Kirjoittanut  maanantai, 29 tammikuu 2018 10:05

Liikennepalvelujen kehittämisessä on viime vuosina voimistunut MaaS (Mobility as a Service) -ajattelu eli niin sanottu liikkuminen palveluna -malli. Tämän uuden lähestymistavan tavoitteena on kehittää liikennettä liikkujan näkökulmasta mahdollisimman helpoksi ja jouhevaksi kokonaisuudeksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eri liikennemuotojen, kuten esimerkiksi juna- ja bussimatkojen yhdistämistä sellaiseksi saumattomaksi matkaketjuksi, joka ei vaadi kuluttajalta monen eri järjestelmän käyttöä. Turun seudun joukkoliikenne Fölin FÖLIX-liityntäliikennepalvelu on hyvä esimerkki matkaketjuajattelusta. FÖLIX yhdistää taksi- ja bussimatkoja ketjuiksi.


MaaS -konseptin mukaisia palveluja on ilmaantunut markkinoille lähiaikoina useita ja keskeisenä kannustimena ovat toimineet digitalisaation avaamat uudet mahdollisuudet. Kovassa nosteessa on esimerkiksi joukkoliikenteen eri lipputyypit yhdistävä matkakortti WALTTI, jonka tavoitteena on kattaa tulevaisuudessa laajasti Suomen kaupunkiseudut. Tuup-sovellus taas yhdistää näppärästi eri kulkumuodot aina joukkoliikenteestä pyöräilyn kautta yhteiskäyttöautoihin ja takseihin. Hyviä esimerkkejä löytyy jo paljon. Yhdistävänä nimittäjänä edellä mainituilla palveluilla on kuitenkin toimivuus ensisijaisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla.


Lähitulevaisuudessa päästöjen vähennystarpeet kohdistuvat voimakkaasti liikennesektorille. Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä liikenteen päästöjä tulisi vähentää noin puolella vuoteen 2005 verrattuna. Päästövähennystarpeet koskettavat yhtälailla niin kaupunkeja kuin maaseutuakin. MaaS-ratkaisut voivat omalta osaltaan olla edistämässä tavoitteiden saavuttamista myös maaseutumaisten alueiden osalta.


Maaseudulle ja harvaan asutuille alueille MaaS-palvelujen murtautuminen ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut mutkatonta. Maaseudun MaaS-palvelujen yhtenä merkittävänä haasteena on monesti pidetty volyymin eli riittävän asiakaskunnan puutetta. Osittain tästä syystä palveluita tarjoavien yritysten kynnys kehittää palveluita erityisesti maaseudun tarpeisiin on ollut korkea.


Kynnyksen madaltamiseksi tarvitaan uskallusta ja uudenlaista ajattelua, jota voidaan edistää esimerkiksi hankekokeiluiden kautta. Kokeiluiden avulla helpotetaan muun muassa kuntien ja yritysten kohtaamista ja hedelmällisten yhteistyön syntymistä. Toimiva yhteistyö on tärkeää kokonaisuuden, alueen ominaistarpeiden sekä olemassa olevien liikennepalveluiden hahmottamiseksi. Esimerkiksi pitkän matkan joukkoliikenneyhteyksien saavutettavuutta voidaan maaseudulla edistää kehittämällä monessa kunnassa järjestettyä asiointiliikennepalvelua toimimaan myös liityntäliikennepalveluna joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

 

Alueellisten liikkumispalvelujen kehittämiseen liittyviä porkkanoita on viime aikoina tarjoiltu muun muassa valtakunnallisestikin merkittävien rahoitushakujen muodossa. Toisaalta toimivan ja monistettavan ratkaisun syntyminen ei edellytä monimutkaista miljoonahanketta tai suurta konsortiota – rohkea kokeilumieli kantaa myös pitkälle. Esimerkiksi Valonian pienimuotoisessa PASSI-hankkeessa toteutettiin Pöytyän kunnan verkkosivuille asiointiliikenteen reaaliaikainen karttanäkymäpalvelu, jonka avulla kuntalaiset saavat tietoa asiointiliikenteen autojen sijainnista reiteillä, aikatauluista sekä liikennöitsijöiden yhteystiedosta.
Kokeilun mittakaavalla ei siis ole väliä, tärkeintä on kestävien ja toimivien ratkaisujen löytäminen tulevaisuuden haasteisiin.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  torstai, 12 tammikuu 2017 10:18

Kuvitellaanpa seuraava episodi aamuisella työmatkapyöräilyllä. Tiiviisti rakennetulla kaupunkiseudulla työn sankari polkee kohti naapurikunnassa sijaitsevaa työpaikkaansa. Matkaa on taittunut kotiovelta sujuvasti jo pari kilometriä, kunnes pyörätie mystisesti kunnan rajalla päättyy. Hämmennyksen väistyttyä valpas fillaristi havaitsee pyörätien jatkuvan hieman edempänä, tien toisella puolen. Ärsytyskynnys kuitenkin ehti jo ylittyä ja mukavasti alkanut matka sai särön.

Yllä mainittu tapaus ei itseasiassa vaadi ylenpalttista mielikuvitusta, sillä tilanne on tosi. Tämä kyseinen tapaus nousi esiin aiemmin tänä vuonna toteutetussa Raision pyörätieselvityksessä. Raision pyöräteiden tilaa ja kehittämistarpeita kartoitettiin toukokuussa Raision alueella pyöräileville henkilöille suunnatulla kyselyllä. Kyselyssä vastaajat arvioivat pyörätieverkoston nykytilaa sekä antoivat kehitysehdotuksia ja palautteita suoraan kartalle. Kyselyyn vastasi yhteensä 132 henkilöä ja kartalle kertyi 80 merkintää.

Kritiikki kohdistui erityisesti talvikunnossapitoon sekä päällysteiden kuntoon. Lisäksi pyörätieverkostoon toivottiin lisää yhtenäisyyttä, jotta alun tarinan kaltaisilta tilanteilta vältyttäisiin.

Selvitys ja esimerkkien kautta esiin nousseet epäkohdat saivat minut pohtimaan alueellisen yhteistyön tärkeyttä. Kuntien välisellä yhteistyöllä on konkreettista merkitystä. Kevyen liikenteen väylien yhtenäisyys vaikuttaa merkittävästi liikenneturvallisuuteen. Ei ole kenenkään etu, että kevyen liikenteen asioissa oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee, tässä tapauksessa siis toisiaan vierustavat kunnat.

Hyviäkin esimerkkejä toimivasta kuntarajoja ylittävästä kestävän liikkumisen yhteistyöstä on tarjolla. Turun seudun joukkoliikenne Föli on varsin onnistunut esimerkki alueellisesta yhteistyöponnistuksesta. Vastaavanlaista otetta kaivattaisiin enemmän myös kevyen liikenteen saralla.

Raision kyselyyn vastanneet olivat pääsääntöisesti aktiivisia pyöräilijöitä ja tuloksissa korostuukin arvokas kokemusperäinen tieto. Raision pyörätieselvityksestä suunnittelijat saavat selvityksestä arvokasta tietoa pyörätieverkoston kehitystyöhön.

Käyttäjä- eli asukaslähtöistä tietoa voi kerätä suunnittelutyön tueksi esimerkiksi kyselyin ja haastatteluin. Kuka tietää paremmin esimerkiksi pyöräteiden suurimmista ongelmakohdista ja vaaranpaikoista kuin päivittäinen käyttäjä? Käyttäjäkokemusten kuuntelu ja niiden huomioiminen toimenpiteitä suunnitellessa on paikallisdemokratiaa parhaimmillaan. Kuntalaisten kokemuksien ja näkemyksien vieminen suunnittelupöytiin myös lisää päätöksenteon osallistavuutta.

Varsinais-Suomen liitossa on valmistumassa selvitys vuorovaikutteisista ja osallistavista menetelmistä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa, osana CIVITAS ECCENTRIC -hanketta. Osallistavat menetelmät -foorumissa pe 27.1.2017 käydään läpi selvitystyön keskeiset tulokset ja keskustellaan uusista mahdollisuuksista suunnittelurintamalla. Mukaan on kutsuttu Varsinais-Suomen kuntien teknisen puolen virkamiehiä. Lisätiedot: liikennesuunnittelija Mari Sinn, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu kategoriassa Blogi