Tulosta tämä sivu

LÄMMIN RUOKA PELASTAA PÄIVÄN

Kirjoittanut  maanantai, 20 helmikuu 2017 10:11

Perheeni oli aikoinaan onnekas. Muutimme taloon, jossa toimi keskuskeittiö. Talousosuuskunnan emäntä oli todellinen arkiherkkujen ammattilainen. Kolmen viikon ruokalistalla oli kaikkea ihanaa: lihakeittoa, silakkapihvejä ja köyhiä ritareita. Keskuskeittiöideologia oli kotoisin 1900-luvun alusta, jolloin turkulaisiin ja helsinkiläisiin kaupunkitaloihin rakennettiin yhteisiä keittiöitä. Ruoka kulki ruokahissillä; kodeissa ei ollut keittiöitä. Jopa astiat sai aikoinaan palauttaa keittiöön tiskaamatta.

Yhdessä syöminen on taas muotia. Miten me sen välillä unohdimmekaan? Päivän tunneista meillä on aikaa juuri siihen, mihin päätämme. Television katselun sijaan voi pyöräyttää sämpylätaikinan. Kun istuu yhdessä pöydässä, voi samalla vaihtaa kuulumiset. Elämän mukavat muistot liittyvät arkeen, yhteisiin hetkiin ja hyvään ruokaan.

Yhteinen keittiö on yksi ’Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön’ -hankkeista. Idea on kokoontua yhteiselle lounaalle. Hallitusohjelman Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta kärkihankkeen projektista voi oppia lisää Terve Kunta -verkostopäivillä 24.3.2017 www.thl.fi/tervekunta.

Suomi100 -juhlavuonna edistetään yhdessä syömistä monin tavoin.

Keskuskeittiön monivuotinen asiakkuus vapautti minulle aikaa leipomiseen. Nyt kun Liisa-emäntä viettää ansaittuja eläkepäiviä, joudun itse keittämään perunat. Meille on jäänyt tavaksi istua yhdessä pöytään. Helpoiten päivän tapahtumat kuulee keittiössä. Olen tutustunut moniin mukaviin lasten kavereihin perunankuorinnan lomassa.

Ihmettelin vuosia sitten yleisönosastolla, miksi kyläkutsut eivät ole muodissa. Sain kiihkeitä vastauksia, joissa kehotettiin tapaamaan kahvilassa, ei kotona. Muualla tai kotona, yhdessä syöminen ilahduttaa ja antaa voimia. Muistelemme vieläkin Museomäen keskuskeittiön ihanuuksia. Suosittelen välipalaksi marjakiisseliä.

Luettu 739 kertaa
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)
Johanna Reiman

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Johanna Reiman