Kirjoittanut  perjantai, 15 joulukuu 2017 08:27

Lounaispaikassa elettiin mielenkiintoista aikaa keväällä 2014. Alueellisena paikkatietotoimijana jo vuosituhannen vaihteesta asti toiminut keskus oli hyppäämässä rohkeasti mukaan kuuden kaupunkiseudun yhteiseen 6aika-hankkeeseen ja samalla syvemmälle avoimen datan maailmaan. Hyppy tuntui kuitenkin hyvin luontevalta ottaa, sillä tiedon avaamiseen ja hyötykäyttöön liittyvä problematiikka oli tullut tutuksi jo paikkatietoyhteistyön myötä. Joulukuu 2017 on sopiva aika katsoa, mitä päättyvä hanke sai aikaan ja mitä mahdollisuuksia jäi vielä käyttämättä.

Julkisen tiedon avaamiselle oli työn alkaessa vahva tuki niin EU:n kuin valtionkin tasolta ja lisäksi olimme kuulleet lukuisia rohkaisevia esimerkkejä Helsingistä ja monesta muusta maailman metropolista. Kaikki näytti hyvältä myös Turun seudulla, jossa kaupunki valmistautui avaamaan dataa, Lounaispaikka rakentamaan datan jakelukanavaa ja Turku Science Park aktivoimaan yrityksiä avatun datan hyötykäyttöön.
Elimme kuitenkin jonkinmoisessa kuplassa, kuten niin usein hankkeissa käy. Avoin data oli vielä varsin vieras käsite monelle päätöksentekijälle niin julkisella puolella kuin yrityksissäkin. Rahoittajalle raportoitavien indikaattoreiden sijaan saimme kääriä hihat ja käyttää kaikkia myyntitaitojamme, jotta kuulijat ymmärsivät mitä avoin data tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Jos et ole vielä joutunut uhriksemme etkä tiedä mitä avoin data tarkoittaa, suosittelen tutustumaan tekemäämme datan avaajan pikaoppaaseen.
Vauhti onneksi kiihtyi vuosina 2016 ja 2017 kaikissa kuudessa kaupungissa ja lopulta niitä indikaattoreitakin alkoi tupsahdella. Lukuisat sovelluskehityskilpailut, hackathonit eli koodausviikonloput sekä yhteistyö kuntien, korkeakoulujen ja yritysten kanssa toivat lopulta paljon kiinnostavia data-avauksia sekä uusia sovelluksia ja palveluja.

 

6aika yhteenveto

 

Hankkeen onnistumisista huolimatta haasteena säilyy monessa kaupungissa päätöksentekijöiden sitouttaminen eli riittävän tuen saaminen jokapäiväiselle työlle. Julkisen tiedon avaaminen ja hyötykäytön edistäminen jäävät helposti pienen piirin tehtäväksi, vaikka avoin data hyödyttää meitä kaikkia jo lähes joka päivä. Vai oletko sinä pystynyt välttämättään esimerkiksi reittioppaita, sääsovelluksia ja navigaattoreita, jotka nekin hyödyntävät avointa dataa? Myöskään esimerkiksi paljon julkisuutta saaneet liikkumispalvelut Whim ja Tuup eivät voisi pyrkiä maailmanvalloitukseen ilman avointa liikennedataa (kannattaa zoomata).

Valitsemallani otsikolla halusin haastaa sinut miettimään, miten avointa dataa voisi käyttää entistä tehokkaammin apuna Varsinais-Suomen kehittämisessä. Viime vuosien kokemuksesta tiedän, että monet yritykset ovat erittäin kiinnostuneita juuri niiden haasteiden ja tarpeiden ratkomisesta, jotka listataan erilaisissa kehittämissuunnitelmissa ohjelmakaudesta toiseen. Lisäksi syksyn 2017 Avoin Lounais-Suomi -innovaatiokilpailu osoitti, että resurssit yhdistämällä ja aktiivisella yhteistyöllä on mahdollista löytää uusia ratkaisuja sekä yrityksiä ja osaajia, joiden kanssa on helppo jatkaa yhteistyötä entistä paremman maakunnan hyväksi.

Se kortti kannattaa kääntää.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 21 huhtikuu 2015 10:11

Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

Julkaistu kategoriassa Blogi