maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

KAKSI KULTTUURIA

Kirjoittanut  maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

Hiekka itsehallintoalueita koskevassa valmistelu-tiimalasissa alkaa valua loppuun. Selvitysmies Lauri Tarasti luovuttaa mietintönsä ministeri Anu Vehviläiselle 26. tammikuuta. Kyseessä on aihepiiri, josta ei käydä minkäänlaista kansalaiskeskustelua, mutta joka kuohuttaa monella tavalla kunnallisia päättäjiä, kunnan-/kaupunginjohtajia, maakuntajohtajia ja monia virkahemmoja valtion hallinnossa. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus antaa tänään (18.1.2016) asiasta oman lausuntonsa. Maakuntajohtajana olen tietysti velvollinen jatkossa toimimaan niiden suuntaviivojen mukaan, jotka talon hallitus asettaa.

Yksi asia, joka tuskin näkyy yhdessäkään annettavassa lausunnossa, mutta jolla on valtava merkitys maakuntahallinnon onnistumisessa, on se kulttuuri, jolla uutta apparaattia tullaan johtamaan. Olen kirjoittanut asiasta jo joskus ennenkin, mutta se on niin tärkeä asia, että siitä pitää puhua ja kirjoittaa alati. Kuulun niihin aika harvoihin ihmisiin, jotka ovat palvelleet kuntaa, kaupunkia, kuntayhtymää ja valtiota sekä virkamiehenä että poliittisena luottamushenkilönä. Näinpä minun on ollut äärimmäisen helppo nähdä, kuinka erilainen on kuntakulttuuri verrattuna valtiokulttuuriin.

Suomen kuntia on jo pitkään kehitetty luottamukseen perustuvassa hengessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien virkamiesjohdolla on ollut laajat valtuudet ja sen takia työ on ollut mielekästä. Valtio taas perustaa kontrolliin. Kun kunnassa tulee ongelma, ruvetaan miettimään ”mitäs tehtäis”. Valtiolla taas ensimmäinen kysymys kuuluu: missä tästä on säädetty, onko asiaan ohjeistusta.

Tulevien itsehallintoalueiden (Tarasti ehdottaa koko sanasta luopumista ja sen tilalle maakuntahallintoa. Olen samaa mieltä.) päätehtävä on Sote. Jo nyt korostetaan koko ajan, että se tulee valtion tiukkaan ohjaukseen, tulevathan rahatkin valtiolta. Muun uusille alueille tulevan toiminnan osalta ei pohdintoja ole käyty, mutta epäilemättä valtion keskusvirastot ja ministeriöt haluavat jatkaa kontrolliaan, niin ne ovat aina tehneet.

Edellä mainittu on sinänsä ymmärrettävää, mutta ongelma muodostuu siitä, että maakuntia tullaan hallitsemaan suorilla vaaleilla valituilla valtuustoilla. Niihin tulevat valituiksi ihmiset, jotka ovat tottuneet päättämään kunnissa suuret linjat – siis ne asiat, jotka valtion hallinnossa päätetään ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Aivan varmaa on, että nämä kaksi tahoa, maakuntavaltuustot ja ministeriöt, tulevat ottamaan toisistaan mittaa siinä suhteessa kumpi sanoo viimeisen sanan.
Kahden kulttuurin ero on siis pidettävä yhtä lailla tiukasti kuin entinen renkipoika piti sen toisen asian. Jos niin ei tehdä, ja jos ei ole molemminpuolista kunnioitusta, on sota valmis.

Maanantai: Liiton hallitus koko ap, ip johtoryhmä
Tiistai: Liiton kv-asia-palaveri, Rata 2016 seminaari Turussa koko ap, sitten Helsinkiin ja suurten maakuntien maakuntajohtajien ja hallituksen puheenjohtajien tapaaminen Lauri Tarastin kanssa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 11 tammikuu 2016 08:51

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN KANNAT ESIIN

Kirjoittanut  maanantai, 11 tammikuu 2016 08:51

Maan hallitus on päättänyt, että vuodesta 2019 lukien Suomessa ei enää ole maakunnallisia liittoja, ei sairaanhoitopiirejä, eikä ehkä myöskään Ely-keskuksia. Niiden tilalle ollaan muodostamassa nykyisen maakuntajaon pohjalle 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueet eivät olisi kuntien omistamia, vaan niistä tulisi eräällä tavalla valtiosta ja kunnista riippumattomia vallankäyttäjiä. Tosin ainakin alkuun itsehallintoalueiden rahoitus tulisi valtiolta, eikä niillä olisi Ruotsin mallin mukaan omaa verotusoikeutta.

Kuntien ja maakuntien liittojen on mahdollista lausua kantansa uudistukseen pikapuolin. On tärkeää, että jokainen taho aidosti kertoo, mitä mieltä se on. Kun itsehallintoalueet lukuun ottamatta kolmea aluetta toimii samalla sosiaali- ja terveysalueena, on kysymys niin suuresta reformista, että sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tehty julkisessa hallinnossa.

Homman mittasuhteesta saa jonkinlaisen käsityksen kun mieltää, että Varsinais-Suomen Sote-alueen palvelukseen tulee n. 17 000 työntekijää eli kaikki nykyiset maakunnan julkisen sektorin Sote-ihmiset. Varsinkin sosiaali- ja terveysasioiden järjestäminen tulee olemaan aivan valtava urakka, olkoonkin, että aluksi palveluiden tarvitsijat tuskin kovin merkittävällä tavalla aistivat muutosta. Samalle terveysasemalle ja samaan sosiaalitoimistoon mennään edelleen, vaikkakin sen omistaja on vaihtunut.

Itselleni uudistuksen suurin pettymys tuli siitä, että hallitus päätti perustaa kovin erikokoisia itsehallinto/Sote-alueita. Uudellamaalla on 1,6 miljoonaa asukasta, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa puoli miljoonaa, mutta Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 70 000. On selvää, että pienimmät alueet tarvitsevat taloudellista tukea muualta eli suurimmilta. Kun raha tulee valtiolta, se ei tule esiin läpinäkyvästi, mutta käytännössä siitä on kyse.

Tulevalla viikolla Varsinais-Suomen kunnat kokoontuvat kuntakokoukseen miettimään, kuinka uudessa tilanteessa mennään eteenpäin. Toivottavasti myös pidättyväisessä läntisessä Suomessa uskalletaan tuoda kannat esiin, niin ylistävät kuin kriittisetkin.

Tällä viikolla
Maanantaina: Kuukausineuvottelu Turun kaupungin kanssa, sitten liiton puheenjohtajisto, iltapäivällä johtoryhmä.
Tiistai: Helsinki-päivä: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Anu Vehviläisen.
Keskiviikko: Uudelleen Helsinkiin, maakuntajohtajien kokous, sitten selvitysmies Tarastin informaatio, illaksi maa- ja metsätalousministeriö.
Torstai: Sisäistä hallintoa, ip V-S kuntakokous, illalla myöhemmin Päijät-Hämeen kunnanjohtajat kylässä.
Perjantai: Matkailuasioita, iltapäivällä johtamisfoorum Ely:n Kimmo Puolitaipaleen johdolla.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 07 joulukuu 2015 08:50

MAAKUNTIEN ITSENÄISYYS

Kirjoittanut  maanantai, 07 joulukuu 2015 08:50

Olemme juuri viettäneet Suomen itsenäisyyspäivää, kukin omalla tavallamme, mutta toivottavasti kaikki iloiten siitä, että olemme harvoja maita maailmassa, jonka rajoja tai demokratiaa ei ole vuosikymmeniin uhattu.

Kirjoitan tätä blogia päivänä, jolloin Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto kokoontuu. Jo parin vuoden päästä sellaista päätöksentekoelintä ei enää ole, tai ainakin sen toimikenttä on laajempi kuin nykyisin. Suomessa pitäisi olla vuoden 2019 alusta lukien itsehallintoalueet ja niiden mukainen luottamusmiesorganisaatio.

Mietiskelin viikko sitten tällä palstalla sitä mitä tehtäviä tuolla uudella apparaatilla tulisi kenties olemaan. Pohtimatta jäi asian periaatteellinen puoli. Uudistushan lähtee siitä, että muun läntisen Euroopan tapaan tarkoitus on luoda organisaatio, joka ei olisi valtion hallinnon käskyläinen, vaan joka toteuttaisi maakunnan ihmisten omaa tahtoa.

Tavoite kuulostaa selkeältä. Ehkä onkin jo korkea aika sanoa hyvästit sellaiselle valtionhallinnolle, jonka esikuva on ollut tsaarinajan Venäjällä. Mutta kun suunnitelmia lukee, herää vääjäämättä monia kysymyksiä nimenomaan koskien sanaa itsehallinto. Sosiaali- ja terveystoimessa ollaan selkeästi lisäämässä valtion ohjausta. Valtioneuvosto hyväksyy järjestämissuunnitelman ja alueiden yläpuolelle muodostuu apparaatteja, joita on tarkoitus ohjata sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtionvarainministeriöstä.

Ymmärrän pyrkimyksen hyvin. Olen itsekin ollut sote-virkamiehenä melkein vuosikymmenen ja selväksi tuli, että kentän hajanaisuus aiheuttaa veronmaksajalle jatkuvasti uusia kustannuksia. Mutta kun sote aiotaan antaa sellaisen organisaation kuin itsehallintoalue hoidettavaksi, niin sitä voi kutsua tietyllä tavalla paradoksiksi.

Kunnalliset päättäjät, jotka toimivat päättäjinä myös itsehallintoalueilla ovat tottuneet vapauteen, joka taas valtionhallinnossa on hyvin vieras käsite. Ohjeet tai pikemminkin käskyt tulevat ylhäältä (lue ministeriöstä), eikä niitä ole tapana kyseenalaistaa. Nämä kaksi kulttuuria siis kohtaavat vuonna 2019. Aikaa on valmistautua, mutta riski kannattaa tiedostaa. Niin ei saa käydä, että vaaleilla valitut ”maakuntaneuvokset” huomaavat olevansa valtion virkakoneiston jatke, joka päättämisen sijasta vain panee asioita täytäntöön. Jos niin käy itsehallintoalueet ovat saman tien kriisissä.

Tällä viikolla:
Maanantai: Koko päivä V-S liiton kokousta. Illan suussa Anne-Mari Virolaisen synttärionnittelut
Tiistai: Kasvuvyöhykesopimuksen valmistelua, sitten Hki maakuntajohtajien kokoukseen.
Keskiviikko: Maakuntajohtajat jatkuu, tapaamme selvitysmies Lauri Tarastin, sitten sote/itsehallintoasioita, Arto Rädyn vastaanotto ja kiireellä Turkuun.
Torstai: Vaihteeksi Helsinki, Tunnin juna ohjausryhmä, sitten muita liikenneasioita ja kiireesti taas Turkuun ja Venäjän pääkonsulin vastaanotto.
Perjantai: Maakunnallinen johtamisfoorumi ,Punainen Risti, Turun kaupunginjohtaja.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 30 marraskuu 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 09 marraskuu 2015 10:10

Sote-uudistus on ollut suomalaisen politiikan suurin kompastuskivi jo usean hallituksen aikana. Helppoa ei ollut nytkään. Ja alusta alkaen julkisuus seurasi ikään kuin väärää asiaa. Puhuttiin vain Sotesta vaikka koko ajan oli selvää, että varsinaisen projektin nimi on itsehallintouudistus.

Tätä kirjoitettaessa (sunnuntai 8.11.) ei vielä ole tiedossa, kuinka asiat järjestyvät. Hallitus on luvannut tulla ulos kantoineen maanantaina 9.11., mutta uskon, että sen jälkeenkin on avoinna vielä paljon visaisia asioita.

Itsehallinnon ja Soten suhde määräytyy niin, että Sote on yksi osa itsehallintoa. Kuntaan sitä voisi verrata niin, että Sote on yksi lautakunnista, mutta itsehallintoalueen muista lautakunnista ei vielä tiedetä. On puhuttu palo- ja pelastustoimesta sekä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Nykyiset maakunnan liittojen edunvalvonta- ja aluekehitysasiat ovat todennäköisesti itsehallintoalueen ns. esikuntatehtäviä, mutta mihin sijoittuu maankäyttö maakuntakaavoineen, on ainakin minulle epäselvää.

Itsehallintoalueella valitaan vaaleilla valtuusto. Se korvaa maakuntavaltuuston, sairaanhoitopiirin valtuuston ja muut erityistoimien valtuustot. Itsehallintoalueilla on tietenkin myös valtuuston valitsema hallitus, jonka puheenjohtajan tehtävä saattaa olla päätoiminen. Onko hallituksen alla erillisiä lautakuntia, vai päättääkö hallitus kaikki asiat, on vielä auki oleva juttu.

Suuri kysymys tulee olemaan myös Erva-alueiden suhde itsehallintoalueisiin. Jos säästöjä halutaan Ervoille pitää antaa päätösvaltaa, mutta kun se valta on pois itsehallintoalueilta, ei vääntö ole helppo.

Erityisen tärkeää on sopia asiat yksityiskohtaisesti ja panna ne toimeen samanaikaisesti. Muutoin on edessä samanlaisia näytelmiä kuin kuluneella viikolla nähtiin.

Tällä viikolla:
Maanantai: Johtoryhmä, palaveri sivistysasioista, sitten Paavo Nurmi-porukka, jonka jälkeen liiton puheenjohtajisto. Myöhemmin ip arvovaltainen korkeakoulupalaveri.
Tiistai: Aamulla puheenvuoro Maskun seurakunnassa, sitten Turun kaupunginjohtajan johdolla lounaskokous, ip konttorihommia.
Keskiviikko: Konttoria, kierrätystaloutta, ministeri Rehula Turussa ja illalla Salon nuorisovaltuusto.
Torstai: Aamulla aluekehitysrahasto-asioita, sitten palaveri Ely-ylijohtajan Kimmo Puolitaipaleen kanssa, lopuksi konttoria.
Perjantai: Suomi 100 Turun aluepäivä, Oripäässä osuuspankkiväelle alustus maakunnan tilasta.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  tiistai, 25 elokuu 2015 11:55

Aika vähälle huomiolle on jäänyt Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyvä itsehallintouudistus. Jonkun verran pöhinää on syntynyt pääjohtaja Tuomas Pöystin (muina jäseninä apulaiskaupunginjohtaja Niiranen ja professori Haveri) jätettyä asiasta työryhmänsä mietinnön.

Pöysti ehdottaa, että itsehallintoalueita olisi 9-12. Muistin virkistämiseksi mainitsen, että nykyisiä maakuntia on 18. Jos kaavailut toteutuvat, merkitsee se sitä, että suomalainen uusi hallinto ei rakennu nykyiselle maakuntajaolle, vaan alueet suurentuvat.

Itsehallintoalueille valittaisiin nykyisten kuntavaltuustojen lailla valtuusto suoralla kansanvaalilla ja se olisi korkein päättävin elin. Itsehallintoalueen tärkein ja suurin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen: kuntien koko soteväki siirtyisi itsehallintoalueen palvelukseen. Nykyiset maakunnan liitot sulautuisivat itsehallinto-organisaatioon. Myös monia muita ylikunnallisia palveluita suunnitellaan siirrettäväksi uuden putiikin hoidettavaksi.

Muutos olisi siis raju: puolet kuntien rahoista ja henkilömääristä siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Suuri kysymys on myös rahoitus. Koska kysymys on itsehallinnosta, kuntia ei voi perustuslaillisista syistä laittaa maksumiehiksi. Vaihtoehtoja on kaksi, joko valtio maksaa tai sitten itsehallintoalueet saavat verotusoikeuden.

Kuntien valtuustot ja hallitukset jäisivät olemaan edelleen. Helposti voisi kuvitella, että itsehallintoalueista ja etenkin suurista kaupungeista tulee erään sorttiset kilpailijat. Keskuskaupunkien asema onkin uudistuksessa turvattava, muutoin saadaan aikaiseksi veronmaksajalle kallis kissa-hiiri-leikki.

Myös aikataulu on haastava. Ensin toki tehdään SOTE, mutta muutkin toiminnot on suunniteltu aloitettavaksi 2019 alusta.

Kyse on Suomen kaikkien aikojen suurimmasta hallintouudistuksesta. Pieleen se ei saa mennä.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus ja ennen sitä palkittavana Special-olympialaisten kolme voittajaa. Heti perään liiton kv-jaosto. Teemme uutta strategiaa. Ip Ylen uusien tilojen avajaiset Logomossa.
Tiistai: Aamulla valtionvarainministeriön SADE-hankkeen tilaisuuden avauspuhe. Sitten yksi haastattelu puhelimitse. Puolelta päivin AMK:n vararehtorin kanssa väännämme mielenkiintoista yrityshanketta. Ip oma johtoryhmä.
Keskiviikko: Taiwanilainen virkamiesdelegaatio, ip Elisan pääjohtaja ja sitten Turun Sanomien toimittajatapaaminen.
Torstai: Maakuntagames Satakunnassa.
Perjantai: ap Ruotsin Itämeri-suurlähettiläs. Ip sisäisiä kokouksia
Lauantai: Maskun muinaistulien sytytys.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja