LIIKKUMINEN PALVELUNA VOI RATKOA MYÖS MAASEUDUN LIIKKUMISHAASTEITA

Kirjoittanut  maanantai, 29 tammikuu 2018 10:05

Liikennepalvelujen kehittämisessä on viime vuosina voimistunut MaaS (Mobility as a Service) -ajattelu eli niin sanottu liikkuminen palveluna -malli. Tämän uuden lähestymistavan tavoitteena on kehittää liikennettä liikkujan näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja jouhevaksi kokonaisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eri liikennemuotojen, kuten esimerkiksi juna- ja bussimatkojen yhdistämistä sellaiseksi saumattomaksi matkaketjuksi, joka ei vaadi kuluttajalta monen eri järjestelmän käyttöä. Turun seudun joukkoliikenne Fölin FÖLIX-liityntäliikennepalvelu on hyvä esimerkki matkaketjuajattelusta. FÖLIX yhdistää taksi- ja bussimatkoja ketjuiksi.


MaaS -konseptin mukaisia palveluja on ilmaantunut markkinoille lähiaikoina useita ja keskeisenä kannustimena ovat toimineet digitalisaation avaamat uudet mahdollisuudet. Kovassa nosteessa on esimerkiksi joukkoliikenteen eri lipputyypit yhdistävä matkakortti WALTTI, jonka tavoitteena on kattaa tulevaisuudessa laajasti Suomen kaupunkiseudut. Tuup-sovellus taas yhdistää näppärästi eri kulkumuodot aina joukkoliikenteestä pyöräilyn kautta yhteiskäyttöautoihin ja takseihin. Hyviä esimerkkejä löytyy jo paljon. Yhdistävänä nimittäjänä edellä mainituilla palveluilla on kuitenkin toimivuus ensisijaisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla.


Lähitulevaisuudessa päästöjen vähennystarpeet kohdistuvat voimakkaasti liikennesektorille. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjä tulisi vähentää noin puolella vuoteen 2005 verrattuna. Päästövähennystarpeet koskettavat yhtälailla niin kaupunkeja kuin maaseutuakin. MaaS-ratkaisut voivat omalta osaltaan olla edistämässä tavoitteiden saavuttamista myös maaseutumaisten alueiden osalta.


Maaseudulle ja harvaan asutuille alueille MaaS-palvelujen murtautuminen ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut mutkatonta. Maaseudun MaaS-palvelujen yhtenä merkittävänä haasteena on monesti pidetty volyymin eli riittävän asiakaskunnan puutetta. Osittain tästä syystä palveluita tarjoavien yritysten kynnys kehittää palveluita erityisesti maaseudun tarpeisiin on ollut korkea.


Kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan uskallusta ja uudenlaista ajattelua, jota voidaan edistää esimerkiksi hankekokeiluiden kautta. Kokeiluiden avulla helpotetaan muun muassa kuntien ja yritysten kohtaamista ja hedelmällisten yhteistyön syntymistä. Toimiva yhteistyö on tärkeää kokonaisuuden, alueen ominaistarpeiden sekä olemassa olevien liikennepalveluiden hahmottamiseksi. Esimerkiksi pitkän matkan joukkoliikenneyhteyksien saavutettavuutta voidaan maaseudulla edistää kehittämällä monessa kunnassa järjestettyä asiointiliikennepalvelua toimimaan myös liityntäliikennepalveluna joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

 

Alueellisten liikkumispalvelujen kehittämiseen liittyviä porkkanoita on viime aikoina tarjoiltu muun muassa valtakunnallisestikin merkittävien rahoitushakujen muodossa. Toisaalta toimivan ja monistettavan ratkaisun syntyminen ei edellytä monimutkaista miljoonahanketta tai suurta konsortiota – rohkea kokeilumieli kantaa myös pitkälle. Esimerkiksi Valonian pienimuotoisessa PASSI-hankkeessa toteutettiin Pöytyän kunnan verkkosivuille asiointiliikenteen reaaliaikainen karttanäkymäpalvelu, jonka avulla kuntalaiset saavat tietoa asiointiliikenteen autojen sijainnista reiteillä, aikatauluista sekä liikennöitsijöiden yhteystiedosta.
Kokeilun mittakaavalla ei siis ole väliä, tärkeintä on kestävien ja toimivien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden haasteisiin.

Luettu 550 kertaa Viimeksi muutettu maanantai, 29 tammikuu 2018 16:14
Arvostele tätä artikkelia
(1 ääni)

Uusimmat artikkelit kirjoittajalta Mikko Koskinen

Jätä kommentti

Muista täyttää kaikki pakolliset tiedot (*) . HTML-koodi ei ole sallittu.