olla optimismiakin, mutta ajattelen että metsiemme luontoarvoista tiedottamalla ja alati avoimempia ja parantuvia paikkatietoaineistoja hyödyntämällä pienvesienkin merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta tulee yhä paremmin huomioiduksi.