perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

AURAN RANTAIN AATOKSIA EUROOPASTA

Kirjoittanut  perjantai, 27 huhtikuu 2018 14:07

Varsinais-Suomesta ja Turusta on puhuttu iät ajat porttina. Olemme portti länteen ja Eurooppaan, portti muuhun Suomeen ja itään, iänikuinen Kuninkaantien ja Hämeen Härkätien solmukohta. Mutta olemme myös portti parempaan elämään ja tulevaisuuteen, emme vain läpikulkupaikka. Niin on nyt, kun moni muualta Suomesta suuntaa tänne opintojen tai leivän perässä ja löytää itselleen uuden kodin. Samoin kävi minulle 30 vuotta sitten, kun astelin ylös yliopistonmäkeä ensi kerran. Nykyään olemme portti parempaan tulevaisuuteen myös monille kaukomailta tulleille, sotaa pakoon lähteneille ja turvallisesta kotikonnusta unelmoiville.

Jäin itse pohtimaan porttia vertauskuvana oman työni kannalta EU-tiedottajana Varsinais-Suomen liitossa. Europe Direct -piste jatkaa kolmivuotiskauden 2018-2020 aikana varsinaissuomalaisten palveluksessa EU-asioissa. Voi olla vanhanaikaista ajatella, että olemme ”portti” EU-tiedon ja -osaamisen maailmaan. Emme enää hallitse kaikkea tietoa tai kaikkia viestikanavia Brysselistä samoin tavoin kuin oli asianlaita vielä vaikkapa 90-luvulla. Europe Direct -pisteemme onkin toivottavasti enemmän mahdollisuuksien avaaja, mielenkiinnon herättelijä ja yhteistyön edistäjä kuin vain yksisuuntainen viestijä.

Olemme pian kevään suurten juhlien ”portilla”. Aloitamme vapulla ja sen jälkeen juhlimme rakkaita äitejämme. Siinä välissä on sopivasti Eurooppa-päivä. Päivästä on muotoutunut kulttuuritapahtuma, jolloin usein pohdimme omaa eurooppalaisuuttamme ja tuomme näkyväksi Euroopan kulttuurien kirjoa ja moninaisuutta. Näin on erityisesti tänä vuonna, kun vietämme eurooppalaista kulttuuriperinnön teemavuotta.

Muualla Euroopassa Eurooppa-päivällä on usein poliittisempi ja syvempi merkitys rauhan ja sovinnon symbolina. Eurooppa-päivä onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan omaa suhdetta Eurooppaan ja EU:n tulevaisuuteen. Itse lähestyn nykyään EU-yhteistyötä varsin käytännönläheisesti enkä suurin tuntein. Niinhän meillä pruukataan muutenkin tehdä, kun kyse on yhteisistä asioista.

En ehkä tunne yhtä vahvasti kuin saksalainen tai ranskalainen tuntevat EU-lipun nähdessään. Näin varmasti on useimpien meidän suomalaisten laita. Mutta iloitsen suuresti niistä mahdollisuuksista ja vapauksista, joita EU meille ja muille eurooppalaisille tuo. Ja yhteiselo muiden eurooppalaisten kanssa tekee elämästä hurjasti mielenkiintoisampaa.

EU:n edut eivät tule ilmaiseksi. Niiden eteen pitää tehdä työtä, nähdä vaivaa ja osata yhteistyön jalot taidot. EU onkin mainio pelikenttä rakentaa parempaa tulevaisuutta ja turvata hyvä suomalainen elämä tulevalle polvelle. Yksin ilman eurooppalaisia naapureita ja kumppaneitamme emme pärjää, niin se vain on. Tämän olemme jälleen saaneet huomata, kun muun Euroopan talous on vetänyt myös meidät vahvaan nousuun. Ilman vahvaa ja hyvinvoipaa Eurooppaa ei ole myöskään menestyvää Varsinais-Suomea.

Hyvää Eurooppa-päivää, ha en riktigt god Europadag!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 13 kesäkuu 2016 11:55

PUOLUEJOHTAJIA SATAA LAARIIN

Kirjoittanut  maanantai, 13 kesäkuu 2016 11:55

Kuluneena viikonloppuna pidettiin peräti neljä puoluekokousta. Varsinais-Suomen näkökulmasta tulos oli lähes maksimaalinen: Petteri Orpo (kok) ja Li Andersson (vas) ottivat puolueensa johtoonsa. RKP:ssä nuoren Ida Schaumanin vuoro ei ollut vielä, eikä Annika Saarikon vapaaehtoista luopumista keskustan varapuheenjohtajan paikasta voi pitää menetyksenä, koska hän tulee siirtymään ministeriksi jo ensi kevään aikana.

Bisneksessä pyritään voiton, mutta politiikassa vaikutusvallan maksimointiin. Puolueen puheenjohtajalla on omassa liikkeessään ylivoimaisesti eniten valtaa. Viime vuosina puheenjohtajan asema on vain vahvistunut puolueessa kuin puolueessa. Takavuosina ministerivalinnoista saatettiin demokraattisesti äänestää, mutta nykyisin puheenjohtajat sanelevat listansa ja jos äänestys sattuu tulemaan, puheenjohtajan ehdotus voittaa oikeastaan aina.

Varsinais-Suomen asukkaat odottavat puheenjohtajiltaan tietysti tekoja oman maakunnan puolesta. Tämä rasti ei olekaan aivan helppo poliitikoille. Ennen kotiinpäin vetoa pidettiin täysin luonnollisena asiana, mutta nykyisin eri sortin tutkivat journalistit seuraavat yhteiskunnallista päätöksentekoa haukansilmän tarkkuudella. Ylilyönteihin ei ole varaa kenelläkään.

Varsinais-Suomen kohdalta voi onneksi sanoa, että jos poliitikot hoitavat meille sen osuuden, mikä meille oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluu, niin olemme tyytyväisiä. Tällä tarkoitan sitä, että Suomella ei ole varaa olla tulevina vuosina se maa, joka on läntisen Euroopan harvimmin asuttu. Jos me aiomme tarjota palvelut tasapuolisesti kaikille suomalasille, tarkoittaa se nykyistä tiiviimpää asutusta. Käytännössä on kyse kehityskolmio Helsinki-Turku-Tampere aseman tunnustamisesta. Kun kukin puoluejohtaja pitää huolen, että näin tapahtuu, uskon myös maakunnan asukkaiden taputtavan tyytyväisyyden merkiksi.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Ma: neuvottelu liitto-Turku, sisäistä hallintoa, kehityskeskusteluja ip
Ti: Kehityskeskustelut jatkuvat aamutuimaan, ip maataloutta Myllymäki-Halkilahti
Ke: Kv-asiat, Kirjamessut-palaveri, ip vanhan kollegan eläketilaisuus Hki
To: Maakuntahallinnon ohjauksen ja rahoituksen ryhmä Hki, ip Turun Sanomat
Pe: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto, ip turvallisuusseminaari.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

MAAKUNTA TARVITSEE POLIITIKKONSA

Kirjoittanut  torstai, 07 huhtikuu 2016 12:11

Tämän viikon tiistaina maan hallitus päätti kehysriihessään, että Turun ja Helsingin välisen rataosuuden suunnitteluun myönnetään 40 miljoonan jatkosuunnitteluraha. Hyvä juttu kalliissa suunnittelussa on, että EU-tukea voidaan saada peräti 20 miljoonaa euroa. Tunnin juna otti siis suorastaan jättiloikan ja ne, jotka ovat hanketta väheksyneet ja pitäneet sitä epärealistisena, saivat pitkän nenän. Toki vielä menee vuosikausia ennen kuin tuota väliä huristetaan, mutta uskon vakaasti, että sellaista hallitusta ei maahan voi tulla, joka sanoisi hintavan ja perusteellisen suunnittelutyön jälkeen ei.

Olen vuoden aikana, jonka olen saanut Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimia, korostanut kehityskolmion Uusimaa-Varsinais-Suomi-Pirkanmaa tärkeyttä. Varsinaissuomalaiseen ja pirkanmaalaiseen toimintakulttuuriin (jonka myös tunnen) on perinteisesti kuulunut varauksellisuus Helsingin suuntaan. Sellaiseen epäluuloisuuteen ei ole mitään syytä: pääkaupunkiseudun pitää olla Varsinais-Suomen tärkein yhteistyösuunta.

Kun juna kulkee tunnissa, mahdollistaa se monia uusia yhteistyökuvioita ja edistää uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Salon ja Lohjan potentiaali nousee aivan uuteen korkeuteen: asut ja maksat verosi Saloon, mutta käyt työssä vaikkapa Helsingissä ja matkan taitat neljässäkymmenessä minuutissa.

Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on edunvalvonta. Teimme liitossa Tunnin junan suhteen todella perusteellisen jumpan. Käänsimme kaikki kivet. Mutta vaikka liitto ja sen jäsenkunnat tekevät kuinka hyvin kotiläksynsä, siinä pöydässä, jossa päätökset tehdään, istuvat vain poliitikot. Tunnin junaa koskeva ennätysnopea päätös ei olisi ollut mahdollista, jos maakunnalla ei olisi hallituspöydässä omaa edustajaa. Kirjoitin ennen eduskuntavaaleja, että olen tyytyväinen maakuntahemmona, jos Varsinais-Suomesta valitaan kaksi ministeriä. Tuo toive on kohta totta, kun Petteri Orpon rinnalle istahtaa Annika Saarikko. Eikä pidä unohtaa, että eduskunnan puhemiehenä toimii oman vaalipiirin Maria Lohela.

Ensi viikolla kokoontuu ensi kertaa Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu, parikymppisten tulevien poliitikkojen opintoryhmä. Tarkoituksena on kouluttaa ja korostaa, että politiikka on hieno juttu ja siihen kannattaa mennä mukaan. Varsinais-Suomi on aina ollut huippupoliitikkojen todellinen tuotantolaitos: Koivisto, Niinistö, Sukselainen, Paasio, Vikatmaa, Vennamo, Taxell, Enestam, Kanerva, Perho... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ja uusia kykyjä tarvitaan.

Toivon, että maakunnan asukkaat osaavat arvostaa edustajiamme työtä. Ilman vaikutusvaltaisia ja ahkeria poliitikkoja emme pärjää.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Liiton ja Turun yhteisneuvottelu, johtoryhmä, Rannikkolaivasto yhdessä kansanedustajien kanssa, Arkeniin seminaariin på svenska
Ti: Hki, aluehallintovirastojen ohjausryhmä, ministeri Orpo, Rakennusteollisuusliitto, Pohjoinen kasvukäytävä kokous ja jännitystä Tunnin junasta. Ja 21.00 se tieto tulee lopullisesti: 40 miljoonaa. JEEE!
Ke: Maakuntajohtajien kokous, paljon iloisia naamoja, hallitus saa kiitosta erityisesti liikenneinvestoinneista, sitten Turkuun ja neuvotteluun kj Randellin kanssa
To: Hallintopäivä
Pe: Kj Mutanen ja Ylen Kunttu-Kauppi, maakuntahallituksen lista-asiat, liiton Valintatoimikunta ja illalla liiton puheenjohtajisto: Kanerva, Alatalo, Kurvinen.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

PÄRJÄTTIIN KISOISSA

Kirjoittanut  tiistai, 08 maaliskuu 2016 10:08

Hallinto tuppaa elämään omaa elämäänsä ja aika usein kaukana reaalimaailmasta, mutta kyllä sielläkin tapahtuu. Maan hallitus teki loppuviikosta valintoja koskien suurimpien kaupunkien kasvusopimuksia ja ns. kasvuvyöhykkeitä. Meidän osaltamme meni hyvin. Sekä Varsinais-Suomi että Turku pärjäsivät.

Elämme aikaa, jossa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Kilpailu yritysten, alueiden ja maiden välillä on globaalia. Kehittyvien maiden sadat ja taas sadat miljoonat ihmiset ovat tulleet maailmanlaajuisille työmarkkinoille, joissa mikään ei ole enää entistä. Erityisesti me pohjoisen Euroopan asukkaat olemme saaneet elää monella tavalla lintukodossa: ei sotia, elintaso on noussut koko ajan ja yhteiskuntamme on ollut äärimmäisen tasa-arvoinen muuhun maailmaan verrattuna. Mutta tuo olotila on vakavasti uhattuna, ennen kaikkea siten, että työn hinta on jatkuvassa laskussa. Se näkyy myös käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa: ei oikein haluta uskoa, että entinen maailma ei enää palaa. Emme valitettavasti ole suhdannekuilussa, vaan muutos on pysyvä.

Suomen sisällä pitää tehdä kaikki, jotta kisoissa pärjätään. Kasvusopimukset ovat yksi pieni osa tätä politiikkaa. Ne ovat ymmärrystä siitä, että emme voi enää kuvitella luovamme lisäarvoa koko Suomessa, vaan meidän pitää keskittää voimavaroja ja asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ja muutaman muun kasvukeskuksen entistä parempaa huomioimista, kun yhteiskunnan kehityspanoksia jaetaan. Olemme siis oikealla tiellä, mutta vauhtia vain pitää saada lisää!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla liiton ja Turun johdon palaveri, sitten kv-asioita, lounas Varsinais-Suomen työnantajajärjestöjen kanssa, liiton puheenjohtajisto ja lopuksi Kauppakamarin uusi toimari Minna Arve liitossa tervehdyskäynnillä. Minnalla on selvästi paljon uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi!
Ti: Aamutuimaan Espoon Otaniemeen VTT:n neuvottelukunnan kokoukseen, sitten ministeri Orpo, paluu Turkuun ja arkkipiispan tarkastukseen, illalla vieraita Saksan ystävämaakunnasta.
Ke: Aamupäivä saksalaisvieraiden kanssa, ip sisäistä hallintoa.
To: Maakuntahallituksen listan valmistelua, sisäistä hallintoa.
Pe: Aamulla yrittäjävieras, kv-asioiden kokous ja ip rakennerahastoasioita.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA

Kirjoittanut  maanantai, 29 helmikuu 2016 10:31

Käväisin viime viikon perjantaina Salossa. Samana päivänä uutisoitiin kaikissa tiedotusvälineissä, että matkapuhelinten valmistus alkaa siellä jälleen Nokian entisissä tiloissa. Mutta ei kulunut päivääkään, kun tiedotusvälineissä alettiin spekuloida jutun realistisuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Tietenkin on niin, että sekä hankkeiden edistäjien, että julkisen sanan tulee tarkastella kaikkia yritysprojekteja kriittisellä otteella, ainakin jos hommassa on tarkoitus käyttää julkisia varoja. Mutta samaan syssyyn pitää kysyä, onko meihin suomalaisiin tarttunut niin syvä pessimismi, että emme usko enää oikein mihinkään?

Yhdysvalloissa sanotaan, että se ei ole yrittäjä eikä mikään, joka ei ole yhtä konkurssia tehnyt. Suomessa asenne epäonnistumiseen on julma. Kansanedustajana näin läheltä, että jos yrittäjä-poliitikon yritys meni vaalikauden aikana nurin, äänestäjät pudottivat hänet seuraavissa vaaleissa. Oliko konkurssin tehneestä samalla tullut huono poliitikko? Itse väittäisin päinvastoin: ihminen, joka on jonkin ongelman kohdannut omakohtaisesti, osaa käsitellä sitä paljon asiantuntevammin kuin se, joka puhuu asioista pelkällä teoriapohjalla.

Olen ollut huomaavinani, että uskalluksen puute on ottanut vallan myös virkakoneessa. Korkean profiilin virkamiehiä ei enää juuri ole. Vai missä ovat tämän päivän bunttawahlroosit tai jaakkonummiset? No, ei heitä taida olla. Ja syykin on selvä: suomalainen yhteiskunta palkitsee varovaisuudesta, ei rohkeudesta. Rohkeuteen kun liittyy aina myös säännöllinen epäonnistuminen – ja siihen erityisesti media käy kiinni vihaisen terrierin lailla. Kun virkamies pysyttelee harmaahiirulaisena, jota kukaan ei tunne, jättää julkinen sana rauhaan myös silloin, kun joku juttu menee pieleen. Työnantajien, median ja ihan tavallisten kansalaistenkin kannattaisi miettiä, kumpia haluamme: ritari rohkeita vai pilkunviilaajia?

Salossa on uskallettu. Uskallettu, vaikka takaiskuja on riittänyt enemmän kuin lääkäri määrää. Rohkeus ja positiivisuus on valittu iskusanoiksi varovaisuuden ja valittamisen sijasta.

Hienoa!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla johtoryhmä, sitten kansanedustajatapaaminen, ip yrittäjien ja osuuspankin seminaarissa kommenttipuheenvuoro.
Tiistai: Ap ministeri Rehula Turussa, sitten Helsinki: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Orpon.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous aamulla, ip ammattiyhdistysasioita.
Torstai: ap kv-asioita, uusien (Naantali, Kemiönsaari, Masku, Vehmaa) kunnanjohtajien vierailu liitossa, kauppakamarin elinkeinovaliokunta.
Perjantai: sisäistä hallintoa ja puolueiden toiminnanjohtajat koolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 15 helmikuu 2016 14:14

HYVÄSSÄ VAI PAHASSA?

Kirjoittanut  maanantai, 15 helmikuu 2016 14:14

Kansanedustajan tehtävä on vaativa homma. Itsekin kokeilin sitä kolmen vaalikauden ajan. Puolue, johon kuulun, oli koko tuon ajan hallitusvastuussa. Ikinä ei ollut mahdollista lausua vallanpidosta kriittistä sanaa. Hallituksen ilosanomaa piti julistaa silloinkin, kun se ei oikein tuntunut hyvältä.

Kansanedustajien keskuudessa oli tuohon aikaan yksi kirjoittamaton sääntö janalla hallitus-oppositio: oma maakunta koetettiin nähdä positiivisessa valossa myös silloin, kun hallituksen säästötoimet (Lipponen-Niinistö hallitus säästi heti kättelyssä 10 miljardia euroa) koettelivat maakunnan asukkaita ja yhteisöjä.

Jonkun mielestä tällainen ”sopimus” voi kuulostaa typerältä. Miksi oppositioedustaja jättäisi tilaisuuden käyttämättä, jos poliittinen suojaus on auki? Hyvä kysymys ja ainoa perustelu tietenkin on, että oman maakunnan ja vaalipiirin asioissa pitää noudattaa niin pitkälle menevää yhteisymmärrystä kuin sielu sietää. Jos tänään hyökkäät voimakkaasti hallitusvastuussa olevaa toveria kohtaan, hän tekee samoin silloin, kun osat ovat vaihtuneet. Politiikassa ei ehkä kannata tavoitella pikavoittoja tai irtopisteitä. Sellaisen löytää aina edestään.

Virkahemmon ei pidä jakaa poliitikoille toimintaohjeita, mutta ehkä sen verran sopii maakuntavirastosta toivoa, että maakunnan hankkeiden kanssa oltaisiin niin yksimielisiä kuin suinkin. Jos oma pesä vuotaa, on tukea turha toivoa muualtakaan.

Tämä viikko:
Maanantai: ap hallituksen kokous, samaan syssyyn hallituksen kv-ryhmä, ip poliisivieras.
Tiistai: Ap käynti työ- ja elinkeinoministeriössä
Ke-pe: Sotea, sotea vaan.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Kirjoittanut  tiistai, 15 joulukuu 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 30 marraskuu 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

TERRORISMI TULEE LIKI

Kirjoittanut  maanantai, 23 marraskuu 2015 12:29

Kävimme viime viikolla perinteisellä liiton ja Turun kaupungin edunvalvontamatkalla Brysselissä. Naisemme Brysselissä, Krista Taipale, oli taas kerran laatinut raskaan mutta erinomaisen ohjelman. Itselläni oli ohjelmassa vielä ylimääräinen päivä, koska olin EU:n pääkaupungissa ensi kertaa maakuntajohtajana ja oli syytä tavata pääjohtajia, varapääjohtajia ja heidän henkilökuntaansa.

Tärkein ajankohtainen syy tämän vuoden vierailuun oli ensi vuonna Turussa järjestettävät Meripäivät, Maritime Days. Kyse ei ole mistään huvittelujuhlasta, vaan eri alojen asiantuntijoiden tapaamisesta. Kokoukseen odotetaan yli tuhatta osanottajaa.

Promotilaisuudessa oli läsnä satakunta paikallista vierasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli telakkateollisuus. On hienoa huomata, että Turku on tässä asiassa hyvin maailman kartalla kiitos Meyer-telakan.

Mutta reissussa realisoitui myös toisenlainen eurooppalainen todellisuus. Pariisin terrori-iskut oli toteutettu paria päivää aikaisemmin. Brysselin kaduilla kulki lukuisia konepistooli-partioita. Vain muutaman kivenheiton päässä EU:n keskeisistä rakennuksista sijaitsee Molenbeek-lähiö, jota voidaan kuvata eurooppalaisen terrorismin pesäpaikaksi ja korkeakouluksi. Vain päivä lähtömme jälkeen Belgia nosti valmiustilaansa entisestään. Kadut tyhjenivät lähes täysin. Pelko otti vallan. Molenbeekissa tehtiin lukuisia ratsioita.

Varmaan jokainen meistä kysyy, milloin pamahtaa Suomessa? Toivottavasti ei koskaan, mutta sellaista lupausta ei kukaan voi antaa. Kun Ruotsin pääministeri uskaltaa sanoa, että Ruotsi on ollut naiivi terrorismikysymyksissä, on se ruotsalaiseksi kannanotoksi melkoinen.

Pitää osata olla järkevä, mutta pelolle ei saa antaa ylivaltaa, sillä juuri siihen terrorismi pyrkii. Tarvitaan mukanaoloa yleiseurooppalaisissa toimissa. Suomen pitää olla kansainvälinen, ei sisäänpäin kääntynyt. Ajattelutapa, joka velvoittaa myös maakuntaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Palaveri Turun johdon kanssa, ainakin käytäväkilpailu ja Suomi 100 esityslistalla, sitten merimetso-seminaariin ja sieltä omaan johtoryhmään.
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, ip Elokuvakomissio
Keskiviikko: Varhaisaamuna MTV3, sitten EK:n syyskokous, illalla alustus keskustan piirihallituksessa itsehallintoalueista.
Torstai: Aamulla Hki, ministerit Orpo ja Toivakka, illalla alustus Varsinais-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa.
Perjantai: Sisäistä hallintoa, illalla viraston pikkujoulu.
Sunnuntai: Karjalan Liiton talvisodan syttymisen muistotapahtuma.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

KUINKA USEIN KANNATTAA AMPUA OMAAN JALKAAN?

Kirjoittanut  maanantai, 19 lokakuu 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Sivu 1 / 2