Kirjoittanut  torstai, 11 toukokuu 2017 08:45

Kun maakunnalle kolme vuotta sitten kirjoitettiin strategiaa, puhuttiin hyvästä pöhinästä. Silloin tavoiteltiin aallon harjaa ja visioitiin uudenlainen maakunnan strategia. Syntyi Kumppanuusstrategia, joka otettiin hyvin ja innostuneesti vastaan. Sen jälkeen kumppanuusajattelulle harjaantuneet korvat ja silmät ovat bonganneet kumppanuudella höystetyn yhteistyön tärkeyttä elinvoimaisuuden ehtona puheista ja viestimistä yhä enenevässä määrin.

Kolme vuotta sitten luotiin malli, jota eräs asiaan perehtynyt henkilö kuvasi joukkoälyalustaksi. Tuli hieno fiilis! Se antoi ajattelemisen aihetta ja nosti rimaa toiminnan edelleen kehittämiselle. Keskeistä on, että tieto kulkee ja oikeat tahot kohtaavat. Tämä on elinvoimaisuuden ja uusien innovatiivisten ratkaisumallien lähtökohta ja edellytys. Verkostoitumisen merkitys on tunnistettu jo pitkään, mutta kumppanuusstrategia nosti yhteistyön julkisen toimijan edistettäväksi, tärkeäksi päätoimenpiteeksi.

Strategian päivityksen alkumetreillä valmisteluryhmien edustajat keskustelivat siitä, miten strategian toimenpiteet ovat toteutuneet ja ennen kaikkea, kuka on vastuussa toimenpiteiden toteutumisesta? Hyvä kysymys on millaisia ovat maakunnan strategian toimenpiteet? Mitkä ovat keskeisimmät kysymykset, joihin haemme maakunnan sateenvarjon alla vastauksia?

Kuulin kerran, että strateginen johtaminen on puhetta, puhetta, puhetta. Puheen tarkoitus on välittää viestiä eteenpäin niistä asioista, joiden täytyy toteutua, jotta strateginen tavoite etenee - juurruttaa strateginen tahtotila osaksi toimintaa ja ajattelua. Strategian toteuttamista voitaneen verrata tähän. Maakunnan tahtotilasta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että toteuttajia ovat kaikki maakunnan toimijat. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten tiekarttojen laadintaa - ja kohtaamisia.

Maakunnassa on järjestetty runsaasti kumppanuusfoorumin periaatteella kohtaamisia ja paljon on jo puhuttu, puhuttu, puhuttu. Yksi puheenvuoro on jäänyt erityisesti mieleeni. Koolla olivat elinkeinoelämän edustajat ja kehittäjät ja puhuja korosti miten tärkeää on tunnistaa hyvät kumppanit ja kääriä hihat ylös. Tästä juuri strategian toteuttamisessa on kysymys.

Strategian päivitystä laaditaan nyt tilanteessa, jossa maakuntauudistus muokkaa rakenteita. Kumppanuusstrategian arvopohja ja yhdessä tekemisen viesti on varmasti vielä ajankohtaisempi nyt kuin kolme vuotta sitten.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

ÄLÄ OLE ANKEUTTAJA

Kirjoittanut  perjantai, 07 lokakuu 2016 08:38

Nuorisokirjallisuus on, kiitos taitavien kääntäjien, lanseerannut monta hienoa termiä. Ankeuttaja on ollut mielessäni työuralla aika ajoin. Joskus asiat eivät todellakaan luista. Ilmassa on epäluuloa puolin ja toisin. Jokainen palaveri päättyy siihen, että työt jaetaan osalle väkeä. Toiset poistuvat vihellellen seuraavaan kokoukseen.

Yhteistyö on parhaimmillaan sellaista, että päämäärä on yhteinen. Kaikki arvostavat toisten panosta. Tunnelmasta pidetään huoli mm. katsomalla toisia silmiin, antamalla heille puheaikaa jne.

Jouduin nuorena asiantuntijana englanninkurssille. Yllättävin oppi oli välilauseet. Kuinka keskustelua pitäisi johdattaa kiittämällä toista mielipiteestä. ”I take your point” lauseen jälkeen voi lausua oman, eriävän sanottavansa. Tunnelma säilyy mukavana, näitten näennäisesti yhdentekevien sidontojen avulla. Joskus tylsäkin suunnittelu sujuu, jos aiemmasta yhteistyöstä on jäänyt hyvä mieli. Osapuolten välillä on silloin luottamusta ja ymmärrystä.

Suurpiirteisyys on ominainen luonteenpiirteeni. Olen yksityiselämässä kuitenkin yhdessä asiassa hyvin pikkumainen. Haluan, että meitä kiitetään viimeisestä. Jos olen järjestänyt illallista monta päivää: siivonnut, ostanut hyvää ruokaa, kattanut pöydän ja nauttinut läheisten seurasta. Kun kiitosta ei kuulu jälkikäteen, loukkaannun syvästi. Eikö meillä ollutkaan mukavaa?

Samalla tavalla työelämässä pienet yksityiskohdat jäävät mieleen. Saan nykyisessä työssä hienoja kortteja mm. eri puolilta Venäjää ja Baltian maita. Voi sitä menestyksen määrää, mitä minulle toivotetaan. Lauseet ja sanonnat ovat luontevia, vaikkakin ylitsepursuavia. Vaikka tiedän korttien olevan osa virallista prosessia, ne ilahduttavat minua kovasti.

Sen sijaan, että olisimme ankeuttajia, ryhtykäämme rohkelikoiksi. Näyttäkäämme iloista ilmettä, vaikka yhteistyökumppanilla olisikin huono päivä. Viljellään pieniä kehuja ja kiitoksia. Hymyillään ja lasketaan kymmeneen, jos tunnelma on masentava.

Professori Päivi Törmä sanoi Helsingin Sanomissa kauniisti, että elämässä kannattaa päättää, ryhtyäkö viisaaksi vai katkeraksi. Ankeuttajaksi ei ainakaan.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 09:44

PROJEKTIÄSSÄT TUTKIVAT LOUNAISTIEDON TOIMIVUUTTA

Kirjoittanut  keskiviikko, 01 kesäkuu 2016 09:44

Tammikuun 11. päivänä tuiskutti lunta ja pakkanen puri vasten kasvoja. Jokainen meistä Projektiässät -koulutukseen valituista lähestyi uteliaana kauppatorin laidalla odottavaa bussia.

Tarkoituksenamme oli lähteä ensimmäiseen Projektiässien yhteiseen tapaamiseen Turun Kakskertaan. Bussissa vallitsi hieman jännittynyt, mutta odottava ilmapiiri. Pian pääsisimme tapaamaan tulevat projektiryhmäläisemme ja aloittamaan neljä kuukautta kestävän taipaleen yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Projektiässät on korkeakouluopiskelijoiden valmennuskurssi, jonka kautta opiskelijat saavat mahdollisuuden kerryttää omaa projektiosaamistaan oikeassa asiakasprojektissa.

Opiskelijan näkökulmasta tämä on todella hieno tilaisuus päästä testaamaan ja edistämään omia työelämän taitojaan, sillä korkeakouluopinnot eivät useinkaan mahdollista aitoa kosketuspintaa työelämään. Asiakkaat puolestaan pääsevät hyödyntämään opiskelijoiden osaamista, ja saavat heiltä uusia kehittämisideoita omaan toimintaansa. Projektiässiin osallistuminen on siis Win-Win -tilanne kaikille osapuolille!

Meidän projektimme tavoitteena oli selvittää Varsinais-Suomen liiton ja useiden eri yhteistyökumppaneiden yhteisen Lounaistieto-verkkopalvelun käytettävyyttä. Lounaistieto-tiimin tavoitteena on luoda verkkopalvelusta näyttävä sekä moderni “datapankki”, jonka käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja intuitiivista.

Tätä varten vierailimme kolmessa Varsinais-Suomen kunnassa ja testasimme palvelun käytettävyyttä useammalla kunnan työntekijällä. Testituloksien perusteella annoimme Varsinais-Suomen liitolle ehdotuksia Lounaistieto-palvelun käytettävyyden parantamiseksi. Yksi projektin kohokohtia olikin erilaisiin työtehtäviin tutustuminen “kulissien takana”.

Kiitos testien mahdollistamisesta Salolle, Mynämäelle ja Turulle.

Toukokuun alussa saimme projektin valmiiksi, ja iloksemme myös asiakas oli tyytyväinen sen tuloksiin. Tiimin vahvuus oli ehdottomasti koulutustaustojemme erilaisuus. Ilman Karinan osaamista käytettävyystestien toteuttaminen olisi ollut lähes mahdotonta, ja Essin tietämys kuntahallinnosta ja -organisaatiosta toi suurta apua tiimin sekä kuntien väliseen yhteistyöhön. Lisäksi Marin ja Arlan kokemus paikkatiedosta ja avoimesta datasta toi tarvittavaa syvyyttä sivuston kehittämiseen. Tämä on yksi loistava esimerkki siitä, kuinka paljon etua monialaisuudesta todella on.

Nyt kesän alkaessa aurinko lämmittää ja jäätelö maistuu hyvältä. Yhteinen taipaleemme Projektiässien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa on päättynyt. Olemme todella iloisia siitä, että lähdimme Projektiässiin mukaan ja pääsimme toteuttamaan juuri tätä projektia. Haluamme kiittää Lounaistiedon tiimiä projektin mahdollistamisesta ja sujuvasta yhteistyöstä. Toivotamme myös intoa verkkopalvelun kehittämiseen jatkossakin.

Toivottavasti Varsinais-Suomen liiton ja Projektiässien yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

VARSINAIS-SUOMI BLOGGAAJAN SILMIN

Kirjoittanut  keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

Mikä blogissa kiehtoo?

Mielestäni se, että tekstissä on makua ja väriä, kauniita valokuvia käytetään runsaasti ja kirjoittajan persoona näkyy. Tämä herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia: "Ahaa, näinkin tätä voi ajatella. Ohoh, en olisi uskonut, että tuo henkilö on noin kiinnostava. Wow, tuonne minäkin haluan lähteä!"

Nyt Varsinais-Suomella on oma blogipalsta. Blogi on siis verkkopäiväkirja (engl. sanasta weblog) ja tällä sivustolla eri ihmiset kertovat Varsinais-Suomen pienistä ja suurista asioista – joka viikko. Paitsi suomeksi, kirjoitetaan välillä ruotsiksi ja englanniksi.

Varsinais-Suomen liiton työntekijät kertovat työstään: arjesta, saavutuksista, mitä kulissien takana tapahtuu. Blogit käsittelevät kaikkea liikenteestä ja ympäristöstä koulutukseen, paikkatietoon, kansainvälisyyteen ja virkistykseen. Liitossa on eri alan asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta työtä maakuntamme kehittämiseksi – nyt haluamme kertoa siitä teille arkisella ja rennolla tavalla.

Liitossa työskentelee muitakin kuin suomalaisia. Haluatko tietää millaista on asua ulkomaalaisena Varsinais-Suomessa? Those topics we write about in English.

Blogien kautta liiton ihmiset tulevat tutuiksi ja saavat kasvot. Toivomme, että kansalaiset innostuvat keskustelemaan maakuntamme aiheista ja uskaltavat ottaa meihin yhteyttä. Blogitekstejä saa mielellään jakaa myös omissa some-kanavissa.

Varsinais-Suomi on harvinaisen kiinnostava ja rikas maakunta, jossa on upeita ihmisiä, tapahtumia, paikkoja, koulutuslaitoksia... Näistä voit lukea Varsinais-Suomi -blogissa. Tänä vuonna ihmiset eri tahoista kirjoittavat mm. korkeakoulujen kuulumisia, saaristomatkailusta, kulttuurista, EU:sta, polkupyöräilystä... Puolueiden edustajat saavat puheenvuoron ja toivottavasti jatkossa kuullaan myös mitä kuntakentällä tapahtuu.

Aiheista on siis lähinnä runsauden pulaa. Kaikki kirjoittajat ovat lähteneet ilolla ja uteliaisuudella mukaan heille uuteen blogimaailmaan. Minulle ei kannata sanoa, etteivät varsinaissuomalaiset innostu tai kykene yhteistyöhön. Hienoa!

Blogiteksti ei saa olla pitkä, joten hej för denna gång. Toivottavasti tapaamme tällä palstalla joka viikko. Kuka tietää, pian ehkä sinäkin olet yksi meistä - iloinen varsinaissuomalainen bloggaaja?

Julkaistu kategoriassa Blogi