Kirjoittanut  Esa Högblom maanantai, 29 toukokuu 2017 09:28

Oletko ajatellut, että erikoistuminen voisi olla älykästä tai älykkyys erikoistumista? Nykyinen työympäristömme, jossa touhuamme kovasti koko ajan ja kaikkea, on hyvä esimerkki siitä, miten ei välttämättä kannata toimia. Joskus kannattaa keskittyä olennaiseen. Ja aika usein tämä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa kumppanuushengessä.

Älykkään erikoistumisen perusidea alueellisessa kehittämistyössä on se, että panostamme oleelliseen ja tunnistamme omat vahvuusalueemme. Näinhän meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtaisella tasolla. Ja kuten olemme huomanneet, Varsinais-Suomi on viime aikoina osannut oivallisella tavalla hyödyntää niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (mm. Meyer, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. Tästä kaikesta voimme kiittää ennen kaikkea itseämme ja ehkä vähän globalisaatiotakin.

Mistä tämä älykkään erikoistumisen ajatus on lähtöisin? Todennäköisesti arvasit oikein, sillä älykäs erikoistuminen – Smart Specialisation SP3 – on EU:n aluekehitys -ja ohjelmatoimintaa poikkileikkaava toimintamalli. Perustavoitteena on kehittää koko Euroopan Unionin kilpailukykyä globalisaation puristuksissa. Varsinais-Suomi on ollut alusta alkaen mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Jos yhtään kiinnostuit asiasta, niin kurkkaa netistä lisää! Ja jos olet edelleen kutakuinkin kärryillä, niin katso vielä nämäkin sivut ja tutustu työhön, jota teemme ns. sinisen kasvun (blue growth) hyväksi Itämeren alueella.

Älykkään erikoistumisen teemassa tapahtuu koko ajan ja myös täällä Suomessa. Helsingissä järjestetään 1–2.6.2017 EU:n Smart Regions 2.0 Conference, joka kokoaa laajasti eurooppalaisten alueiden edustajat yhteen keskustelemaan teemaan liittyvistä haasteista. Useiden muiden maakuntien ohella myös Varsinais-Suomi osallistuu tapahtumaan ja tuo vahvasti esille meri- ja autoteollisuutta sekä mm. peliteollisuuden viimeaikaisia edistysaskelia. Löydät lisätietoa tapahtumasta täältä.

Palataan vielä oleelliseen, eli siihen valintojen tekemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitystyössä on tavoitteena painottua kolmeen älykkääseen pääteemaan, joita ovat blue growth & industrial modernization, Innovatiiviset ruokaketjut ja Life science & health technologies. Voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa on tavoitteena uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua meille kaikille ja vieläpä kestävällä tavalla. On erittäin tärkeää, että kykenemme kanavoimaan painopisteet myös konkreettiseksi toiminnaksi ja tätä kautta tukemaan entistä paremmin avaintoimijoitamme näillä toimialueilla. Kumppanuushengessä kokoammekin toimijoita syksyllä 2017 työpajoihin rakentamaan konkreettisia toimia ja hankkeita painopisteiden ympärille. Tästä voisi syntyä ei vain älykästä erikoistumista, vaan myös älykästä kumppanuutta.

Smart Blue Regions -esite (pdf)

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

MAAKUNNAN TILA - VILKAISU LUKUJEN TAAKSE

Kirjoittanut  maanantai, 13 kesäkuu 2016 08:44

Kun Hesari kirjoittaa ”taloudessa kuplii jo iloisesti”, mitä siitä pitäisi ajatella? Onko talous todellakin jo vankalla kasvu-uralla tai jopa ylikuumentumassa? Ehkä kupliminen viittaakin käymisprosessiin - keskikesän juhlinta lähestyy ja juomat valmistuvat.

Ehkä juuri julkaistu Maakunnan Tila -katsaus auttaa talouden kokonaiskuvan hahmottamisessa. Katsauksessa käsitellään Varsinais-Suomen työttömyyden, suhdanne- ja väestökehityksen sekä työpaikkarakenteiden muutoksia. Väitän katsauksen kirjoittajana, että vielä ei ole juhlien aika. Putosimme vuoden 2009 finanssikriisissä syvään suhdannekuoppaan, josta ylös kipuaminen on ollut vaivalloista, ja jatkuu yhä sellaisena. Rakennus- ja palvelualoilla kasvu on jo tosin käynnistynyt.

Suomen talouden veturina toimii vientisektori, joka ei ole kasvanut vuosiin, koska kansainvälisessä taloudessa on niin monia epävarmuustekijöitä; Euroopan ylivelkaantumisongelmat, Kiinan talouskasvun ja investointien hidastuminen, Venäjän taloudellis-poliittiset ongelmat ja teollisten investointien matala taso. Kasvua on yritetty ruokkia ympäri maailmaa keskuspankkien löysällä rahapolitiikalla, joka sekin on havaittu tehottomaksi. Ongelmat eivät poistu rahaa painamalla.

Pitkään jatkunut talouden taantuma on nostanut työttömyyden korkealle (13 %), painanut investoinnit matalalle ja sysännyt käyntiin laajan teollisen rakennemuutoksen, joka on levinnyt myös monille palvelualoille. Kokonaistuotannon kasvun pitäisi olla vähintään 3 % vuodessa, jotta työllisyyden kohentuminen lähtisi käyntiin, ja investointien pitäisi kattaa ainakin pääoman (koneiden, laitteiden ja rakennusten) kuluminen. Nyt näin ei ole. Suomi on täysin riippuvainen kansainvälisen talouden vetoavusta, yksityisen kulutuksen varaan kasvua ei meillä voi rakentaa.

Mikä taloudessa sitten kuplii? Kulutustavaroiden kysyntä on pysynyt taantuman aikana kohtuullisen hyvänä; matkoja, autoja, lääkkeitä ostetaan huonoinakin aikoina. Varsinais-Suomessa Meyer, Valmet ja Bayer vastaavat tähän kysyntään. Teleste parantaa jalkapallon EM-kisojen turvallisuutta omilla valvontajärjestelmillään. Jossakin pitää myös asua. Rakentaminen on toimialoista vahvimmassa kasvussa, mm. vanhan rakennuskannan korjaustarpeiden vuoksi. Pemamek rakentaa Loimaalla hitsausautomaatiota kustannustehokkuudesta kiinnostuneille yrityksille – ja niitähän riittää. Asfalttia levitetään innolla, kun öljyn hinta on laskenut. Varsinais-Suomen taloudessa on hyvää kuplintaa, joka pitäisi vain saada leviämään kärkiyrityksistä koko pk-sektoriin.

Erilaisten toimintojen ulkoistusten seurauksena monet palvelut ovat olleet tasaisessa kasvussa. Suomessa on nyt havahduttu siihen, että vaikka tavaroiden vienti ei vedä – palveluiden vienti kasvaa vuosi vuodelta, ja haastaa lähitulevaisuudessa tavaraviennin veturipaikan taloudessa. Palveluiden viennistä jää Suomeen 90 %, kun tavaroiden viennistä vain 60 - 70 % välituotteiden käytön vuoksi.

Suomessa pitäisikin laatia oikeasti vaikuttavien kiky- eli kilpailukykysopimusten lisäksi pave- ja kutu-strategia eli palveluiden ja kuluttajatuotteiden vientistrategia. Kysyntään pitää vastata nykyistä tehokkaammin.

Ja väestökin pitäisi saada lisääntymään, sillä syntyvyys on historiallisen alhaisella 1860-luvun tasolla. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia.

Julkaistu kategoriassa Blogi