Kirjoittanut  maanantai, 29 tammikuu 2018 10:05

Liikennepalvelujen kehittämisessä on viime vuosina voimistunut MaaS (Mobility as a Service) -ajattelu eli niin sanottu liikkuminen palveluna -malli. Tämän uuden lähestymistavan tavoitteena on kehittää liikennettä liikkujan näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja jouhevaksi kokonaisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eri liikennemuotojen, kuten esimerkiksi juna- ja bussimatkojen yhdistämistä sellaiseksi saumattomaksi matkaketjuksi, joka ei vaadi kuluttajalta monen eri järjestelmän käyttöä. Turun seudun joukkoliikenne Fölin FÖLIX-liityntäliikennepalvelu on hyvä esimerkki matkaketjuajattelusta. FÖLIX yhdistää taksi- ja bussimatkoja ketjuiksi.


MaaS -konseptin mukaisia palveluja on ilmaantunut markkinoille lähiaikoina useita ja keskeisenä kannustimena ovat toimineet digitalisaation avaamat uudet mahdollisuudet. Kovassa nosteessa on esimerkiksi joukkoliikenteen eri lipputyypit yhdistävä matkakortti WALTTI, jonka tavoitteena on kattaa tulevaisuudessa laajasti Suomen kaupunkiseudut. Tuup-sovellus taas yhdistää näppärästi eri kulkumuodot aina joukkoliikenteestä pyöräilyn kautta yhteiskäyttöautoihin ja takseihin. Hyviä esimerkkejä löytyy jo paljon. Yhdistävänä nimittäjänä edellä mainituilla palveluilla on kuitenkin toimivuus ensisijaisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla.


Lähitulevaisuudessa päästöjen vähennystarpeet kohdistuvat voimakkaasti liikennesektorille. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjä tulisi vähentää noin puolella vuoteen 2005 verrattuna. Päästövähennystarpeet koskettavat yhtälailla niin kaupunkeja kuin maaseutuakin. MaaS-ratkaisut voivat omalta osaltaan olla edistämässä tavoitteiden saavuttamista myös maaseutumaisten alueiden osalta.


Maaseudulle ja harvaan asutuille alueille MaaS-palvelujen murtautuminen ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut mutkatonta. Maaseudun MaaS-palvelujen yhtenä merkittävänä haasteena on monesti pidetty volyymin eli riittävän asiakaskunnan puutetta. Osittain tästä syystä palveluita tarjoavien yritysten kynnys kehittää palveluita erityisesti maaseudun tarpeisiin on ollut korkea.


Kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan uskallusta ja uudenlaista ajattelua, jota voidaan edistää esimerkiksi hankekokeiluiden kautta. Kokeiluiden avulla helpotetaan muun muassa kuntien ja yritysten kohtaamista ja hedelmällisten yhteistyön syntymistä. Toimiva yhteistyö on tärkeää kokonaisuuden, alueen ominaistarpeiden sekä olemassa olevien liikennepalveluiden hahmottamiseksi. Esimerkiksi pitkän matkan joukkoliikenneyhteyksien saavutettavuutta voidaan maaseudulla edistää kehittämällä monessa kunnassa järjestettyä asiointiliikennepalvelua toimimaan myös liityntäliikennepalveluna joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

 

Alueellisten liikkumispalvelujen kehittämiseen liittyviä porkkanoita on viime aikoina tarjoiltu muun muassa valtakunnallisestikin merkittävien rahoitushakujen muodossa. Toisaalta toimivan ja monistettavan ratkaisun syntyminen ei edellytä monimutkaista miljoonahanketta tai suurta konsortiota – rohkea kokeilumieli kantaa myös pitkälle. Esimerkiksi Valonian pienimuotoisessa PASSI-hankkeessa toteutettiin Pöytyän kunnan verkkosivuille asiointiliikenteen reaaliaikainen karttanäkymäpalvelu, jonka avulla kuntalaiset saavat tietoa asiointiliikenteen autojen sijainnista reiteillä, aikatauluista sekä liikennöitsijöiden yhteystiedosta.
Kokeilun mittakaavalla ei siis ole väliä, tärkeintä on kestävien ja toimivien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden haasteisiin.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Kirjoittanut  perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 13 lokakuu 2015 10:48

DATA ILMAISTA, TIETO KALLISTA

Kirjoittanut  tiistai, 13 lokakuu 2015 10:48

Avoin data on kovassa nosteessa. Se nähdään vähintään uuden taloudellisen toiminnan moottorina, digitalisaation rinnalla jopa osaratkaisuina julkisen sektorin rahoitusongelmiin. Avoin data on kuitenkin uusi asia, ja sen sisältö voi olla monille hämärä. Mitä tiedon avoimuus käytännössä tarkoittaa?

Ensin on syytä selventää millä nimillä asioista puhutaan. Suomen kielessä avoin data ja avoin tieto nähdään usein synonyymeinä, vaikka data – tietoaineisto – on aivan eri asia kuin tieto, eli ymmärrys jostain asiasta. Avaan näiden välistä eroa teollisuudesta tutun jalostusasteen käsitteen kautta.

Data, avoin tai suljettu, on kaikkein matalimman jalostusasteen tietoa. Se on kuin maasta kaivettua jalostamatonta rautamalmia. Se on pelkkiä numeroita, joka kertoo ainoastaan kuinka paljon jotain on.

Hieman pidemmälle jalostettua tietoa on informaatio. Informaatio on tulkittua dataa, joka tarjoaa vastauksen kysymyksiin mitä, missä tai milloin. Metallivertauksen mukaisesti informaatio on teräslevyjä, se on jalostettu malmista eteenpäin mutta vielä melko yksinkertaisin prosessein.

Tieto sen sijaan on korkeimman jalostusasteen informaatiota. Se luo ymmärrystä ilmiöiden taustoihin vastaamalla kysymyksiin miten tai miksi. Tieto on kuin suuri risteilyalus, joka on rungon teräslevyjen päälle rakennettu mutta jota ei olisi mahdollista synnyttää ilman vahvaa erityisosaamista.

Jos tiedolla on jalostusasteensa, on sillä myös arvoketjunsa. Korkeamman jalostusasteen tieto perustuu aina matalampaan, ja jalostusasteen kasvaessa myös sen arvo ja hyödynnettävyys kasvaa. Arvoketju näkyy selvästi tiedon hinnassa. Avoin data on nimensä mukaan ilmaista. Datasta jalostettu informaatio on usein käyttäjälle ilmaista, ja jos se tarjotaan digitaalisessa muodossa, on se myös informaation tuottajalle edullista.

Sen sijaan ymmärrys asioista, tieto, vaatii syntyäkseen ajattelua. Se vaatii ihmisen analysoimaan dataa, tulkitsemaan analyysin tuloksia suhteessa muuhun tietoon ja tekemään johtopäätöksiä. Tiedon tuottaminen ei onnistu algoritmeilla, vaan se vaatii aikaa ja tuumailua. Siksi tieto tai ainakin sen tuottaminen on yhä kallista.

Pohdinnan lisäksi tiedon tuottaminen vaatii kuitenkin myös raaka-ainetta eli dataa. Juuri tässä korostuu avoimen datan merkitys. Mitä enemmän ja laajemmin dataa on saatavilla, sitä enemmän siitä on mahdollista tuottaa tietoa ja tätä kautta tuottaa hyötyä tiedon arvoketjussa.

Ilmaisen ja avoimen data paras peruste on se, että suljettu datapolitiikka on tiedon arvoketjun kannalta äärimmäisen tuhlailevaista.

Julkaistu kategoriassa Blogi