tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

MERIALA KATSOO TOUKOKUUSSA KOHTI TURKUA

Kirjoittanut  tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

Toukokuussa paitsi Euroopan, myös Itämeren alueen ja Suomen merialan toimijoiden katseet kääntyvät kohti Auran rantoja. Turku toimii viikon ajan merellisen osaamisen ja verkostoitumisen keskuksena.

Euroopan meripäivän konferenssi, merkittävin eurooppalainen merialan tapahtuma, järjestetään Logomossa 18.–19.5. Teema on kestävä sininen kasvu. Konferenssissa käsitellään kestävää sinistä kasvua sekä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös pohjoiset alueet tulevat olemaan huomion kohteena.

Euroopan meripäivät ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda monipuolisesti esiin Turkua ja varsinaissuomalaisia merialan toimijoita eurooppalaisille. Ohjelmaan kuuluu muun muassa matchmaking-tilaisuus sekä vierailuja alueen yrityksiin. Turun Messukeskukseen kokoontuu samanaikaisesti elinkeinon edustajia NaviGate-messuille, joka kuuluu myös meripäivän konferenssin vierailukohteisiin.

Meriteemainen viikko alkaa tiistaina 17.5., kun vuorossaan toinen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaaminen järjestetään Turussa. Tapaamisen taustalla toimivat ministeriöt Turun kaupungin ja yliopiston kanssa. Kaikille avoimen tapaamisen pohjalta on tarkoitus alkaa kehittää yhteistä meripolitiikkaa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kun Euroopan meripäivän konferenssi tuo Turkuun merialan vaikuttajia koko Euroopasta, kohdistuu katse myös Itämeren alueeseen perjantaina 20.5. Centrum Balticumin yhdeksännessä vuosifoorumissa. Teemana on Itämeren alueen meriklusteri. Temaattiset paneelit kattavat aihepiirit laivanrakennuksesta meriliikenteeseen ja -politiikkaan ja niihin osallistuu alojensa asiantuntijoita Alaskaa ja Japania myöten.

Perjantaina kokoontuu myös ensimmäistä kertaa presidentti Tarja Halosen johdolla Centrum Balticumin korkean tason neuvottelukunta. Se paneutuu pohtimaan tulevaisuuden visioita Itämeren alueen monialaisen yhteistyön kehittämiselle.

Euroopan meripäivän viikonloppuna huomio kohdistuu meille kaikille yhteiseen haasteeseen, Saaristomeren suojeluun. Perjantai-iltana ilmaisessa merihenkisessä hyväntekeväisyyskonsertissa Suomen Joutsenen edustalla lavalle nousevat pro bono oopperataivaan eturivin tähdet: mezzosopraano Monica Groop, basso Matti Salminen ja baritoni Waltteri Torikka. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam. Hyväntekeväisyysvarat käytetään Saaristomeren Suojelurahaston konkreettiseen työhön Saaristomeren suojelemiseksi.

Ei ole sattumaa, että merellisten tapahtumien ja tilaisuuksien monipuolinen paletti sijoittuu juuri Turkuun. Turku on ja haluaa tulevaisuudessakin profiloitua paitsi Suomen, myös Itämeren alueen ja enenevissä määrin myös Euroopan merellisenä keskuksena.

Telakkateollisuuden uusi nousu alueella on vauhdittanut myös merialan koulutustarjonnan lisääntymistä ja monipuolistumista. Monet Turku-vetoiset ympäristö- tai meriteollisuusasioihin liittyvät hankkeet ovat saaneet EU-rahoitusta.

Katse on vahvasti tulevaisuudessa esimerkiksi Turku Future Technologies:in kautta. Se tuo yhteen kahdeksan suomalaisen korkeakoulun huippuosaamisen vahvistamaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokapasiteettia korkeakouluyhteistyön kautta. Nämä ovat muutamia esimerkkejä alueen ottamasta aktiivisesta edelläkävijän roolista meriasioissa.

#EMD2016

#BSRForum

 

Linkit:

Rekisteröityminen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaamiseen: www.lyyti.in/meripolitiikka2016 viimeistään 10.5.

European Maritime Day -konferenssin ohjelma ja ilmoittautuminen 

Itämeri-foorumi

Merihenkinen hyväntekeväisyyskonsertti

Blogin valokuva: Olli Sulin

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

ONKO KANSAINVÄLISTYMINEN TURVALLISTA?

Kirjoittanut  keskiviikko, 05 elokuu 2015 12:08

Alkukesästä lähetin poikani ulkomaille ensimmäistä kertaa yksinään. Oli hänellä toinen 14-vuotias mukanaan, mutta yksin ilman äitiään. Jännitys oli valtava (äidin jännitys). Siinä ei auta kuin toivoa parasta. Sekä pikaista ja myönteistä kansainvälistymistä.

Työskentelen joka päivä kansainvälisten asioiden parissa, mutta koskaan aikaisemmin asia ei ole tullut yhtä lähelle ja tuonut esille myös kansainvälistymiseen liittyviä epäilyksiäni. Miksi kansainvälisyydestä kohkataan niin kovasti ja miksi meidän kaikkien tulisi olla kansainvälisiä? Miksi lähteä ulkomaille, saatikka miksi lähettää lapsensa sinne? Onko se edes turvallista?

Varsinais-Suomen liiton toiminta-ajatuksessa todetaan että olemme tunnustettu toimija koko Itämerellä. Liiton lakisääteisiin tehtäviin kuuluu "hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä". Työssäni tuen varsinaissuomalaisia toimijoita kansainvälistymisessä, avustan heitä hankkeissaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa, sekä tuon kansainvälistymistä puheisiin ja tekoihin. Välitän alueelle tietoa kansainvälisistä, pääosin EU:n kuulumisista sekä toisaalta tietoa meistä ja vahvuuksistamme kansainvälisille areenoille. Työni on mielekästä ja ilolla aina kuuntelenkin puheita kansainvälistymisen tärkeydestä.

Mutta miten kansainvälistytään? Lähdetäänkö seminaareihin etsimään kiinnostavia partnereita? Mietitäänkö kotona kansainvälinen teema jota lähdetään viemään maailmalle? Laitetaanko EU-lippu pöydälle kokouksen ajaksi? Vai lähetetäänkö lapsi vain ulkomaille ja toivotaan parasta?

Mitä mieltä sinä olet? Miksi Varsinais-Suomen pitäisi ylipäätään olla tunnustettu toimija Itämerellä, kun varsinaissuomalaiset hädintuskin itsekään tietävät mitä maakunnasta löytyy tai mikä on maakunnan liitto?

Mielestäni kansainvälistyminen ei ole itseisarvo, mutta voimme saada siitä volyymia toimillemme ja tuotteitamme kaupaksi. Kansainvälisyyden tuominen kotiin tai lähteminen kansainvälisille areenoille sparraa itseämmekin parempiin saavutuksiin, puhumattakaan elämyksistä ja opeista.

Kansainvälisyyteen ja yhteistyöhön ei voi pakottaa. Toivoisin kuitenkin että rajojen yli tähyily olisi meille arkipäivää ja että yhteistyö ei kaatuisi uskalluksen puutteeseen.

Pitkällisen hermoilun jälkeen poikanikin pääsi turvallisesti perille ja pyysin häntä lähettämään jonkin valokuvan. Sain valokuvan maassa makaavasta kissasta joka muistutti kissaamme kotona. Ensin olin hieman nyreissäni kun en saanut maisemista mitään käsitystä, mutta sitten sydäntä lämmitti; kansainvälisillä areenoillakin sydämessä läikähtää kun näemme jonkin muistutuksen kodista? Nuuh!

Tämä on siis äidin tulkinta, poika ehkä halusi vain kansainvälistyä rauhassa, ilman huutelua koti-Suomesta. Me kotiin jäävät voimme vain toivoa että kokemus on hyvä ja turvallinen ja että kotiin palattua myös ajatusmaailma on avartunut.

Muutoin meidän kotiin jäävien ei tule ohjailla seikkailua. Maailmalla liikkuva luo omat polkunsa.

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Kirjoittanut  maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Julkaistu kategoriassa Blogi