ALUEELLINEN ENERGIANEUVONTA KAIPAA VAHVISTUSTA

Kirjoittanut tiistai, 05 syyskuu 2017 09:21

Valonia tarjoaa Varsinais-Suomessa kuluttajille energianeuvontaa osana valtakunnallista energianeuvonnan verkostoa. Neuvontaa on vuosien varrella tarjottu muun muassa asumisen energiankulutukseen, laitehankintoihin, lämmitykseen ja lämmitystapavalintoihin sekä uusiutuvaan energiaan liittyen. Energianeuvonta aloitettiin maakunnassa jo vuonna 1999 maakunnallisen energiatoimiston toteuttamana.

Vuonna 2010 eri maakunnissa toimivien neuvojien ympärille päätettiin muodostaa toimintaa kokoava verkosto. Julkisella rahoituksella luotiin valtakunnallinen neuvojaverkosto, joka palvelisi kuluttajia koko maassa. Toimintaa koordinoi valtion omistama Motiva Oy. Verkoston nimissä tarjottavan neuvonnan tuli olla puolueetonta ja kuluttajille maksutonta.

Alueellisen toiminnan puolueettomuus ja henkilökohtainen neuvonta ovat saaneet vuosien varrella paljon kiitosta. Ihmiset eivät luota laitevalmistajien lupauksiin ja kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa. Myös nykypäivän informaatiotulva luo suuren tarpeen tiedon haarukoinnille. Tietoa energiaratkaisusta löytyy helposti, mutta tiedon luotettavuus voi olla kyseenalaista. Sosiaalisessa mediassa ”yksi oikea totuus” voi levitä nopeastikin ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Virheellisen tiedon korjaamiseksi voi neuvojalta mennä pitkä tovi.

Uudet energiatrendit kasvattavat neuvonnan tarvetta. Tämä on näkynyt viimeksi aurinkoenergian suosion kasvun ja aurinkosähköjärjestelmien yleistymisen yhteydessä. Tiedon ja neuvonnan puute hidastaa edelleen kuluttajien investointipäätösten tekoa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Turun kaupungin, Turku Energia Oy:n ja Sitran selvityksessä, jossa kartoitettiin aurinkopaneelien hankintaperusteita ja yleisiä ongelmia hankinnan yhteydessä. Haastatellut kaipasivat puolueetonta tietoa ja yksilöllistä palvelua, joka ottaisi huomioon yksilölliset, kiinteistöille räätälöidyt ratkaisut ja erilaiset tarpeet.

Valonia toteutti kesällä 2017 Mynämäellä aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinnan kilpailutuksen kuluttajille. Hankintaprosessista tehtiin osallistujille helppo – usein kysytyt kysymykset sekä tekniset tiedot selvitettiin heidän puolestaan. Toimintatapa tuo kuluttajille vertaistukea investointiin, mutta myöhemmin myös käyttökokemukseen.

Neuvontaan tarkoitetun valtionavustuksen päättyminen vuonna 2014 on supistanut neuvontamahdollisuuksia seuranneina vuosina. Valtakunnallisesti tuotettu materiaali ja erilaiset laskurit auttavat neuvonnassa, mutta henkilökohtaiselle neuvonnalle on maakuntakentällä pakottava tarve. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monessa maakunnassa toiminut energianeuvonta päättyy vuoden lopulla julkisen ja hankerahoituksen puutteessa. Kuluttajat jäävät tämän myötä helposti laitemyyjien ja informaatiotulvan armoille.

Kuluttajille suunnattu energianeuvonta on yksi keino niin alueellisten kuin kansallistenkin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kansalaisten asennemuutos ja investointihalukkuus ovat erottamaton osa valtakunnallisesti tavoiteltavaa energiaremonttia ja tähän neuvonnalla on suuret vaikutusmahdollisuudet. Vain riittävä ja pysyvä rahoitusmalli mahdollistaa neuvonnan kattavan toteuttamisen. Kuluttajille tärkeä puolueettomuus ja luotettavuus turvataan parhaiten pääosin julkisella rahoituksella sekä yhteistyöllä.

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on ollut takkuista. Suuri virhe tehtiin alun perin siinä, että projektilla ei ole koko sen aikana ollut selkeää omistajaa eli vastuutahoa. Valmistelu maakunnissa on perustunut vapaaehtoisuuteen, koska yhtään ainoaa lakia ei ole vielä hyväksytty (maan hallituksen päätöksen mukaisesti koko lakipaketti hyväksytään kerralla).

Hanke on huomattavan poliittinen, mikä näkyy valmistelutilanteessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa ollaan melkoisen myötämielisiä, mutta kun matkataan kohti etelää, vastustus kasvaa. Voimakkaimmin uudistusta karsastavat suuret kaupungit.
Maan hallituksen viimeisin päätös on heinäkuun alusta. Tuolloin linjattiin, että maakuntavaalit lykätään syksylle 2018 ja koko homman pitäisi olla valmis 2020 alusta.

Käytännön työtä on vaikeuttanut rahoituksen epäselvyys. Kyseessä on valtion projekti, eli valtion tulee maksaa alueilla tehtävä valmistelutyö. Näin on ollut vain osin ja maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat joutuneet avaamaan kukkaron nyörit uudistuksen hyväksi. Myös tämä halukkuus on eri puolilla Suomea vaihdellut.

Nyt alkavalla viikolla maan hallitus pitää budjettiriihensä. Jos rahoitus ei siellä selkene tämän ja ensi vuoden osalta, valmistelu pysähtyy. Elämme siis jännittäviä aikoja.

MAAKUNTAJOHTAJAN TYÖVIIKKO:

Maanantai: Maakuntahallitus (Esko Aho mukana), maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, Varsinais-Suomen poliittisen rakennemuutoksen ryhmä.

Tiistai: Kansanedustajat ja liiton ihmiset Pöytyällä, illalla nykyisen maakuntahallituksen viimeinen tapaaminen.

Keskiviikko: Maakuntauudistuksen tukipalveluiden seminaari Hki, eläkkeelle siirtymisiä illalla.

Torstai: Maakuntauudistuksen IT-asiat, lentokenttäasioita Finavian kanssa, pankinjohtaja Olli Rehn.

Perjantai: Tehdään videotervehdys kulttuuritilaisuuteen, konttorikokouksia, illalla Tampereelle Pirkanmaan liiton järjestämään Pirkan päivään.

Valokuva on sote- ja maakuntauudistuksen Kimpassa - Allihopa -osastolta Turun messuilla elokuussa 2017.

Kolmasosa ESRA (European Survey of Road users’ safety Attitudes) -kyselyyn vastanneista suomalaisista hyväksyy edes jossain määrin 20 km/h ylinopeuden kaupunkialueella. Vastaajista 15 % piti täysin hyväksyttävänä ajaa 10 km/h ylinopeutta.

Suomessa suhtaudutaan hyväksyvämmin ylinopeuksiin kuin monissa muissa Euroopan maissa keskimäärin. Suojattomalle kulkijalle vähäinenkin ylinopeus on liikaa. Tilastot näyttävät selkeästi, kuinka tilannenopeudet ovat suoraan yhteydessä onnettomuuksien vakavuuteen. Jos vauhtia on törmäyshetkellä 50km/h, hengissä selviää vain kaksi kymmenestä jalankulkijasta. Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta jää henkiin auton törmätessä 30 km/h nopeudella.

Liikenneympäristö on laaja käsite, joka nivoo yhteen ihmisten päivittäisen kokemuksen liikenteestä: väylät, rakenteet, maisemat ja rakennukset, joiden ehdoilla liikumme paikasta toiseen. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia liikenneympäristön turvallisuudesta. Keinoja tähän ovat muun muassa lainsäädäntö sekä liikenneympäristön hyvä suunnittelu ja rakentaminen.

Tie turvalliseen liikenneympäristöön ei kuitenkaan ole helppo. Alhaiset nopeusrajoitukset ja uudet liikennehidasteet kaupunkialueella voivat herättää vastustusta – vaikutusten vähättelyyn törmää jopa kunnallisessa päätöksenteossa. Toisinaan autoilijoiden halu liikkua nopeasti menee sen edelle, että turvattua liikenneympäristöä tarvitsevat kaikki liikkujat. Linkki turvallisen liikenneympäristön ja kestävien kulkumuotojen käytön välillä on vahva: turvalliseksi koetussa ympäristössä on helpompi suosia esimerkiksi pyöräilyä.

Turvallinen liikenneympäristö kannustaa rauhalliseen ajamiseen ja välillä myös pakottaa hiljentämään ajonopeutta. Hidastetöyssyt ja ajoradan kavennukset ovat keinoja hillitä kaahailua. Alhaisilla nopeusrajoituksilla on suuri merkitys. Tiivisrakenteisilla kaupunkialueilla ja koulujen lähistöllä suositaan nykyisin 30 km/h nopeusrajoitusta tai lisätään pihakatujen määrää. Pihakadulla ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Erityisesti kaupunkialueella tulee muistaa, että nopeusrajoitus ei ole nopeusvaatimus. Varovaisuus ja vapaaehtoisesti hiljentäminen ovat autoilijan tärkeitä taitoja.

Kuntalaiset voivat ongelmakohtia huomatessaan tehdä aloitteita kunnalle tai vaikuttaa esimerkiksi asukasyhdistysten kautta. Paras tulos saadaan, kun yhteistä ympäristöä suunnitellaan vuorovaikutteisesti alueen eri käyttäjäryhmien kanssa. Valonia on edistänyt kuluvan vuoden aikana vuorovaikutteista liikennesuunnittelua Maskun Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusalueella sekä osana valtatie 10 jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden suunnittelua välillä Kaarina–Lieto.

Me kaikki voimme olla ratkaisemassa ongelmaa keventämällä kaasujalkaa ja osallistumalla yhteisen ympäristön suunnitteluun. Turvallinen liikenneympäristö tekee liikkumisesta huolettomampaa ja auttaa osaltaan kestävien kulkumuotojen yleistymisessä.

Yhteistyön ja vapaaehtoisuuden merkitystä vesiensuojelussa ei voi väheksyä. Monet merkittävät onnistuneet vesiensuojeluhankkeet ovat vuosien vapaaehtoistyön tulosta. Maataloudessa vapaaehtoisia, joskin taloudellisesti tuettuja, vesiensuojelutoimenpiteitä on tehty yli 20 vuotta. Maatalouden ravinnekuormitusta on pystytty vähentämään esimerkiksi lannoitusta vähentämällä tai kerääjäkasveja viljelemällä.

Lisätoimille on kuitenkin tarvetta. Maanomistajilta toivotaan enemmän tilojen välisiä vapaaehtoistoimia peruskuivatuksen luonnonmukaisuuden ylläpitämiseksi. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen kuuluu valuma-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka avulla voidaan vähentää sekä maa- että metsätalouden valumavesien aiheuttamia haittoja. Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja voi tarjota monimuotoisia kasvuympäristöjä niin pölyttäjille kuin vesieliöstöllekin.

Suurin osa Suomen pelloista ja metsistä ojitettiin kertaalleen 1980-luvulle mennessä. Pääosin lapiotyönä tehdyt suorat valtaojat johtavat peltolohkojen kuivatusvedet suurempiin vesistöihin mahdollisimman nopeasti. Perinteisessä suorassa, kasvillisuudesta ja kivistä paljaassa uomassa virtaava vesi lisää uoman reunojen syöpymistä ja siten kiintoaineksen sekä ravinteiden määrää vesistössä. Aiemmin valtion vastuulla ollut peruskuivatuksen kunnossapidosta huolehtiminen on nykyisin kyseisen uoman ojitusyhteisön vastuulla. Pelkästään Varsinais-Suomen alueella on noin 6000 ojitusyhteisöä.

Maatalousuomien valtaojia pitäisi kunnostaa noin 5-30 vuoden välein. Nykyiset työmenetelmät mahdollistavat kunnostamisen myös luonnonmukaisin menetelmin. Joissain tilanteissa uomaa ei tarvitse kunnostaa lainkaan tai kunnostus voidaan toteuttaa esimerkiksi tulvatasanne ja alivesiuoma yhdistelmällä, pohjapadoilla ja muilla kivetyksillä, loiventamalla uoman reunoja tai laajentamalla uomaa laskeutusaltaiksi ja kosteikoiksi. Hitaasti virtaava vesi vähentää uomaeroosiota sekä mahdollistaa veden säilymisen uomassa myös vähävetiseen aikaan. Luonnonmukaisin menetelmät vähentävät valtaojan kunnostustarvetta tulevaisuudessa.

Varsinais-Suomessa maatalousmaiden luonnonmukaisia peruskuivatuksia on toteutettu muun muassa Perniön Juottimenojalla. Syksyllä 2017 suunnitellaan tulvatasanteiden toteuttamista Turussa Topinojalle ja Somerolla Mättäänojalle. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen esimerkkikohteita tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, jotta toimenpiteitä saataisiin aktiivisemmin käytäntöön. Siihen kaivataan rohkeita maanomistajia, jotka näkevät luonnonmukaiset uomakunnostukset osana toimivaa maatalousluontoa. Ensimmäinen askel onkin aktivoida uinuvat ojitusyhteisöt pohtimaan, kuinka uomaverkostoista saadaan luontoarvoja kunnioittava ja maatalousmaat kuivattava luonnonmukainen ympäristö. Usean maanomistajan ojitusyhteisön aktivoimisessa auttaa myös ojitusisännöintimalli.

Kokemukset ja tutkimustieto edesauttavat luonnonmukaisen peruskuivatuksen sisällyttämistä jatkossa myös taloudellisesti tuettaviin toimenpiteisiin.

KUNTADATAN HYÖDYT KAIKKIEN KÄYTTÖÖN

Kirjoittanut tiistai, 01 elokuu 2017 10:44

Tämä kirjoitus on omistettu Lounais-Suomen kunnille, joita Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto kannustaa avaamaan tietovarantojaan! Pysykää kuitenkin kuulolla muutkin datan tuottajat; teidänkin aineistonne ovat mitä tervetulleimpia.

Selvennetään heti aluksi, että tähtäämme datan avoimuuteen. Avoin data on enemmän kuin julkinen tieto, koska se on lisäksi maksutta uudelleen käytettävissä sekä saatavilla koneluettavassa muodossa.

 

Miten kunta ja muut tahot hyötyvät datan avaamisesta?


Julkishallinto tuottaa monipuolisia tietovarantoja, joilla on hyödyntämismahdollisuuksia myös hallinnon ulkopuolella. Luovasti eri aineistoja yhdistelemällä syntyvä lopputulos on enemmän kuin osiensa summa! Esimerkiksi helppokäyttöisten liikenne- ja tapahtumapalveluiden muodossa voidaan tarjota kuntalaisille sujuvuutta arkeen.

Dataa avaamalla voidaan myös tehostaa hallintoa, ja esimerkiksi ostolaskudataa avaamalla lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Avoimet tietovarannot tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia ict- ja muiden alojen yritystoiminnalle.
- Esimerkiksi tapahtumia, tiloja ja liikennettä koskevan tiedon jakaminen avoimena datana on synnyttänyt Suomen suurimmissa kaupungeissa käteviä mobiilipalveluja ja uutta yritystoimintaa, kertoo Lounaistiedon yritysyhteistyöstä vastaava Juha Pulmuranta.


Mitä ja miten avataan?


Tutustu Lounaistiedon pikaoppaaseen ja kysy lisätietoja! Jos datan avaaminen on kunnassa uusi asia, aineistojen avaamisen voi aloittaa esimerkiksi tietovaranto- ja tietojärjestelmäluetteloista, joista saa käsityksen saatavilla olevista aineistokokonaisuuksista. Datan tulee soveltua avattavaksi (ks. riskienhallintaa helpottamaan tehty tarkistuslista), mutta rimaa ei kannata pitää liian korkealla aineiston laadun suhteen, jotta avaaminen ei muodostu liian työlääksi.

Parhaimmillaan dataa avattaessa tunnistetaan aineistojen mahdolliset käyttäjät ja selvitetään heidän tarpeensa. Lounaistieto auttaa, kun rakennetaan yhteyksiä datan tuottajien ja hyödyntäjien välille. Olemme mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-avoin data -kärkihankkeessa, jossa edistetään datan avaamista ja hyödyntämistä uusien palveluiden raaka-aineena.

Kiitokset teille jotka olette jo aineistojanne avanneet, jatketaan yhdessä eteenpäin!

Ota yhteyttä:

Datan avaaminen
Sara Tamsaari, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0405077109
Pasi Hietanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 773 2823

Yritysyhteistyö
Juha Pulmuranta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 509 1043