Kirjoittanut  perjantai, 01 joulukuu 2017 09:39

Loppukesällä ja alkusyksystä oli kuivaa ja pohjavesien pinnat laskivat. Lopulta tulivat syysateet ja samalla syystulvat. Vettä tuli lyhyessä ajassa paikoin keskimääräistä enemmän, uutisoitiin vesien nousemisesta teille ja pelloille.

Suomen ilmastossa tulvat kuuluvat luonnolliseen veden kiertokulkuun, mutta aiheuttavat haasteita infrastruktuurille.

Hulevesien, eli päällystetyiltä pinnoilta kuten pihoilta, katoilta ja teiltä valuvien sadevesien, nopea poisjohtaminen viemäreitä pitkin vesistöön on vallalla oleva hulevesien käsittelymuoto. ”Poissa silmistä, poissa mielestä” -asenteella on kuitenkin aiheutettu lisähaasteita niin viemäriverkostoon kuin vastaanottaviin vesistöihin. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla jätevesiviemäriin ohjattu hulevesi kuormittaa jätevesiverkoston kapasiteettia ja jätevedenpuhdistusprosessia puhdistamolla. Lisäksi hulevesien sisältämät haitta-aineet heikentävät vastaanottavan vesistön laatua.

Hulevesistä johtuva kapasiteetin ylittyminen jätevesiviemäriverkostossa voi johtaa ylivuotilanteeseen. Tällöin puhdistamatonta jätevettä päätyy ympäristöön ja tämä voi aiheuttaa hajuja ympäristöhaittojen lisäksi terveydellisiä riskejä.

Jätevesiylivuodot ovat poikkeustapauksia, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöiden kuten rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän, mikä voi lisätä ylivuototilanteiden esiintymisiä. Suomalaisessa vesihuollossa on saneerausvelkaa ja korjaustoimet kohdennetaan jo nyt sinne missä on jo palava kiire toimenpiteille. Vuotavien jätevesiviemärien saneeraaminen olisi kuitenkin ensisijainen keino vähentää sinne kuulumattomien hulevesien aiheuttamaa hydraulista kuormitusta jätevesiviemäreissä. Lisäksi erillisviemäröintiin siirtyminen, jossa jätevedet ja hulevedet kulkevat omissa viemäreissään on tehokas, mutta suuria investointeja vaativa keino ongelman ratkaisemiseksi. Uusien, laajojen sadevesiviemäreiden rakentaminen tiiviissä kaupungissa ei ole edes aina mahdollista.

Saneerausvelan kanssa painivaa vesihuoltoa voidaan kuitenkin tukea myös kestävällä maankäytön suunnittelulla.

Hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin, hulevesien pidättämiseen ja imeyttämiseen. Tehokkainta olisi käsitellä hulevedet jo niiden syntypaikalla. Luonnonmukaisia hulevesien pidättämiskeinoja ovat erilaiset painanteet, altaat ja kosteikot. Tiivistyvässä kaupungissa hulevesien hallintaa voidaan toteuttaa esimerkiksi viherkattojen avulla. Viherkatto voi viivyttää ja haihduttaa kosteina aikoina 35 % sadannasta ja kuivina aikoina jopa 100 %. Toimenpiteiden kirjo on laaja, ja ne tulisi rohkeasti ottaa käyttöön. Pienillä investoinneilla luonnonmukaisiin hulevesiratkaisuihin voitaisiin keventää myös viemäriverkostoon kohdistuvia virtaamapiikkejä.

Hulevesien hallinta on pääasiassa kuntien vastuulla, mutta hyödyistä nauttivat niin vesihuolto kuin kuntalaisetkin. Hulevesien hallinta tulisikin nähdä haitan sijaan mahdollisuutena. Vesipinta-alan sekä kasvillisuuden lisääminen kaupunkiympäristössä tuottaa monia muitakin hyötyjä hulevesien hallinnan lisäksi. Kasvillisuus parantaa kaupungin ilmanlaatua sitoessaan ilman epäpuhtauksia ja haihduttaessaan vettä. Kaupunkiluonto monimuotoistuu ja maisemarakenne monipuolistuu. Vehreys ja luonnonläheisyyden tuntu lisäävät viihtyvyyttä ja samalla kaupunkilaisten hyvinvointia. Eikö olisi jo aika tarttua tuumasta toimeen?

Valoniassa on käynnissä Jätevesiylivuotojen parempi hallinta -hanke, jossa arvioidaan jätevesiylivuotojen aiheuttamia ympäristöriskejä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 02 toukokuu 2017 09:23

Ilmastonmuutoskeskustelussa on torjumistoimenpiteiden rinnalle nostettu yhä aktiivisemmin myös sopeutumistoimet. Mutta mitä ilmastonmuutos tarkoittaa vesistöille? Millaisilla vesiensuojelun toimilla muutoksiin voi varautua? Voiko toimissa piileä myös uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia?

Ennusteiden mukaan sademäärät ja valunta vesistöihin kasvavat, mikä muun muassa vauhdittaa eroosiota ja lisää ravinnekuormitusta. Tulvien ajankohdat muuttuvat, mutta myös kuivuusjaksot voivat pidentyä. Ajalliset ja määrälliset muutokset veden kiertokulussa aiheuttavat monenlaisia haasteita. Muutokset säässä ovat jo nähtävissä ja vesien tila on muuttunut merkittävästi. Vesien rehevöityminen näkyy muun muassa voimakkaina vesikasvillisuusesiintyminä ja sinileväkukintoina.

Talviaikaisten vesisateiden yleistyminen lisää peltomaiden eroosiota aiheuttaen haasteita maataloudelle ja vesiensuojelulle. Maataloudessa tähän on reagoitu muun muassa kiinnittämällä entistä enemmän huomiota peltomaan rakenteeseen ja kasvukuntoon, jotta ravinteet pysyisivät pellossa kasvien käytössä eivätkä valuisi vesistöihin.

Tulvat aiheuttavat haasteita myös jätevesien käsittelylle. Viemäriverkostojen saneeraukselle on monessa kunnassa suuri tarve, sillä vanhoihin viemäriverkostoihin on johdettu myös sadevesiä, jotka kuormittavat viemäriverkostoa. Sateilla jätevesiä joudutaan ohijuoksuttamaan suoraan vesistöihin. Tätä lisäkuormitusta jo valmiiksi rasittuneet vesistömme eivät todellakaan kaipaa.

Tulevaisuudessa reagointia ilmastonmuutokseen on tehostettava toteuttamalla maa- ja metsätalouden peruskuivatusta sekä hulevesien hallintaa luonnonmukaisin menetelmin ennallistamalla vesistöjen luontaisia vesivarastoja kuten tulvarantoja, soita, kuivatettuja järviä ja kosteikkoja. Vedelle tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän tilaa. Ilmastonmuutos lisää stressiä monille uhanalaisille lajeille ja niiden elinympäristöille, joita voidaan paremmin huomioida ja kunnostaa luonnonmukaisen vesien hallinnan yhteydessä.

Uudet menetelmät vaativat kuitenkin myös maa- ja metsätalouden tukijärjestelmien kehittämistä. Tällä hetkellä luonnonmukaisten menetelmien jalkauttaminen laajempaan käyttöön voi aiheuttaa tulonmenetyksiä esimerkiksi menetetyn peltopinta-ala myötä. Vanhat menetelmät ja pinttyneet tavat johtaa vesi nopeasti pois näkyvistä eivät kuitenkaan enää vastaa nykytiedon mukaisia vaatimuksia.

Sekä maa- ja metsätalouden että rakennettujen alueiden vesiä tulisi hallita luonnonmukaisesti. Luonnonmukainen hallinta tarjoaa vesiensuojeluhyötyjen lisäksi mahdollisuuksia myös uusien ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen kehittämiseen. Esimerkiksi kosteikkoalueet tarjoavat monia mahdollisuuksia riista- ja kalataloudelle sekä luontomatkailulle. Rehevöityvissä vesissä kasvaa suuria biomassoja, jotka voisivat toimia raaka-aineina korkean laadun ja jalostusasteen tuotteille. Kehitystyö kuitenkin vaatii avoimia ajatuksia ja uusia innovaatioita. Varsinaissuomalaiset yritykset, ottakaa tästä koppia!

Vesi on elämän edellytys ja hieno, mutta haastava elementti. Ilmastonmuutokseen sopeuduttaessa vesiasioita on pohdittava monelta kantilta ja oleellisena osana myös biotaloutta.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 26 elokuu 2015 12:04

ILMASTONMUUTOSTA ILMASSA

Kirjoittanut  keskiviikko, 26 elokuu 2015 12:04

Heinäkuu kului viileää säätä päivitellessä. Taas saimme kuulla, että ilmastonlämpenemisen on oltava ihmiskunnan räikein huijaus. Jokaiseen uutiseen jäätiköiden uudelleen jäätymisestä tarrataan kuin kansipuun palasiin Titanicin vajotessa. Yleisesti ottaen ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen mielletään samaksi asiaksi. Amerikassa tehdään kovasti työtä näiden kahden termin erottamiseksi toisistaan, samaa työtä kaivattaisiin myös täällä Euroopassa.

Mielelläni minäkin kirjoittaisin, että ilmastonmuutos on peruttu. Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että olemme menossa kohti pahimpia skenaarioita.

Heinäkuussa Porin SuomiAreenalla Sitran hiilineutraaliusasiantuntija Mari Pantsar vertasi maapallon ilmaston lämpenemistä ihmiskehoon: jo pari astetta yli normaalilämmön ihminen tuntee olonsa todella kipeäksi, puhumattakaan jopa hengenvaarallisesta viidestä asteesta. Miksei siis maapallommekin olisi pulassa, vaikka kyse olisikin "vain" muutamasta lisäasteesta?

Energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen ilmastonmuutoksen hillintä ei ole enää ainoa syy. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna viikkoa viime vuotta aiemmin. Tuolloin ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Loppuvuoden lisäämme lapsiemme velkaa.

Meillä ei ole varaa dumpata kalliita metalleja ja kemikaaleja syyttä suotta kaatopaikoille. Materiaalien saatavuusongelmat tosin luovat mahdollisuuksia korvaaville, uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäville keinoille. On kuitenkin edettävä realistina. Yhtä suurta ratkaisua ei ole ja vaihtoehtoiset ratkaisut ovat aina jostain muusta pois. Uusiutuva energia, kuten aurinkopaneelit, tarvitsevat paljon erilaisia metalleja, bioteknologia puolestaan vie pahimmallaan viljelypinta-alaa ruokakasveilta.

Uskon kuitenkin siihen, että toivoa on. Isot valtiot ovat tehneet päätöksiä hiilipäästöjen pienentämiseksi, Australia esimerkiksi päätti 25 prosentin päästövähennyksistä. Samaan aikaan Ranska ilmoitti tavoitteestaan puolittaa energiankulutuksensa ja säätää samanaikaisesti lakia, joka velvoittaa supermarketteja antamaan päiväyksiltään vanhentuneet tuotteet hyväntekeväisyyteen.

Yrityksille suuri kannustin muutokseen on pelko ihmisten jaloillaan äänestämisestä. Lego irtautui sopimuksesta Shellin kanssa, koska Shell poraa öljyä arktisilta alueilta. Raisio oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka lisäsi hiilidioksidijalanjäljen tuotteidensa pakkausmerkintöihin.

Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekoja mitataan hiilijalanjäljellä. Hiilikädenjälki puolestaan mittaa ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja, esimerkiksi hiilinielujen kuten metsien istuttamista tai ilmastomyönteisen teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Suomalainen tutkimus on selvittänyt, että jos suomalaiset loisivat toimillaan seitsemän kertaa Suomen hiilijalanjäljen kokoisen hiilikädenjäljen, riittäisi se pysäyttämään ilmastonmuutoksen koko maapallolla. Huolimatta kiinalaisten ja intialaisten ja amerikkalaisten ja kreikkalaisten tekemisistä.

Siinä on perspektiiviä ja haastetta meistä jokaiselle.

Julkaistu kategoriassa Blogi