SYY JA SEURAUS, ELI JOHTAAKO MARGARIININ SYÖNTI AVIOEROON

Kirjoittanut  maanantai, 17 lokakuu 2016 12:24

Kahden asian välinen yhteys, korrelaatio, on yksi eniten käytetyistä tilastollisen analyysin muodoista. Esimerkiksi lämpötila ja jäätelön myynti ovat voimakkaasti yhteydessä toisiinsa: kun lämpötila kesällä kasvaa, kasvaa myös jäätelön myynti.

Pelkkä asioiden välillä oleva yhteys ei kuitenkaan tarkoita, että yksi asia olisi seurausta toisesta. Korrelaatio ei siis tarkoita automaattisesti syy-seuraussuhdetta.

Netistä löytyy monia hauskoja esimerkkejä asioiden välisitä yhteyksistä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa margariinin kulutus korreloi voimakkaasti Mainen osavaltion avioerojen määrän kanssa. Tai Miss Amerikan iällä on havaittu olevan selvä yhteys kuumilla esineillä tehtyjen murhien kanssa.

Kaikille on selvää, että näillä satunnaisilla ilmiöillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, niiden välillä ei ole syy-seuraussuhdetta. Margariinin kulutus voi vaihdella miten sattuu, eikä kukaan sen vuoksi eroa puolisostaan. Asioiden välinen yhteys on puhtaasti sattumaa.

Hankalammaksi asioiden välisen yhteyden tulkinnan tekee, jos kahden ilmiön välinen korrelaatio johtuu jostain kolmannesta tekijästä. Esimerkiksi jäätelön myynnin kasvun lisäksi helteillä lisääntyy myös uimarantojen ruuhkat. Uiminen ei kuitenkaan johdu jäätelön syönnistä, vaan jostain muusta tekijästä, tässä tapauksessa lämpimästä säästä.

Asioiden välisiä yhteyksiä käytetään usein päätöksenteon perusteena. Tällöin on tärkeää tehdä ero sen välillä, milloin kyse on aidosta syy-seuraussuhteesta ja milloin asioiden väliseen yhteyteen vaikuttavat jotkut muut tekijät.

Erityisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tarkasteltavat asiat ovat usein hyvin monimutkaisia, jolloin niiden välisten syy-yhteyksien osoittaminen voi olla hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta. Kun kysytään esimerkiksi mitkä tekijät johtavat nuorten syrjäytymiseen lähiöissä, ei ole mahdollista antaa yhtä kaiken kattavaa vastausta.

Tämän vuoksi monitahoisista asioista tehtäviä päätöksiä ei pitäisi perustella suoraviivaisilla yksinkertaistuksilla tai näennäisillä asiayhteyksillä. Päätöksenteko vaatii tuekseen tarkasti analysoitua tietoa, ja parhaimmillaan se pohjautuu tieteellisiin tutkimustuloksiin.

Laadukas asiaperustainen päätöksenteko asettaakin päätösten valmistelijoille suuren vastuun, etenkin kun houkutus yksinkertaistettuihin johtopäätöksiin on kiireellisessä valmistelussa suuri.

Luettu 1178 kertaa Viimeksi muutettu maanantai, 17 lokakuu 2016 12:28
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Antti Vasanen

Liittyvät artikkelit

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « ÄLÄ OLE ANKEUTTAJA UNOHTAKAA YLÄTASON EU-JUTUT! »

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.