maanantai, 25 toukokuu 2015 08:27

HIGH NORTH

Kirjoittanut  maanantai, 25 toukokuu 2015 08:27

Loppuviikkoni kului muiden Suomen maakuntajohtajien ja ex-pääministeri Paavo Lipposen kanssa pohjoisessa Norjassa. Pontimena opintomatkaan oli Lipposen erinomainen raportti, Pohjoinen tahtotila, joka kartoittaa niitä mahdollisuuksia, joita Suomella on arktisilla alueilla.

Luonnonvarojen tuoma rikkaus on Norjassa melkein käsittämätön. Maan öljyrahastossa on jo nyt varoja niin paljon, että Norja voisi maksaa pois Suomen valtionvelan ja elättää meitä vielä kahdeksan budjettivuoden verran. Kaiken lisäksi väitteet öljyvarojen loppumisesta ovat puuta heinää, ainakin sata vuotta mustaa kultaa vielä pumpataan.

Mutta reissua naapurimaahan ei kannata tehdä kadehtimisen näkökulmasta, vaan on syytä pohtia, mitä mahdollisuuksia meillä on pohjoisen Euroopan suhteen. Joka viikko Norja ja Ruotsi laittavat maailmalle 600 miljoonan euron tarjouspyynnöt. Niihin Suomen ja myös Varsinais-Suomen pitäisi käydä nykyistä tarmokkaammin käsiksi.

Itseni kaltaisen hallintohemmon on tietysti helppo antaa ilmaisia neuvoja yrittäjille siitä, että pitää pörhistyä. Mutta varmasti myös meidän kulmalla on ottaa kokoon eri toimijat ja katsoa, mikä on järkevää. Turusta ja Varsinais-Suomesta on tullut meriteollisuuden ehdoton johtaja Suomessa. Sillä osaamisella on varmasti kysyntää myös muualla maailmassa.

Helppoa ei yrittäminen, eikä edes tarjouspyyntöihin vastaaminen, vieraassa maassa ole. Selväksi kävi, että norjalaisten kanssa toimiessa yksi tärkeä asia on ruotsin kielen, tai oikeammin skandinaaviskan, osaaminen. Norjalaiset ovat niin vauraita, että eivät läheskään aina halua asioida englanniksi, vaan pitävät myös bisneksessä kiinni omasta kielestään.

Kulttuurieroja toki löytyy, mutta jos pohjoisessa Norjassa suurin ulkomaalainen toimijaryhmä on kiinalaiset, pitäisi meillä suomalaisilla olla muita paremmat edellytykset voittaa kieleen, uskontoon tai muuhun perinteeseen liittyvät asiat.

PS
Tulevan hallituksen ohjelma alkaa olla kasassa. Varsinais-Suomessa jännitetään eniten sitä, onko meillä tulevassa valtioneuvostossa edustajia. Luulen, että on oikein hyvin. Omat ministerit ovat maakunnan asioiden hoitamisen elinehto. Mutta vaikka olisi valinnoissa kuinka hyvä munkki, eivät maakunnan eri intressitahot saa unohtaa omaa työtään. Jokaisen pitää olla aktiivinen omissa asioissaan, edunvalvontaa ei voi ulkoistaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Ap johtoryhmä, sitten hallintoasioita, kuntavierailu Lietoon ja sieltä vielä Mynämäkeen samoissa merkeissä.
Tiistai: Valtion aluehallinnon strategiaa Helsingissä, sieltä kipin kapin Kauppakamarin elinkeinovaliokuntaan Turkuun.
Keskiviikko: Maakuntastrategian työpaja, vuorotteluvapaalta palaavan työtoverin kanssa keskustelu, ip Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläisen tapaaminen, myöhemmin ip kehityskeskustelu lähialaiseni kanssa.
Torstai: Kehityskeskustelu lähialaisen kanssa, ip poliisiylijohtaja Mikko Paateron läksiäiset Helsingissä.
Perjantai: Kuntavierailu Uusikaupunki, ip vielä yksi kehityskeskustelu ja lopuksi konttorihommia.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 04 toukokuu 2015 08:42

MILLAISEN SOTEN VARSINAIS-SUOMI HALUAA?

Kirjoittanut  maanantai, 04 toukokuu 2015 08:42

Olen viime viikkojen aikana kiertänyt Varsinais-Suomen kuntia, tavannut siis maakuntaliiton omistajia, virkamiehiä ja luottamushenkilöitä.

Keskustelunaiheista ei ole ollut pulaa: kuntatalouden tulevaisuus mietityttää kunnassa kuin kunnassa. Kun vaalit on käyty, ollaan taas sillä tavoin lähtöruudussa, että rahaa on vähenevässä määrin, mutta uusia velvoitteita pulpahtelee sieltä sun täältä. Onneksi kuitenkin aika moni kunta onnistui tekemään varsin hyvän tilinpäätöksen vuodelta 2014.

Suurista tulevaisuuden kysymyksistä eniten mietityttää Sote, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hanke jäi nykyhallitukselta kesken kaatuen perustuslaillisiin ongelmiin.
 
Uuden hallituksen tulee oman uskottavuutensa nimissä saada aikaan Sote-päätöksiä, mutta uudistus on niin syvälle käyvä, että turhaan hätäilyyn ei ole syytä, vaikka media kuinka painostaisi.

Pari näkökulmaa haluaisin nostaa esiin. Jotkut maakuntamme kunnista haluavat ehdottoman Sote-lain, lähinnä maakuntajakoon pohjautuen. Mutta kannatusta on yhtä lailla mallilla, jossa kunnille annettaisiin oikeus omaan tahtoon perustuen muodostaa esimerkiksi seutukuntajakoon perustuvia sotepiirejä.

Tarkkaan on mietittävä myös erikoissairaanhoidon näkökulma. Suomen kokoisessa maassa ei ole resursseja ylläpitää melkein kahtakymmentä keskussairaalaa. Järjestelmä johtaa kilpavarusteluun, johon ei ole varaa, eikä tarvetta.

Mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, aluepolitiikka astuu liian usein peliin silloin kuin pitäisi puhua pelkästään siitä mikä ihmisille on hyväksi.
      
Sote on niin suuri asia, että siitä varmasti lausutaan myös strategisessa hallitusohjelmassa. Toivoa sopii, että kuntia ja maakuntia ei ajeta väkisin yhteen muottiin. Sellainen politiikka olisi ristiriidassa sen kanssa, että vaaleissa kaikki puolueet vakuuttivat, että kunnallisia pakkoliitoksia ei tulevalla vaalikaudella tulla näkemään.


TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Helsinkiin klo 7 junalla sosiaali- ja terveysministeriöön koko päiväksi.
Tiistai: ap Metsäkeskus, konttoritöitä, illaksi Helsinki ja MTK.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous Helsingissä, illalla Taitaja 2015 tilaisuus Turussa.
Torstai: Aamujuna Helsinkiin: Pohjoismainen saaristoyhteistyöseminaari koko päivän.
Perjantai: ap Maakuntahallituksen lista-asioita, konttorihommia, illalla Delivery of Mein Schiff telakalla.
Lauantai: Varsinais-Suomen Euroooppa-päivän vastaanotto, Uittamo, Turku

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja