keskiviikko, 01 maaliskuu 2017 13:27

LÄHIMATKALLE, ANYONE?

Kirjoittanut  keskiviikko, 01 maaliskuu 2017 13:27

”Jos ei edes yritä, ei voi epäonnistua”. Kollegani kannustavat sanat korvissa soiden lähdin Axxel Paraisten matkailulinjan aikuisopiskelijana työharjoitteluun Ahvenanmaalle. Sain harjoittelupaikan hotelli Pommerista ja parin viikon irtiotto toimistoarjesta oli sillä selvä.

Ensimmäisen hotellin respassa ahkeroidun viikon jälkeen ajatukseni pyörivät tiiviisti matkailussa.

Ahvenanmaa on auki ympäri vuoden. Verrattuna Turun saaristoon, on Ahvenanmaalle helpompi tulla talvellakin. Toki täälläkin on kesällä runsaammin palveluita saatavilla, mutta kausi ylettyy reippaasti touko- kesäkuusta syyskuuhun, kun Turun saaristossa puhutaan vain noin kuudesta kuumimmasta matkailuviikosta. Talvella Turun saaristossa palveluiden saaminen on usein epävarmaa.

Kansainvälisiä matkailijoita kiinnostaa Suomessa luonto, puhtaus ja turvallisuus. Nämä eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan myös hyviä palveluita, jotka ovat varmasti saatavilla silloin, kun matkailjat haluavat vierailla meillä. Kansainvälisten turistien lisäksi tulee tottakai muistaa kotimaiset matkailijat, joista suurin osa tekee lyhyitä lähimatkoja.

Suomen matkailu on saanut erityisen paljon kansainvälistä huomiota viimeisen vuoden aikana, ja maamme on listattu toistuvasti kiinnostavimpien matkailumaiden joukkoon. Samalla matkailun merkitys Suomen taloudelle kasvaa, ja matkailualan kasvuodotukset näkyvät myös alan investoinneissa. Matkailu- ja ravintolapalveluja edustava MaRa arvioi, että uusiin hotelli- ja kylpylähankkeisiin on investoitu ja investoidaan vuosina 2015–2020 noin miljardi euroa.

Luku kuulostaa mahtavalta, mutta on vaikea keksiä, mistä muodostuisi Varsinais-Suomen osuus. Mitäs investointeja meillä Varsinais-Suomessa ollaankaan tekemässä matkailuun?

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on aloitettu loistava kotimaanmatkailun haastekampanja “Löydä Suomesi”. Kampanjassa suomalaiset haastetaan lomailemaan aiempaa enemmän kotimaassa ja kertomaan matkoistaan ja matkasuunnitelmistaan sosiaalisessa mediassa tunnuksella #lomahaaste.

Itse haastaisin suomalaiset matkustamaan myös kesä- ja talvisesonkien ulkopuolella. Viikonlopunkin aikana ehtii maakunnassamme aivan uusiin maisemiin ja tunnelmiin. Itse lähdin tammikuiseen Utöseen - kokemus jota voin suositella ihan kaikille. Lisäksi varsinaissuomalaiset kansallispuistomme Kurjenrahka ja Teijo tarjoavat totaalista irtautumista arjesta lyhyilläkin visiiteillä. Mitä muita kohteita voisimme saada maakunnastamme mukaan #lomahaasteeseen?

Huom! Kyllä, Ahvenanmaallekin kannattaa tulla aina.

Katsokaa ihmeessä #lomahaaste-kampanjan video täältä: http://tem.fi/lomahaaste

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

MATKAILU AVARTAA

Kirjoittanut  maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

Palasin perjantaiyönä maakuntahallituksen matkalta Ahvenmaalle ja Ruotsiin. Jälleen kerran on pakko yhtyä kirjailija Lasse Lehtisen usein viljelemään toteamaan, jonka mukaan matkalta ei koskaan palaa tyhmempänä kuin sinne lähtiessä oli.

Laivamatkan kaksi suomalaisalustajaa, tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi ja professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksemme varajäsen) Tampereen Yliopisto, herättivät vilkkaan keskustelun. Siv johdatti meidät ruotsalaiseen aluehallintomalliin ja Petri käsitteli erityisesti Sote-johtamiseen liittyviä haasteita.

Ahvenanmaalla kävimme läpi sen erityishallintoa, joka on kiistatta ainutlaatuinen. Kyse on ikään kuin kokonaisen valtion hallinnosta, joten esimerkiksi se ei meidän alue- ja itsehallintouudistukseen kelpaa. Mutta monia asioita Ahvenmaalta kannattaa omaksua. Tärkein niistä lienee yhteisöllisyys. Se on käsin kosketeltavaa ja tuo tuloksia. Työttömyys on selvästi alhaisempi kuin mannermaalla ja sosiaaliset ongelmat pienempiä. Saaren asukasluku on maahanmuuton vuoksi kasvussa ja heillä on myös oma maakunnan selviytymisohjelma, siis hieman saman sorttinen kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksella.

Tukholman suurlähetystössä ohjelma jatkui korkean tason alustuksilla, valtiosihteeri etc. Kaikesta huomaa jälleen kerran, että Ruotsi on joskus ollut suurvalta. Kun se itse hakee "hyviä käytäntöjä" oppimaana on esimerkiksi Ranska, mutta ei pikkuveli Suomi.

Ruotsalaista aluehallintoa on meillä joissakin piireissä pidetty mallimaana. Sitä se ei mielestäni ole. Ruotsalaisilla on edelleen voimissaan vanhakantainen lääninhallinto, sen lisäksi on vaaleilla valitut maakäräjät (päävastuu terveydenhuollossa) ja sitten vielä kunnat. Huomion arvoista on, että sosiaaliasiat (lääninhallitukset ja kunnat) ja terveysasiat (maakäräjät) ovat hallinnollisesti eri paikoissa, eikä yhdistäminen ole edes suunnitteilla, mitä yritin kummeksua, saamatta kuitenkaan vastakaikua. On hyvä hakea oppia, mutta myös oivaltaa, että joissakin asioissa olemme kenties muuta Eurooppaa edellä.

Yhtä asiaa Ruotsissa pitää kuitenkin kadehtia. Naapurimaassa on jo pitkään ollut demareiden ja porvareiden välillä yhteisymmärrys siitä, että infrainvestointeja panostetaan sinne missä on taloudellista kasvupotentiaalia. Käytännössä tällöin puhutaan suur-Tukholmasta, Malmöstä ja Göteborgista. Tunnin juna Turusta Helsinkiin olisi Ruotsissa tehty jo kauan sitten.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla kokous liiton poliittisten ryhmien kanssa, ip Ely-strategiaa.
Tiistai: Hki Euroopan strategisten investointien rahaston info: Rehn, Vapaavuori etc, V-S kansanedustajat, ip Liikennekäytävävaltuuskunta ja vielä kahden erityisavustajan tapaaminen V-S asioissa.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous, ip konttorihommia.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, Vt8 ohjausryhmä ip
Perjantai: Ap Kem City vieras, lounaalla Pietarin asioita ja ip konttoria.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja