maanantai, 06 marraskuu 2017 10:20

KIRJAMESSUILLA!

Kirjoittanut  maanantai, 06 marraskuu 2017 10:20

Sain mahdollisuuden haastatella Turun Kirjamessuilla Europe Direct Varsinais-Suomen, Schuman-seuran ja Varsinais-Suomen TE-toimiston EURES-työnvälityspalvelun yhteisellä Eurooppa-osastolla europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä ja kansanedustaja Saara-Sofia Siréniä. Haastattelut pidettiin Schuman-seuran osastolla ja ne kestivät noin parikymmentä minuuttia kumpikin. Haastattelujen pääaiheena olivat vapaa liikkuminen ja ulkomailla opiskelu. Aiheista nousi esille hyviä ajatuksia ja uusia näkökulmia. Kysymyksiä oli viisi ja molemmilta haastateltavilta kysyttiin samat kysymykset, tavoitteena oli selvittää, miten Euroopan parlamentin jäsenen ja kansanedustajan mielipiteet, näkemykset ja ratkaisut mahdollisesti eroavat toisistaan. Kysymykset laadin yhteiskuntaopin opettaja Anu Waltari-Grundströmin avustuksella.


Pietikäinen saapui paikalle, voisi sanoa pilkulleen ja aloitimme haastattelun oman pienen hermoiluni jälkeen. Haastattelun jälkeen meppi jatkoi Schuman-seuran jäsenten kanssa keskustelua, kun taas itse aloin valmistautua seuraavaan haastatteluun. Sirén taas tuli paikalle hieman myöhässä, sillä hän joutui temppuilemaan lastenkärrynsä kanssa läpi ahtaan väkijoukon. Mielestäni Pietikäisen vastaukset olivat enemmän poliitikon vastauksia, joka teki seuraamisen näin nuorelle epäselväksi ja sekavaksi. Sirénin vastaukset taas olivat jotenkin mukavimpia kuunnella ja helpompia ymmärtää ja hahmotella. Sirénin vastaukset sivusivat samalla lyhyesti muitakin aiheita, joista taas sai paremman ja monipuolisemman käsityksen.

 

Haastatteluiden tekeminen ja niihin osallistuminen oli kaiken kaikkiaan todella hauskaa ja silmiä avaavaa sillä tavalla, että tajusi heidän myös olevan ihan normaaleja ihmisiä, jotka ovat tietoisia poliitikkoihin ja EU:hun ylipäätänsä liittyvistä ennakkoluuloista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 28 lokakuu 2016 09:31

UNOHTAKAA YLÄTASON EU-JUTUT!

Kirjoittanut  perjantai, 28 lokakuu 2016 09:31

Tylsää! huudahtivat lapseni eilen, kun kerroin kirjoittavani EU-aiheista blogia. He kuitenkin kuuntelivat, kun kerroin järjestämästämme Euroopan kielten päivän -tapahtumasta, jossa koululaiset pääsivät kokeilemaan eri EU-kieliä.

Kyse oli oikean näkökulman valinnasta. Työssäni joudun päivittäin pohtimaan, mitkä EU-asiat koskettavat kansalaisia. Jos järjestää EU-kyselytunnin koululaisille eikä sinne saavu kuin kourallinen yleisöä, jokin viestinnässä on tainnut mennä pieleen. Eikö koululaisilla ollutkaan kysyttävää EU:sta?

Viestintä on haastava laji. Vaikka miten muotoilisimme ydinviestiämme, tosiasiassa vastaanottaja ymmärtää viestistämme murto-osan. Mutta mikä EU-keskustelusta tekee niin vaikeaa? Vai onko kyse siitä, ettemme halua ottaa selvää? Helpompaa on vain olettaa asioita.

EU on sopivan kasvoton syntipukki. Sen harteille voi kasata sellaisetkin ongelmat, joiden ratkaisuun sillä ei ole mitään toimivaltaa.

Euroopan ideasta väitellyt tutkija Timo Miettinen toteaa elokuussa Hesarin verkkosivuilla julkaistussa artikkelissaan http://www.hs.fi/sunnuntai/a1470888155935 osuvasti: ”Eurooppaa koskeva journalistinen kulttuuri ja kansalaiskeskustelu on niin ohutta, että EU:sta voi sanoa melkein mitä vain ilman että sitä käydään kauhean hyvin lävitse.”

Emmekö me EU:sta viestivät tahot osaa valita viesteillemme oikeita näkökulmia? Emmekö yksinkertaisesti saa ääntämme kuuluviin, kun some toitottaa olettamuksia, joiden paikkansapitävyyttä kukaan ei ehdi kyseenalaistaa? Brexit -äänestys on tästä tietenkin huolestuttava esimerkki.

Euroopan komission puheenjohtaja Junckerin strategiaosaston viestinnän johdossa aloittanut Aura Salla osallistui äskettäin EU- keskusteluihimme Turun kirjamessuilla. Hän ihmetteli, miksi me tiedämme niin vähän EU:n onnistumisista. Hän koki, että positiivinen EU-uutinen ei usein ole uutinen laisinkaan.

EU on vaikeassa tilanteessa, ja epäonnistunut monien haasteiden kohtaamisessa. Ongelmista on otettava oppia. Tärkeää on keskustella avoimesti, miten tästä eteenpäin. EU-virkamiehiltä Salla peräänkuulutti aitoa vuorovaikutusta ja tavoitettavissa olemista yksisuuntaisen tiedottamisen sijaan.

Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää EU-aiheisia yleisötapahtumia Varsinais-Suomessa. Mitä konkreettisempi aihe, sen suurempi kiinnostus. Jos puhutaan rahasta, tupa on täynnä. Opiskelu- tai työskentelymahdollisuudet kiinnostavat myös.

Kun kirjamessuilla Eurooppa-osastollamme keskustelin ohikulkijan kanssa Brexitistä ja sen mahdollisista vaikutuksista unioniin, pysähtyi toinen ohikulkija siihen ja tokaisi närkästyneenä, että unohtakaa ne ylätason jutut, kertokaa käytännön asioista!

Aura Sallaa vielä lainatakseni: ”EU ei ole tuolla jossain, EU ei ole yhtä kuin Bryssel. EU olemme me.”

Ehkä kliseitä, mutta silti yhä totisinta totta.

Kuvitus alla: Turun normaalikoulun oppilaat

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 04 toukokuu 2016 16:22

MUISTA NÄMÄ ASIAT, KUN VARAAT MATKAN VERKOSSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 04 toukokuu 2016 16:22

Ennen matkan verkkovarausta on hyvä lukea hyvin tarkkaan perumista koskevat ehdot varsinkin, jos on epävarma, pääseekö matkalle tai suunnitelmat ovat vasta alustavia. Vaikka et esimerkiksi voisikaan käyttää varaamaasi hotelliyöpymistä, saatat joutua kuitenkin maksamaan sen sopimusehtojen mukaan. Mahdollisuus perua tai siirtää matkaa koskee vain valmismatkoja, joilla on EU-direktiivin takaama minimisuoja.

Matkavarausta tehdessä on oltava erityisen tarkka siitä, että varauslomakkeeseen syötetyt tiedot ovat kirjoitettu oikein. Esimerkiksi lentolippuun väärin kirjoitetun nimen korjaaminen voi tulla kalliiksi, sillä varaukseen tehdyistä muutoksista peritään yleensä palvelumaksu. On jopa tilanteita, joissa ei ole mahdollista tehdä muutoksia lainkaan.

Ennen varauksen tekoa kannattaakin lukea kyseisen palveluntarjoajan ehdoista, voiko tehtyä varausta muuttaa ja tutustua myös toimintaohjeisiin muutosten varalle.

Tutustu huolellisesti myös matkan hinnoitteluun. Mitä hinta sisältää ja mitä ei? Eräät lentoyhtiöt perivät esimerkiksi lisämaksuja matkatavaroiden kuljetuksesta. Hintojen pilkkominen ja paketointi on yleistä, ja se voi hämmentää kuluttajia.

Paras tapa turvata omat rahansa on luottokorttimaksu, joka on muutenkin suositeltavin maksutapa verkko-ostoksissa. Jos olet maksanut luottokortilla ja lentoyhtiö menisi konkurssiin, ennen kuin ehdit käyttää siltä varamaasi ja ostamasi lentomatkan, voit vaatia maksunpalautusta luottoyhtiöltäsi.

Ongelmatilanteissa yritä aina hoitaa asiaa ensin suoraan yrityksen kanssa. Sähköposti on suositeltava tapa, koska tällöin sinulle jää itsellesi todiste yhteydenpidosta ja sen sisällöstä. Jos käytät yrityksen omaa sähköistä lomaketta asian selvittämiseen, on lomakkeen tiedoista mahdollisuuksien mukaan hyvä pyytää tai ottaa sähköinen kopio itselleen.

Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) on tuottanut mobiilisovelluksen, joka on ilmaiseksi ladattavissa keskeisissä sovelluskaupoissa. ECC-Net: Travel App -niminen sovellus toimii ilman verkkoyhteyttä ulkomaiden roaming-maksujen välttämiseksi ja se on ladattavissa kaikilla EU-kielillä mobiililaitteille, joissa on iOS-, Android- tai Microsoft Windows -käyttöjärjestelmä.

Sovellus auttaa kuluttajia selviytymään vaikeista tilanteista lomamatkalla EU-maissa, Islannissa ja Norjassa, kaikkien näiden maiden kielillä.

Euroopan kuluttajakeskus auttaa, jos matkan ostamisen jälkeen ilmenee ongelmia silloin, kun kyseessä on ulkomainen yritys. Tehtävämme on paitsi antaa ohjeita rajat ylittävissä kaupan kuluttajakysymyksissä, myös sovitella yksittäisiä riita-asioita. Toimintaamme rahoittavat Suomen valtio ja Euroopan komissio.

Suomessa Euroopan kuluttajakeskus on osa Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV). Voit seurata toimintaamme kotisivujen, uutiskirjeen ja sosiaalisen median kautta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  keskiviikko, 23 syyskuu 2015 16:09

Vuosittain 26. syyskuuta vietettävä Euroopan kielten päivä on paitsi kielten oppimisen ja opettamisen myös muun kielialan työn teemapäivä. Euroopan kielten moninaisuutta vaalitaan muun muassa Euroopan unionin toimielimissä tehtävän käännöstyön avulla.

Suomalaiskääntäjät voivat tänä vuonna juhlia oman kielensä 20-vuotista taivalta EU:n virallisena kielenä.

EU-käännöstyö tehdään enimmäkseen Brysselissä ja Luxemburgissa. Esimerkiksi Euroopan komissiolla on näissä kahdessa paikassa yhteensä vajaat 60 suomalaiskääntäjää. Muilla toimielimillä, kuten Euroopan parlamentilla ja EU:n neuvostolla, on omat kääntäjänsä. Kääntäjien lisäksi suomen kielen puolta pitävät suomalaiset tulkit.

Vuonna 2014 yksin komission käännösmylly jauhoi noin 84 000 sivua suomenkielisiä käännöksiä. Näistä runsaat 19 000 sivua teetettiin ulkopuolella freelance-käännöksinä.

EU-kääntämisen tekninen kehitys on jäsenyysvuosiemme aikana ollut nopeaa. Jo pian vuoden 1995 jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan käännösmuistiohjelmien käyttöönottoa. Samaan aikaan satsattiin termi- ja tekstitietokantojen kehitystyöhön.

Tuorein kehitysaskel on konekääntämisen valjastaminen EU-kääntäjien tueksi. Kääntäjä saa halutessaan avukseen EU:n oman käännösohjelman tuottaman raakakäännöksen.
Vuonna 2015 kääntäjillä onkin käytössään monipuolinen arsenaali käännösteknologiaa.

Tekninen kehitys ei kuitenkaan ole muuttanut käännöstyön laatuhaasteita. EU-lainsäädännön kääntämisessä yhdistyvät tarkkuuden ja oikeellisuuden, eri kieliversioiden (24 versiota) välisen vastaavuuden sekä tekstin käytettävyyden vaatimukset.

Säädökset koskevat toisinaan hyvinkin monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Erikoisalojen, vaikkapa finanssialan, terminologia voi vaatia sisukasta selvitystyötä.
Käännettävät lähdetekstit ovat usein konsultaatioiden ja kompromissien tuloksia. Tämä voi näkyä mutkikkaina muotoiluina. Silti suomenkielisen säädöksen tulisi olla lukijalle ja soveltajalle selkeä ja ymmärrettävä.

Säädösten lisäksi EU-kääntäjät kääntävät monenlaisia muita tekstejä, esimerkiksi tiedonantoja, raportteja, tiedotteita ja pr-materiaalia.

Eri tarkoituksiin suunnattujen tekstien kääntäminen edellyttää kielellistä herkkyyttä ja eri tekstilajien piirteiden hallintaa. Lainsäädäntöön ei sovi värikäs kielenkäyttö. Lehdistötiedote ei saisi kuulostaa lainsäädännöltä.

EU-kääntäjän pitää siis olla niin käännösteknologian, asiasisältöjen kuin kielenkäytönkin vahva osaaja. Harva on tällainen (sana)seppä syntyessään. EU-kääntäminen on jatkuvaa oppimista.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

ONKO KANSAINVÄLISTYMINEN TURVALLISTA?

Kirjoittanut  keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

Alkukesästä lähetin poikani ulkomaille ensimmäistä kertaa yksinään. Oli hänellä toinen 14-vuotias mukanaan, mutta yksin ilman äitiään. Jännitys oli valtava (äidin jännitys). Siinä ei auta kuin toivoa parasta. Sekä pikaista ja myönteistä kansainvälistymistä.

Työskentelen joka päivä kansainvälisten asioiden parissa, mutta koskaan aikaisemmin asia ei ole tullut yhtä lähelle ja tuonut esille myös kansainvälistymiseen liittyviä epäilyksiäni. Miksi kansainvälisyydestä kohkataan niin kovasti ja miksi meidän kaikkien tulisi olla kansainvälisiä? Miksi lähteä ulkomaille, saatikka miksi lähettää lapsensa sinne? Onko se edes turvallista?

Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatuksessa todetaan että olemme tunnustettu toimija koko Itämerellä. Liiton lakisääteisiin tehtäviin kuuluu "hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä". Työssäni tuen varsinaissuomalaisia toimijoita kansainvälistymisessä, avustan heitä hankkeissaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa, sekä tuon kansainvälistymistä puheisiin ja tekoihin. Välitän alueelle tietoa kansainvälisistä, pääosin EU:n kuulumisista sekä toisaalta tietoa meistä ja vahvuuksistamme kansainvälisille areenoille. Työni on mielekästä ja ilolla aina kuuntelenkin puheita kansainvälistymisen tärkeydestä.

Mutta miten kansainvälistytään? Lähdetäänkö seminaareihin etsimään kiinnostavia partnereita? Mietitäänkö kotona kansainvälinen teema jota lähdetään viemään maailmalle? Laitetaanko EU-lippu pöydälle kokouksen ajaksi? Vai lähetetäänkö lapsi vain ulkomaille ja toivotaan parasta?

Mitä mieltä sinä olet? Miksi Varsinais-Suomen pitäisi ylipäätään olla tunnustettu toimija Itämerellä, kun varsinaissuomalaiset hädintuskin itsekään tietävät mitä maakunnasta löytyy tai mikä on maakunnan liitto?

Mielestäni kansainvälistyminen ei ole itseisarvo, mutta voimme saada siitä volyymia toimillemme ja tuotteitamme kaupaksi. Kansainvälisyyden tuominen kotiin tai lähteminen kansainvälisille areenoille sparraa itseämmekin parempiin saavutuksiin, puhumattakaan elämyksistä ja opeista.

Kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön ei voi pakottaa. Toivoisin kuitenkin että rajojen yli tähyily olisi meille arkipäivää ja että yhteistyö ei kaatuisi uskalluksen puutteeseen.

Pitkällisen hermoilun jälkeen poikanikin pääsi turvallisesti perille ja pyysin häntä lähettämään jonkin valokuvan. Sain valokuvan maassa makaavasta kissasta joka muistutti kissaamme kotona. Ensin olin hieman nyreissäni kun en saanut maisemista mitään käsitystä, mutta sitten sydäntä lämmitti; kansainvälisillä areenoillakin sydämessä läikähtää kun näemme jonkin muistutuksen kodista? Nuuh!

Tämä on siis äidin tulkinta, poika ehkä halusi vain kansainvälistyä rauhassa, ilman huutelua koti-Suomesta. Me kotiin jäävät voimme vain toivoa että kokemus on hyvä ja turvallinen ja että kotiin palattua myös ajatusmaailma on avartunut.

Muutoin meidän kotiin jäävien ei tule ohjailla seikkailua. Maailmalla liikkuva luo omat polkunsa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Kirjoittanut  maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
torstai, 07 toukokuu 2015 12:49

SUOMI JA EU KAKSKYT VUOTTA KIMPASSA

Kirjoittanut  torstai, 07 toukokuu 2015 12:49

Ensimmäiset "EU-suomalaiset" ovat ehtineet aikuisiksi, tuleehan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tänä vuonna 20 vuotta. Kirjoitin sinä keväänä ylioppilaaksi; onko siitäkin muka 20 vuotta?!

Millaisia ajatuksia Suomen liittyminen Euroopan unioniin herätti tuolloin lukiolaisessa? EU-tiedottajan ei ehkä kannattaisi myöntää, mutta en muista uhranneeni montaakaan ajatusta asialle. Komeiden kiekkoleijonien sinä keväänä ensimmäistä kertaa voittama MM-kulta tuntui tärkeämmältä saavutukselta.

Suomen EU-jäsenyys konkretisoitui minulle vähän myöhemmin tahkotessani maantieteen opinnoissani EU:n NUTS -aluejakoja (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques), tai lähtiessäni Erasmus-ohjelman rahoituksella opiskelijavaihtoon Ranskaan. Vapaa liikkuvuus oli kiva juttu.

Mitä suomalainen sitten EU:sta tänään ajattelee? Enää energiaa ei mene sen pohtimiseen, kannattaisiko jäsen ylipäätään olla. Mutta EU:n tulevaisuus puhuttaa, ja asioiden tilaa onkin syytä kyseenalaistaa ajoittain.

EU-tiedottajan työssäni törmään kuitenkin usein siihen, ettei EU kiinnosta ihmisiä arjen keskellä. Silti EU vaikuttaa myös moniin arjessamme näkyviin seikkoihin esimerkiksi erilaisten säädösten kautta. Kun tavallinen tallaaja meiltä sitten EU:sta kyselee, on aiheena yleensä sosiaaliturva, opiskelu toisessa EU-maassa sekä rahoitusmahdollisuudet.

Europe Direct Varsinais-Suomi kysyi viime syksynä tapahtumissaan, mitä ihmisille tulee mieleen EU:sta ja miten EU näkyy meidän alueellamme. Vastaukset sai kirjoittaa liitutauluseinällemme.

Useimmin tauluun piirtyivät sanat liikkuvuus, rahoitus, turvallisuus, yhteisyys, läheisyysperiaate, euro, byrokratia, paperinpyöritys, hankaluus, Ukraina ja pakotteet, sekä kysymys "oikeasti demokraattinen?"

Ilahduttavaa oli huomata, että vastaajat osasivat mainita myös jotakin konkreettista siitä, miten EU juuri meidän alueellamme näkyy. Vastauksissa mainittiin EU:n osarahoittama Kirjastosilta sekä EU-aiheiset tapahtumat.

Vastaukset ovat linjassa Euroopan komission alkuvuodesta julkaiseman "20 vuotta EU:ssa" -kyselyn kanssa. Tämän mukaan enemmistö suomalaisista pitää itseään eurooppalaisina ja arvostaa EU:n tuomaa liikkumisvapautta ja turvallisuutta, mutta epäilee Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksenteossa ja kokee jäsenyyden vaikuttaneen negatiivisesti Suomen talouteen.

Liittomme EU:n kanssa on kuitenkin vielä nuori. Suhteen molemmat osapuolet muuttuvat vanhetessaan. Ehkä kehittymismahdollisuuksia yhä on?

Julkaistu kategoriassa Blogi