tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

MERIALA KATSOO TOUKOKUUSSA KOHTI TURKUA

Kirjoittanut  tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

Toukokuussa paitsi Euroopan, myös Itämeren alueen ja Suomen merialan toimijoiden katseet kääntyvät kohti Auran rantoja. Turku toimii viikon ajan merellisen osaamisen ja verkostoitumisen keskuksena.

Euroopan meripäivän konferenssi, merkittävin eurooppalainen merialan tapahtuma, järjestetään Logomossa 18.–19.5. Teema on kestävä sininen kasvu. Konferenssissa käsitellään kestävää sinistä kasvua sekä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös pohjoiset alueet tulevat olemaan huomion kohteena.

Euroopan meripäivät ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda monipuolisesti esiin Turkua ja varsinaissuomalaisia merialan toimijoita eurooppalaisille. Ohjelmaan kuuluu muun muassa matchmaking-tilaisuus sekä vierailuja alueen yrityksiin. Turun Messukeskukseen kokoontuu samanaikaisesti elinkeinon edustajia NaviGate-messuille, joka kuuluu myös meripäivän konferenssin vierailukohteisiin.

Meriteemainen viikko alkaa tiistaina 17.5., kun vuorossaan toinen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaaminen järjestetään Turussa. Tapaamisen taustalla toimivat ministeriöt Turun kaupungin ja yliopiston kanssa. Kaikille avoimen tapaamisen pohjalta on tarkoitus alkaa kehittää yhteistä meripolitiikkaa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kun Euroopan meripäivän konferenssi tuo Turkuun merialan vaikuttajia koko Euroopasta, kohdistuu katse myös Itämeren alueeseen perjantaina 20.5. Centrum Balticumin yhdeksännessä vuosifoorumissa. Teemana on Itämeren alueen meriklusteri. Temaattiset paneelit kattavat aihepiirit laivanrakennuksesta meriliikenteeseen ja -politiikkaan ja niihin osallistuu alojensa asiantuntijoita Alaskaa ja Japania myöten.

Perjantaina kokoontuu myös ensimmäistä kertaa presidentti Tarja Halosen johdolla Centrum Balticumin korkean tason neuvottelukunta. Se paneutuu pohtimaan tulevaisuuden visioita Itämeren alueen monialaisen yhteistyön kehittämiselle.

Euroopan meripäivän viikonloppuna huomio kohdistuu meille kaikille yhteiseen haasteeseen, Saaristomeren suojeluun. Perjantai-iltana ilmaisessa merihenkisessä hyväntekeväisyyskonsertissa Suomen Joutsenen edustalla lavalle nousevat pro bono oopperataivaan eturivin tähdet: mezzosopraano Monica Groop, basso Matti Salminen ja baritoni Waltteri Torikka. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam. Hyväntekeväisyysvarat käytetään Saaristomeren Suojelurahaston konkreettiseen työhön Saaristomeren suojelemiseksi.

Ei ole sattumaa, että merellisten tapahtumien ja tilaisuuksien monipuolinen paletti sijoittuu juuri Turkuun. Turku on ja haluaa tulevaisuudessakin profiloitua paitsi Suomen, myös Itämeren alueen ja enenevissä määrin myös Euroopan merellisenä keskuksena.

Telakkateollisuuden uusi nousu alueella on vauhdittanut myös merialan koulutustarjonnan lisääntymistä ja monipuolistumista. Monet Turku-vetoiset ympäristö- tai meriteollisuusasioihin liittyvät hankkeet ovat saaneet EU-rahoitusta.

Katse on vahvasti tulevaisuudessa esimerkiksi Turku Future Technologies:in kautta. Se tuo yhteen kahdeksan suomalaisen korkeakoulun huippuosaamisen vahvistamaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokapasiteettia korkeakouluyhteistyön kautta. Nämä ovat muutamia esimerkkejä alueen ottamasta aktiivisesta edelläkävijän roolista meriasioissa.

#EMD2016

#BSRForum

 

Linkit:

Rekisteröityminen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaamiseen: www.lyyti.in/meripolitiikka2016 viimeistään 10.5.

European Maritime Day -konferenssin ohjelma ja ilmoittautuminen 

Itämeri-foorumi

Merihenkinen hyväntekeväisyyskonsertti

Blogin valokuva: Olli Sulin

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

PÄRJÄTTIIN KISOISSA

Kirjoittanut  tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

Hallinto tuppaa elämään omaa elämäänsä ja aika usein kaukana reaalimaailmasta, mutta kyllä sielläkin tapahtuu. Maan hallitus teki loppuviikosta valintoja koskien suurimpien kaupunkien kasvusopimuksia ja ns. kasvuvyöhykkeitä. Meidän osaltamme meni hyvin. Sekä Varsinais-Suomi että Turku pärjäsivät.

Elämme aikaa, jossa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Kilpailu yritysten, alueiden ja maiden välillä on globaalia. Kehittyvien maiden sadat ja taas sadat miljoonat ihmiset ovat tulleet maailmanlaajuisille työmarkkinoille, joissa mikään ei ole enää entistä. Erityisesti me pohjoisen Euroopan asukkaat olemme saaneet elää monella tavalla lintukodossa: ei sotia, elintaso on noussut koko ajan ja yhteiskuntamme on ollut äärimmäisen tasa-arvoinen muuhun maailmaan verrattuna. Mutta tuo olotila on vakavasti uhattuna, ennen kaikkea siten, että työn hinta on jatkuvassa laskussa. Se näkyy myös käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa: ei oikein haluta uskoa, että entinen maailma ei enää palaa. Emme valitettavasti ole suhdannekuilussa, vaan muutos on pysyvä.

Suomen sisällä pitää tehdä kaikki, jotta kisoissa pärjätään. Kasvusopimukset ovat yksi pieni osa tätä politiikkaa. Ne ovat ymmärrystä siitä, että emme voi enää kuvitella luovamme lisäarvoa koko Suomessa, vaan meidän pitää keskittää voimavaroja ja asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ja muutaman muun kasvukeskuksen entistä parempaa huomioimista, kun yhteiskunnan kehityspanoksia jaetaan. Olemme siis oikealla tiellä, mutta vauhtia vain pitää saada lisää!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla liiton ja Turun johdon palaveri, sitten kv-asioita, lounas Varsinais-Suomen työnantajajärjestöjen kanssa, liiton puheenjohtajisto ja lopuksi Kauppakamarin uusi toimari Minna Arve liitossa tervehdyskäynnillä. Minnalla on selvästi paljon uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi!
Ti: Aamutuimaan Espoon Otaniemeen VTT:n neuvottelukunnan kokoukseen, sitten ministeri Orpo, paluu Turkuun ja arkkipiispan tarkastukseen, illalla vieraita Saksan ystävämaakunnasta.
Ke: Aamupäivä saksalaisvieraiden kanssa, ip sisäistä hallintoa.
To: Maakuntahallituksen listan valmistelua, sisäistä hallintoa.
Pe: Aamulla yrittäjävieras, kv-asioiden kokous ja ip rakennerahastoasioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

SIVISTYS JA RAUTATIET OVAT EROTTAMATTOMAT

Kirjoittanut  maanantai, 01 helmikuu 2016 10:06

Komealta kalskahtava otsikko on lainaus senaattori J.V. Snellmanilta 1850-luvun rautatiekeskustelusta, jossa oli yllättävän paljon samaa kuin tämän päivän debatissa. Tuolloin elettiin siis Venäjän vallan aikaa ja mietittiin eri kuljetusmuotojen kilpailukykyä.

Listalla oli kaksi eri suuntausta: Helsinki-Hämeenlinna ja Turku-Pietari. Senaattori Lars Gabriel Haartman lausui: ”Kun harrastetaan Helsingin-Hämeenlinnan linjaa, ei oteta huomioon, että tuo haluttu suunta menee pohjoiseen ja kulkiessaan maan sydämen läpi kutkuttaa kansallisia ja fennomaanisia toiveita, jota vastoin se suunta, jota minä olen alusta saakka ehdottanut, likentää meitä keisarikuntaan, yhdistää meidät siihen.”

Huomiot ovat hämmästyttävän ajankohtaisia, vaikka kaikki argumentit eivät enää loksahda aivan paikalleen. Suunnilleen samasta asiasta kuitenkin on kyse valtioneuvoston joulukuussa julistamassa kilpailussa kehitysvyöhykkeistä. Valituiksi voi tulla 1-2 vyöhykettä.

Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että Suomessa on kaksi erillistä vyöhykettä: Haartmanin mainitsema kansallinen Helsinki-Hämeenlinna ja kansainvälinen Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Maan hallitus tekee viisaasti, jos se valitsee kummatkin. Näin vältytään sekä aluepoliittisilta että puoluepoliittisilta kolhuilta.

Varsinais-Suomen liitto osallistui hyvin aktiivisesti Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) valmisteluun. Ehdotus jätettiin viime viikon perjantaina. Onnistuimme myös hankkeen resursoinnissa. Kun valtion raha lasketaan mukaan, projektissa on varoja yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, tietysti sillä edellytyksellä, että ehdotuksemme valitaan. On siis edunvalvonnan paikka, ja siksi palaan uudelleen 1800-luvun puoleen väliin. Silloiset snellmanilaiset lobbasivat hankettaan niin voimaperäisesti, että kenraalikuvernööri kirjoitti joutuneensa ”salaisen ja yksityisen” vaikutuksen alaiseksi. Nyt meidän on tehtävä samoin.

Tällä viikolla
Maanantai: kansanedustajat liitossa, keskipäivällä virkamiesten maakuntaverkoston tapaaminen, ip rakennerahastohankkeita
Tiistai: Käyttösuunnitelmaa koko päivä, ilta Hki: maakuntajohtajat EK:ssa
Keskiviikko: Maakuntajohtajakokous, ip Turku ja konttorihommia
Torstai: Shift-hanke ja Joonas Suominen, ip MTK metsävaliokunta
Perjantai: Maakuntahallituksen lista-asiat, lounas Lauri Palmunen, ip konttoria

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

KUINKA USEIN KANNATTAA AMPUA OMAAN JALKAAN?

Kirjoittanut  maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

TURKU EI OLE ALISUORITTAJA

Kirjoittanut  maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi kaupunkeja koskevan tutkimuksen, tekijöinä Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä. Tulos ei yllätä. Helsingin selkein kasvusuunta on kohti Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Vertailussa Turku-Tampere, päädytään arvioimaan Tampereen kehitysmahdollisuudet Varsinais-Suomen keskuskaupunkia paremmaksi.

Osmo Soininvaara on taustaltaan tiedemies, mutta aivan täysin hän ei tälläkään kertaa onnistu pysymään yliopistomaailman objektiivisuudessa. Niin se taitaa vain olla, että poliitikko ei koskaan pääse karvoistaan. Mutta ei selvitystyötä sillä perusteella voi roskiin heittää.

Vertailu Turku-Tampere ei kaikin osin ole reilu. Radan varteen Helsingin ja Tampereen väliin asettuu monia keskuksia, kun Turun tapauksessa vastaavalta väliltä löytyy vain Salo, jota taas on viime vuosien aikana kupattu enemmän kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.

Toinen ero syntyy siitä, että Tampereella on tekninen korkeakoulu, joka Turusta puuttuu. Edelleen Helsinki-Tampere väli muodostaa selkeän käytävän, mutta Turun ja Helsingin välillä vain moottoritie kulkee rationaalisesti rautatien viilettäessä missä sattuu. Selkeässä kasvussa oleva Uudenmaan Lohja jää nykyradasta kauas.

Huomioitava on myös, että Tampere on sisämaan kaupunki toisin kuin Turku. Ostovoimaa tulee puoli palloa enemmän kuin rannikkokaupungissa.

Mutta toki jokaista tutkimusta pitää lukea myös itsekriittisesti. Yhdeksi syyksi Turun kolmostilalle Soininvaara-Särelä mainitsevat Turun seudun huonon seutuyhteistyön. Olen itse asunut myös Pirkanmaalla ja allekirjoitan väitteen. Meidän kulmilla kaikkien pitää nyt katsoa peiliin. Kukaan ei saa suhtautua asioihin yksinomaan oman kunnan näkökulmasta. Jos niin tekee, sen löytää koko seutukunta edestään. Parantamisen varaa on taatusti kaikilla, niin Turulla kuin ympäristökunnillakin.

Joitakin vuosia sitten Pohjoinen kasvukäytävä -liike (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) lähti hyvin liikkeelle. Mukana oli Suomen puolella sekä Turku että Helsinki ja lukuisa määrä pienempiä toimijoita. Tuo työ on käynnistettävä uudelleen ja pikaisesti.

Turun ja Tampereen välinen naljailu on aikansa elänyttä. Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto ovat omalta osaltaan päättäneet lopettaa keskinäisen näsäviisastelun. Maan hallituksen lainsäädäntökaavailun mukaan on tarkoitus päättää myös kasvukäytävistä. Suomeen niitä mahtuu kaksi: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Turku- Espoo-Helsinki-Pietari. Tätä näkemystä tukee myös se, että Uudenmaan liitto ei halua pelkästään yhtä kehityssuuntaa, vaan molemmat ja oikeastaan vielä kolmannenkin eli yhteyden Helsingistä Tallinnaan.

Varsinais-Suomessa meidän pitää hakea Tampereesta ja Helsingistä yhteistyökumppanit, ei vastustajat. Se voi olla täälläpäin ehkä hieman uutta ajattelua, mutta taatusti se kannattaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA (syyslomaviikko kouluissa, joka näkyy rauhallisempana tahtina myös virkahemmon elämässä):

Maanantai: Käynnistämme organisaation kehitystyön. Asiasta ensin informaatiota henkilökunnalle, sitten liiton puheenjohtajisto, sitten haastattelemme edunvalvontajohtajan virkaa hakeneita ja loppuiltapäivänä ideapalaveri Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua koskien.
Tiistai: Konttorihommia
Keskiviikko: Ap johtoryhmä, Belgian suurlähettiläs ja lopuksi Kuninkuusravi-juttuja
Torstai: Edunvalvontalounas Helsingissä, piipahdus IS-telkkarissa, sitten Turkuun.
Perjantai: Konttorihommia
Lauantai: Varsinais-Suomen Yrittäjägaala

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 10 elokuu 2015 12:43

EXTREME SPORTS MAKE MY SUMMER

Kirjoittanut  maanantai, 10 elokuu 2015 12:43

This summer has not been the most welcome to outdoor activities. Even thoug there is a saying: "There is no bad weather only inappropriate clothing" - it is even more true if you live in Finland. Finns are always ready to be outside and do the fun stuff!

The recreation possibilities in Turku are almost limitless - from 18 year olds to 50+! Well almost - each of us are different and we love different hobbies. Speaking of the rain last week: I was playing soccer with my colleagues in Kuppitaa park in the rain, it didn't seem bothering them at all - awesome!

I try to be as active as possible so no weather conditions can stop me. I live with the motto: "Happy Mind Healthy Body Strong Soul". The more active we are and the more familiar we become with our body, the happier we can be.

All of us can find the things that make us happy. For me it´s sport. I feel free and free of thoughts and concerns when I am active.
There are no problems that can bother you when you fly the kite in 10 m/s wind. The power that Kite generates is insane, there is no room for error. That is the beauty of extreme sports.

The kite is that weird sail flying 25 meters above your head. First time I saw it I thought: Cool, I want to try it. I did, and after two days of training I thought: There is no way I can get going with the board and still fly that devil.

It took me like 10 hours of shame walk and frustration to learn Kitesurfing. I definitely suggest it to everyone who like speed, power and extreme feelings on the water. The feeling when you jump from the water 5m high is unique. You simply fly and at the same time your mind is occupied with the fact that you would like to land at some point, and it better be safe... Well, no one ever has left hanging in the air, thank God!

Speaking of activities and the weather, three things can keep me quite busy trough out the whole year: cycling in the summer, snowboarding in the winter and kitesurfing from April until October. Gym and AcroYoga are great options for rainy days. The great thing about all these is that you can do it here – in Turku. We have beautiful parks to go out and do yoga, great cycling roads and nice cycling culture, and last but not least Kitesurfing in Ruissalo.

The must do is the Archipelago Trail. It is approximately 250 km. Do it with the bicycle and a group of friends. It took us three days, one liter of Rum and lots of fun to finish the root. There are many beautiful views and local people who are willing to help you. I have to mention that it was raining the first day of the trip, but it did not kill our mood, because we had a cottage with sauna - and the rum.

Facebook can also be useful. Not only dog and cat videos can be found there, but also "Cool stuff" about activities in Turku parks. There are joint activities like Park yoga and other activities, where random people get together and just do stuff. How awesome is that?

I have been enjoying park yoga this summer and also AcroYoga. I never thought that Yoga can be fun and quite challenging.

Stay active and think positive, good luck!

Julkaistu kategoriassa English Blog
perjantai, 26 kesäkuu 2015 08:46

KANNATTAA TAVOITELLA SUURIA

Kirjoittanut  perjantai, 26 kesäkuu 2015 08:46

Olin eilen illalla seuramassa Paavo Nurmi Gamesia Turussa. Vaikka ilma oli kolea, kisat onnistuivat loistavasti: käytiin monia kansainvälisten tähtien tahdittamia kisoja ja kaiken kruunasi ikään kuin tilauksesta Tero Pitkämäen melkein ysikymppinen keihäskaari.

Suurkiitos kuuluu tietenkin järjestäjille, Jari Salonen on joukkoineen tehnyt loistotyötä. Tavoitetaso on korkea, eikä se lopu siihen, että läsnä oli ehdottomasti kesän suurin yleisurheiluyleisö. Rima on niin korkealla, että Paavo Nurmi-organisaatio tavoittelee Timanttiliigan kisoja Turkuun.

Vielä pari vuotta sitten moni saattoi hieman hymyillä ajatukselle, että Turku olisi Timanttiliigan kisapaikkana. Enää näin ei ole. En osaa itse arvioida mitä kaikkea tavoitteen saavuttaminen edellyttää, mutta oikealla tiellä ollaan aivan varmasti. Ja suuri katsojamäärä oli osoitus siitä, että yleisurheilu vetää, kunhan kisa on vain tarpeeksi korkeatasoinen.

Paavo Nurmi Games on osoitus ajattelusta, jota Suomessa harrastetaan aivan liian vähän. Olemme mestareita esittämään arvioita siitä, miksi joku juttu ei onnistu, sen sijaan että pohtisimme, mitä pitää tehdä, jotta onnistumme.

Varsinaissuomalaisuuteen kuuluu asioiden vakaa harkinta. Hankkeisiin ei ryhdytä hetken mielijohteesta, vaan syvällisen punninnan jälkeen. Ja hyvä niin, ei maailmaa haihattelulla pystytetä. Mutta ehkä annos ennakkoluulottomuutta voisi tehdä terää. Siis Paavo Nurmi-jengin lailla - rima korkealle. SUURIA EI SAAVUTA, JOS SUURIA EI TAVOITTELE.

P.S.
Päiväkirja lähtee nyt kesätauolle palaten sivuille elokuun alussa. Toivotan kaikille riemullista kesää! Ja käykää ihmeessä varsinaissuomalaisissa kesätilaisuuksissa. Niitä on maakunta pullollaan.

TÄMÄ VIIKKO
Maanantai: Ap maakuntahallitus, ip Maakunnan yhteistyöryhmä MYR. Hyvää keskustelua molemmissa paikoissa
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, lounas professori Jukka Westermarckin kanssa lääkekehityksen ympärillä, ip Kansalliset Seniorit maakunta-alustus
Keskiviikko: Luottamushenkilöiden ja toimiston väen tutustumismatka Teijoon (valokuvia alla). Käykää ihmeessä!
Torstai: Johtoryhmän budjettikokous koko päivän. Illalla Paavo Nurmi Games
Perjantai: Sisäistä hallintoa, kokouksia

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

KAUPUNGIN(KUNNAN)JOHTAJA VAI PORMESTARI

Kirjoittanut  maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

Suomessa on kaksi kuntaa, jossa on pormestarijärjestelmä: Tampere ja Pirkkala. Helsingissä asiaa pohditaan ja myös Turussa teema on nostettu esiin.

Suomalaisella kuntamallilla on pitkät perinteet ja tuskin missään muussa maassa yksittäisellä kunnalla on niin paljon vastuuta ja velvoitteita kuin Suomessa. Tämä näkyy myös siinä, kuinka kuntahallintomme on järjestetty. Se nojaa ajatukseen, jonka mukaan kaikille päättäjille lojaali virkakunta valmistelee asiat ja vaaleilla valitut poliitikot sitten päättävät asiat.

Läntinen Eurooppa poikkeaa monin tavoin meidän mallistamme. Monessa maassa kunta ei ole palveluja järjestävä yksikkö, vaan maakunta tai valtio. Kuntapoliitikot eivät näin ollen kovin monista asioista päätä ja he ovat usein eräänlaisia kotikuntaidentiteetin vaalijoita eivätkä todellisia vallankäyttäjiä. Pormestarin tehtävänä on seurustella kuntalaisten kanssa, toimia tilaisuuksien ja juhlien avaajana, mutta kovin vaikeita kysymyksiä kuntataloudesta tai verotuksen hienouksista ei hänelle kannata esittää.

Helsingissä esitetty malli politisoisi virkahallinnon. Se on eräänlaista tosiasioiden tunnustamista: oman muistini mukaan Helsingin kaupunginjohtaja ja lähes kaikki apulaiskaupunginjohtajat on melkein poikkeuksetta valittu kaupunginvaltuutettujen joukosta. Mutta tämä seikka voi olla pormestari-järjestelmän Akilleen kantapää. Löytyykö jokaisesta sellaisesta kunnasta, joka mallia miettii, valtuutettujen joukosta henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitoa ja johtamiskokemusta? Jos pormestari valitaan puutteellisin ominaisuuksin, valta siirtyy virkakoneelle, jolloin koko järjestelmä muuttuu demokratian irvikuvaksi.

Virkamiesjohtaja-Poliittinen johtaja asetelmaan liittyy toki monia muitakin tärkeitä näkökulmia kuin yllämainittu, mutta joka tapauksessa on syytä hyvin tarkkaan miettiä, kuinka kuntahallintoa rakennetaan. Juha Sipilän hallituksen ohjelma siirtää valtaa itsehallintoalueille (sote-piirit, maakuntahallinto). Kunnan ja maakunnan suhde on syytä pohtia niin, että kaikki elementit sopivat toisiinsa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä maakuntavaltuustoa, mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Kokousesitelmöitsijänä ekonomisti Juhana Vartiainen.
Tiistai: Varhaisaamuna Varsinais-Suomen edunvalvonnan action planin valmistelua, sitten tapaan henkilöstökonsultin, seuraavaksi palkansaajajärjestöjen tilaisuuteen ja lopuksi eteläisen Suomen maakuntajohtajien kokous Hyvinkäällä.
Keskiviikko: Kehityskeskusteluja koko päivä, iltapäivällä Helsinkiin, palaveri ministeri Orpon kanssa maakunnan asioista.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asioita, Pirkanmaan liiton vierailu Varsinais-Suomessa. Siinä meneekin koko päivä ja ilta.
Perjantai: Aamulla yritysjohtatapaaminen, sitten maakuntakaavaa ja hallintorutiineja. Illalla Louna-Jukolaa.

MUISTAKAA SIIS ETTÄ VIIKONLOPPUNA ON PAIMIOSSA JUKOLAN VIESTI, JOKA ON HUIKEA TAPAHTUMA KOKEA MYÖS KATSOJANA, VAIKKA OLISI YHTÄ ONNETON SUUNNISTAJA KUIN ALLEKIRJOITTANUT.

HAUSKAA VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 02 helmikuu 2015 09:00

KEHITTYVÄÄ PITÄÄ USKALTAA TUKEA

Kirjoittanut  maanantai, 02 helmikuu 2015 09:00

Elämme Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa melkoista taantumaa olosuhteissa, joissa kaikesta hyvästä käydään kovaa kisaa. Ennen kaikkea kyse on työpaikoista. Kun on työtä, on kaikkea muutakin. Ja siellä missä eletään jatkuvassa työpaikkakadon kierteessä, negatiivisuus tarttuu kaikkeen muuhunkin.

Kaikissa läntisen Euroopan maissa pääkaupunkiseudut vahvistavat asemaansa. Tanskassa ei oikein muuta keskustaa edes ole kuin Kööpenhamina. Suomessa pöhinä keskittyy kolmion Helsinki-Tampere-Turku -Helsinki sisään. Kun joukkoon lisätään Oulun ja Kuopion seudut, huomataan, että 4/5 suomalaisista asuu tuolla maantieteellisesti aika pienellä alueella.

Aluepolitiikka on Suomessa ymmärretty perinteisesti kehitysaluepolitiikaksi. Tuollainen linjavalinta on saatettu tehdä niissä olosuhteissa, joissa monet maakunnat, kuten Varsinais-Suomi, ovat niin sanotusti pärjänneet omillaan. Mutta nuo ajat ovat valitettavasti takanapäin. Maan seuraavan hallituksen on uskallettava sanoa, että nykyisellä kehityksellä meillä ei ole varaa palvella suomalaisia joka niemen nokkaan ja että kansakuntana Suomen tulevaisuus ratkeaa vain muutaman maakunnan onnistumisella tai epäonnistumisella. Ymmärrän, että tuollainen sanoma on politiikassa vaikea lausua ääneen, mutta kaikki tutkittu tieto osoittaa, että se on totta.

Jos maan tuleva hallitus uskaltaa linjata oikein, Varsinais-Suomen pitää kyetä vastaamaan huutoon. Maakunnan uudehkona asukkaana olen havainnut uskon joskus horjahtelevan. Meidän ei pidä liittyä niiden joukkoon, jotka huonolla itsetunnolla vetävät päälleen yksinkertaisen maalaisserkun kaavun hokien, että Helsingissä on salaliitto meitä vastaan. Pääkaupunkiseutu on Varsinais-Suomen paras yhteistyökumppani, ei kavala peluri eduskuntineen, hallituksineen ja ministeriöineen.

ENSIMMÄINEN TYÖVIIKKO:

Ensimmäinen työviikko on mukavan kiireinen. Maanantaina johtoryhmä, liikenneasioita, talon ihmisten tapaamista. Tiistaina VT8 tuomarointia, illaksi Helsinkiin ministeri Grahn-Laasosen luo kollegojen kera. Illalla Kunnallissäätiöön vierailulle. Keskiviikkona maakuntajohtajien kokous ja kaksi muuta kokousta Kuntaliitossa. Torstaina Sitraan. Kokoonnumme kymmenen vuoden jälkeen ryhmällä, joka silloin hahmotteli Suomen tulevaisuutta. Ennustimme Venäjän integroituvan EU:n suuntaan. En onneksi ollut yksin väärässä, samassa ryhmässä olivat mm ex-pääministeri Esko Aho, valtiosihteeri Antti Satuli ja Nokian teknologiajohtaja Yrjö Neuvo. Perjantaina koko päivä konttorilla virkamiespalavereita.

HYVÄÄ ALKAVAA VIIKKOA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja