maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

KUINKA USEIN KANNATTAA AMPUA OMAAN JALKAAN?

Kirjoittanut  maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

KAUPUNGIN(KUNNAN)JOHTAJA VAI PORMESTARI

Kirjoittanut  maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

Suomessa on kaksi kuntaa, jossa on pormestarijärjestelmä: Tampere ja Pirkkala. Helsingissä asiaa pohditaan ja myös Turussa teema on nostettu esiin.

Suomalaisella kuntamallilla on pitkät perinteet ja tuskin missään muussa maassa yksittäisellä kunnalla on niin paljon vastuuta ja velvoitteita kuin Suomessa. Tämä näkyy myös siinä, kuinka kuntahallintomme on järjestetty. Se nojaa ajatukseen, jonka mukaan kaikille päättäjille lojaali virkakunta valmistelee asiat ja vaaleilla valitut poliitikot sitten päättävät asiat.

Läntinen Eurooppa poikkeaa monin tavoin meidän mallistamme. Monessa maassa kunta ei ole palveluja järjestävä yksikkö, vaan maakunta tai valtio. Kuntapoliitikot eivät näin ollen kovin monista asioista päätä ja he ovat usein eräänlaisia kotikuntaidentiteetin vaalijoita eivätkä todellisia vallankäyttäjiä. Pormestarin tehtävänä on seurustella kuntalaisten kanssa, toimia tilaisuuksien ja juhlien avaajana, mutta kovin vaikeita kysymyksiä kuntataloudesta tai verotuksen hienouksista ei hänelle kannata esittää.

Helsingissä esitetty malli politisoisi virkahallinnon. Se on eräänlaista tosiasioiden tunnustamista: oman muistini mukaan Helsingin kaupunginjohtaja ja lähes kaikki apulaiskaupunginjohtajat on melkein poikkeuksetta valittu kaupunginvaltuutettujen joukosta. Mutta tämä seikka voi olla pormestari-järjestelmän Akilleen kantapää. Löytyykö jokaisesta sellaisesta kunnasta, joka mallia miettii, valtuutettujen joukosta henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitoa ja johtamiskokemusta? Jos pormestari valitaan puutteellisin ominaisuuksin, valta siirtyy virkakoneelle, jolloin koko järjestelmä muuttuu demokratian irvikuvaksi.

Virkamiesjohtaja-Poliittinen johtaja asetelmaan liittyy toki monia muitakin tärkeitä näkökulmia kuin yllämainittu, mutta joka tapauksessa on syytä hyvin tarkkaan miettiä, kuinka kuntahallintoa rakennetaan. Juha Sipilän hallituksen ohjelma siirtää valtaa itsehallintoalueille (sote-piirit, maakuntahallinto). Kunnan ja maakunnan suhde on syytä pohtia niin, että kaikki elementit sopivat toisiinsa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä maakuntavaltuustoa, mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Kokousesitelmöitsijänä ekonomisti Juhana Vartiainen.
Tiistai: Varhaisaamuna Varsinais-Suomen edunvalvonnan action planin valmistelua, sitten tapaan henkilöstökonsultin, seuraavaksi palkansaajajärjestöjen tilaisuuteen ja lopuksi eteläisen Suomen maakuntajohtajien kokous Hyvinkäällä.
Keskiviikko: Kehityskeskusteluja koko päivä, iltapäivällä Helsinkiin, palaveri ministeri Orpon kanssa maakunnan asioista.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asioita, Pirkanmaan liiton vierailu Varsinais-Suomessa. Siinä meneekin koko päivä ja ilta.
Perjantai: Aamulla yritysjohtatapaaminen, sitten maakuntakaavaa ja hallintorutiineja. Illalla Louna-Jukolaa.

MUISTAKAA SIIS ETTÄ VIIKONLOPPUNA ON PAIMIOSSA JUKOLAN VIESTI, JOKA ON HUIKEA TAPAHTUMA KOKEA MYÖS KATSOJANA, VAIKKA OLISI YHTÄ ONNETON SUUNNISTAJA KUIN ALLEKIRJOITTANUT.

HAUSKAA VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja