Kirjoittanut  Reetta ja Maiju tiistai, 27 helmikuu 2018 12:26

Varsinais-Suomen kunnissa tehdään paljon toimia ympäristön eteen. Mutta tietävätkö myös kuntalaiset, mitä kaikkea ympäristövastuullisuuden saralla tapahtuu?

Kuntien viestintäresurssit ovat niukat, mutta ilman viestintää tieto tehdystä työstä jää vain pienen piirin tietoisuuteen. Kun viestintää ajattelee kuntalaisille tarjottavana palveluna ja sen merkitys myös markkinointityökaluna ymmärretään, on siihen helpompi suunnata resursseja. Kun asukkaat, työntekijät ja yhteistyötahot ovat jyvällä toimenpiteistä, kasvaa myös luottamus kunnan toimintaan.

Strategioita, ohjelmia ja tavoitteita kirjataan vähintäänkin kunnan nettisivujen uumeniin, mutta käytännössä hyvät toimet jäävät helposti kertomatta. Keskeneräisiäkin toimia kannattaa kuitenkin tuoda esiin: näin omien sekä ulkopaikkakuntalaisten kuva aktiivisesta kunnasta vahvistuu.

Mutta miten sitä viestintää tehdään?

Viestintä ja vastuullisuusviestintä kaipaa suunnitelmallista otetta sekä koordinointia. Kunnallanne on varmasti useita viestintäkanavia, jotka ovat valjastettavissa myös ympäristöasioiden esiintuomiseen. Nettisivut ovat hyvä tiedon tukikohta, mutta harva surffaa asioikseen katsomaan kuulumisia kunnan nettisivuilta – sieltä tieto pitää saada vielä pilkottuna ja pureksittuna eri kohderyhmille erilaisiin kanaviin. Huomioikaa viestinnässä kohderyhmät: esimerkiksi eri-ikäisillä ihmisillä on omat tapansa seurata mediaa.

Kun kunnassanne valmistuu erilaisia ympäristövastuullisuuteen liittyviä raportteja ja selvityksiä, täytyy niistä tiedotusvaiheessa kaivaa kiinnostavimmat kohdat esiin – raportti itsessään ei ole uutisoinnin väärti. Tiedon visualisointi, kuten erilaiset infograafit, auttavat sekä päättäjiä, kuntalaisia että toimittajia sisäistämään tiedon nopeasti. Voisiko paikallislehden kanssa lähteä vuorovaikutteiseen yhteistyöhön vastuullisuusteemoista esimerkiksi juttusarjan muodossa? Kiinnostaisiko jokin teemoista myös alueen isompaa tai jopa valtakunnallista mediaa?

Kunnan työntekijöitä tulisi myös kannustaa ja osallistaa sisällöntuotantoon. Varsinkin pienessä kunnassa on tärkeää aktivoida työntekijöitä huomaamaan omassa työssään viestinnän arvoisia hetkiä. Kun keskiöön nostetaan ihminen, on näkökulma heti samaistuttavampi. Kunnan viestinnässä kannattaa nostaa esiin hyviä esimerkkejä ja kannustaa kehuen myös muita toimijoita, jotka työskentelevät alueella ympäristön eteen.

Naapurikunnat voivat suunnitella myös ympäristövastuullisuuden viestintää yhdessä. Yhdessä tekemällä saa arvokasta vertaistukea, josta tuskin kenellekään viestintää tekevällä on ylitarjontaa. Erilaisia koulutuksia ja kuntien viestintäverkostoja löytyy esimerkiksi Kuntaliiton kautta.

Loppuun muutama viestintäesimerkkiä näyttävä kunta: Raisiossa Facebook on ahkerassa käytössä ja viestit pureksitaan tiiviiseen ja helposti ymmärrettävään muotoon. Paraisilla on Kestävä saaristokunta -blogi tuomassa esiin alueen ympäristövastuullisuutta. Kaarinan myös ympäristöaiheisia uutisia voi seurata Twitteristä. Naantalissa kuntalaiset saavat kaupunkilehden luettavakseen sekä painettuna että sähköisenä.

Valonia voi myös auttaa kuntia tuomaan esiin kestävän kehityksen toimenpiteitä – muistakaa siis hyödyntää tuottamaamme materiaalia, kuten nettiuutisia ja somejulkaisuja. Voitte aina pyytää myös suunnitteluapua, kommentteja tai haastatteluja asiantuntijoiltamme.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  perjantai, 27 lokakuu 2017 06:01

Iin kunta voitti EU:n ilmastopalkinnon. Pieni kunta pohjoisessa on tehnyt valtavan määrän aivan tavanomaisiakin energiansäästötoimenpiteitä ja eliminoinut lähes kokonaan öljyn käytön. Mutta mitä kuuluu muihin Suomen kuntiin? Tilanne ja aktiivisuuden taso on luonnollisesti hyvin vaihtelevaa.

Energia-asioiden hoitaminen on kunnissa jonkun vastuulla, mutta ei välttämättä kenenkään päätehtävä. Säästöpaineiden alla ajaudutaan helposti tulipalojen sammuttamisen kierteeseen. Tällöin normaalien huoltotoimenpiteiden ja energiankulutuksen optimoinnin sijaan korjaillaan mitä ehditään.

Kunnilla on yleensä hallinnoitavanaan kymmeniä rakennuksia. Näiden rakennusten energiankulutuksen tarkastelun laiminlyönti tarkoittaa vuositasolla helposti kymmenien tuhansien eurojen tuhlausta. Pienikin kunta maksaa sähkö- ja lämmityslaskuja yhteensä satojen tuhansien eurojen edestä vuosittain. Kulut on kuitenkin mahdollista leikata jopa puoleen Iin kunnan tapaisilla toimilla.

Millaisista toimista ja säästöistä on siis kyse? Useimmat lienevät tuttuja. Esimerkiksi hakelämmitys tai maalämpö verrattuna sähkö- tai öljylämmitykseen säästää lämmityskustannuksissa jopa 70 %. Led-valaisimet säästävät halogeenilamppuihin verrattuna 80 %. Lämmöntalteenotto ilmanvaihdossa säästää 40–80 % korvausilman lämmityksestä. Hyvin säädetyt liiketunnistin- ja ajastinohjaukset valoissa ja laitteissa poistavat unohdusten aiheuttamat turhat sähkökulut.

Kohteesta riippuen voivat kyseeseen tulla myös yksilöidymmät ratkaisut, kuten jäteveden lämmöntalteenotto, aurinkoenergian varastointi tai jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntäminen. Erikoisempien ratkaisujen löytämiseen tarvitaan ammattitaitoa ja ne voivat olla tavanomaisia säästökeinoja kalliimpia, mutta silti kannattavia. Näiden löytämiseen kuntien omat resurssit harvoin riittävät, jolloin esimerkiksi yritysyhteistyö on hyvä apukeino.

Kiinteistöihin kohdistuvien energiansäästötoimien tulisi olla myös pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia. Lähes jokaisessa kunnassa olisikin tarve energiankäytön hallintaan erikoistuneelle työntekijälle, jonka panos useimmiten säästäisi rahaa aiheutuneita työntekijäkuluja enemmän. Tähän ollaan hitaasti heräämässä ja energia-asiantuntijoita palkataan kuntiin.

Teemaan kuntia herättelee myös Valonia. Juuri käynnistyneessä ELLE-hankkeessa kuntien energiatehokkuutta parannetaan markkinavuoropuhelun kautta yhdessä yritysten kanssa. Näin vältytään tulipalokiireessä tehdyiltä virhearvioilta, kun yritysten tieto parhaista ratkaisuista saadaan pöydälle ennen hankintojen määrittämistä.

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  tiistai, 14 helmikuu 2017 11:02

Kiertotaloudessa resursseja ja luonnonvaroja hyödynnetään älykkäästi niin, että niiden sisältämä arvo säilyy tai jopa lisääntyy. Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys, mutta samalla kiertotalous mahdollistaa Suomessa Sitran mukaan vähintään 2,5 miljardin vuotuisen arvonlisän.

Keskustelun sävy on jo muuttunut. Kasvua ja elinvoimaa ei enää suoraan kytketä ympäristön kannalta tuhoisiin käytäntöihin, kuten luonnonvarojen liikakäyttöön tai fossiilisen energian kulutukseen.

Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös alueiden houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Menestyjiä ovat ne maakunnat, kunnat ja kaupungit, jotka osaavat katsoa tulevaisuuteen ja haluavat olla mukana vähähiilisen ja resurssiviisaan yhteiskunnan rakentamisessa.

Olemme kuitenkin vielä kaukana siitä, että tämä kestävää tulevaisuutta maalaileva puhe näkyisi konkreettisina toimenpiteinä kaikilla sektoreilla.

Kuntien rooli maankäytön suunnittelijana, tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana ja lupaviranomaisena sisältää suuren määrän yksittäisiä päätöksiä, joilla joko tuetaan tai hankaloitetaan kiertotalousyhteiskunnan syntymistä. Puhumattakaan kunnan roolista kasvattajana, ruokakulttuuritoimijana tai matkailun edistäjänä. Myös kunnan merkitys datan avaajana on muistettava.

Vuoden alussa voimaan tullut uusi hankintalaki antaa kunnille yhä paremmat edellytykset tehdä innovatiivisia ja vastuullisia hankintoja. Hankintamenettelyn vaatimukset ovat keventyneet ja joustavuus lisääntynyt. Hankinnoissa fokusta kannattaakin suunnata osallistavaan ja ennakkoluulottomaan markkinavuoropuheluun ja varsinaisen tarpeen perusteelliselle määrittelylle.

Varsinaisen tarpeen määrittely liittyy kiinteästi palveluistamiseen. Uuden hankintalain mahdollistama elinkaarikustannusten huomioon ottaminen helpottaa yhä useampien tarpeiden täyttämisen palveluna, fyysisen tuotteen hankkimisen sijaan – omistajuuden tilalle tulee yhä useammin käyttöoikeus.Hyvä esimerkki ovat IT-laitteet, joita voi ostaa käytettynä niin, että toimittava yritys samalla huolehtii myös jatkokäytöstä. Kunta voi myös siirtyä yhteiskäyttöautoihin yhdessä alueen asukkaiden kanssa sekä hankkimaan valaistusta tai lämpöä varsinaisten laitteiden sijasta. On tärkeää, että kunta luo puitteet, joissa yritysten on mahdollista tuoda esille uudenlaisia ratkaisuja.

Maakuntauudistus pistää myös kunnat miettimään omia vetovoimatekijöitään. Mikä tekee juuri meistä erityisen? Minkälainen kunta haluamme olla? On tärkeää tunnistaa alueiden olemassa olevia potentiaaleja, niin luonnonvaroja, osaamista, palveluita, kuin teollisia sivuvirtoja. Kiertotalouden ratkaisut ovat tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamista.

Kunta, joka nojautuu jätteettömyyteen, omavaraiseen energiajärjestelmään, älykkääseen liikennejärjestelmään ja osallistavaan suunnittelukulttuuriin on varmasti tulevaisuuden houkutteleva asuin- ja yritysympäristö.

Varsinais-Suomen liitto on juuri julkaissut Valonian johdolla maakunnallisen tiekartan kiertotalouteen. Alueellisella kiertotalouden tiekartalla luodaan askelmerkkejä monipuoliselle, kilpailukykyiselle ja kiertotalouteen pohjaavalle Varsinais-Suomelle. Tutustu tiekarttaan ja kevään sidosryhmätyöhön osoitteessa www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi/tiekartta

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

KAKSI KULTTUURIA

Kirjoittanut  maanantai, 18 tammikuu 2016 12:16

Hiekka itsehallintoalueita koskevassa valmistelu-tiimalasissa alkaa valua loppuun. Selvitysmies Lauri Tarasti luovuttaa mietintönsä ministeri Anu Vehviläiselle 26. tammikuuta. Kyseessä on aihepiiri, josta ei käydä minkäänlaista kansalaiskeskustelua, mutta joka kuohuttaa monella tavalla kunnallisia päättäjiä, kunnan-/kaupunginjohtajia, maakuntajohtajia ja monia virkahemmoja valtion hallinnossa. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus antaa tänään (18.1.2016) asiasta oman lausuntonsa. Maakuntajohtajana olen tietysti velvollinen jatkossa toimimaan niiden suuntaviivojen mukaan, jotka talon hallitus asettaa.

Yksi asia, joka tuskin näkyy yhdessäkään annettavassa lausunnossa, mutta jolla on valtava merkitys maakuntahallinnon onnistumisessa, on se kulttuuri, jolla uutta apparaattia tullaan johtamaan. Olen kirjoittanut asiasta jo joskus ennenkin, mutta se on niin tärkeä asia, että siitä pitää puhua ja kirjoittaa alati. Kuulun niihin aika harvoihin ihmisiin, jotka ovat palvelleet kuntaa, kaupunkia, kuntayhtymää ja valtiota sekä virkamiehenä että poliittisena luottamushenkilönä. Näinpä minun on ollut äärimmäisen helppo nähdä, kuinka erilainen on kuntakulttuuri verrattuna valtiokulttuuriin.

Suomen kuntia on jo pitkään kehitetty luottamukseen perustuvassa hengessä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuntien virkamiesjohdolla on ollut laajat valtuudet ja sen takia työ on ollut mielekästä. Valtio taas perustaa kontrolliin. Kun kunnassa tulee ongelma, ruvetaan miettimään ”mitäs tehtäis”. Valtiolla taas ensimmäinen kysymys kuuluu: missä tästä on säädetty, onko asiaan ohjeistusta.

Tulevien itsehallintoalueiden (Tarasti ehdottaa koko sanasta luopumista ja sen tilalle maakuntahallintoa. Olen samaa mieltä.) päätehtävä on Sote. Jo nyt korostetaan koko ajan, että se tulee valtion tiukkaan ohjaukseen, tulevathan rahatkin valtiolta. Muun uusille alueille tulevan toiminnan osalta ei pohdintoja ole käyty, mutta epäilemättä valtion keskusvirastot ja ministeriöt haluavat jatkaa kontrolliaan, niin ne ovat aina tehneet.

Edellä mainittu on sinänsä ymmärrettävää, mutta ongelma muodostuu siitä, että maakuntia tullaan hallitsemaan suorilla vaaleilla valituilla valtuustoilla. Niihin tulevat valituiksi ihmiset, jotka ovat tottuneet päättämään kunnissa suuret linjat – siis ne asiat, jotka valtion hallinnossa päätetään ministeriöissä ja keskusvirastoissa. Aivan varmaa on, että nämä kaksi tahoa, maakuntavaltuustot ja ministeriöt, tulevat ottamaan toisistaan mittaa siinä suhteessa kumpi sanoo viimeisen sanan.
Kahden kulttuurin ero on siis pidettävä yhtä lailla tiukasti kuin entinen renkipoika piti sen toisen asian. Jos niin ei tehdä, ja jos ei ole molemminpuolista kunnioitusta, on sota valmis.

Maanantai: Liiton hallitus koko ap, ip johtoryhmä
Tiistai: Liiton kv-asia-palaveri, Rata 2016 seminaari Turussa koko ap, sitten Helsinkiin ja suurten maakuntien maakuntajohtajien ja hallituksen puheenjohtajien tapaaminen Lauri Tarastin kanssa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Kirjoittanut  perjantai, 30 lokakuu 2015 10:34

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 15 kesäkuu 2015 10:31

KUINKA KUNTIA (KUNTAYHTYMIÄ) TULISI JOHTAA?

Kirjoittanut  maanantai, 15 kesäkuu 2015 10:31

Turun Sanomien palstoilla on taitettu peistä kuntajohtamisesta. Vastakkain on ollut kaksi koulukuntaa: vanhan ja uuden liiton ihmiset.

Itse aloitin kuntahallinnossa 1980-luvun alussa ja heti kaksoisagenttina: olin sekä kaupunginvaltuutettu että yhden hallintokunnan hallintopäällikkö. Tuolloinen kuntalaki mahdollisti tällaisen merkillisen tuplaroolin. Myöhemmin kokemusta on karttunut neljästä kaupunginvaltuustokaudesta, valtuuston varapuheenjohtajuudesta, sairaanhoitopiirin puheenjohtajuudesta, kahden kunnan ja yhden kaupungin johtajuudesta ja kuntaministeriön kansliapäällikkyydestä.

Voin vakuuttaa, että kuntahemmon elämä kolmekymmentä vuotta sitten oli paljon auvoisempaa kuin nykyisin. Muistan saaneeni kehuja kaupunginjohtajalta, kun puristin ensimmäisen hallintokuntabudjettini kasvun vain kymmeneen prosenttiin (luitte aivan oikein). Muutoinkin elämä hymyili virastotasolla. Kaupungin virkamiesjohto, eivätkä myöskään poliitikot puuttuneet elämäämme juurikaan. Kun rahaa oli, kontrolli oli vähäistä.

Mutta maailma on muuttunut noista päivistä rajusti. Kaupunkijohto, joka laiminlyö ohjaamisen ja valvomisen saattaa yhteisönsä näinä tiukkoina aikoina kriisiin hyvinkin nopeasti. Nyt Turussa käydyssä keskustelussa olen hämmästellyt sitä, että mediankin puolella aika kritiikittömästi tuetaan niitä ajatuksia, jotka haikailevat paluusta entiseen. On ymmärrettävää, että ihmiset vanhetessaan kokevat uransa alkuaikojen kulttuurin hienona, mutta nykyjohdon täytyy elää tätä päivää ja ajan vaatimusten mukaan.

Kunnallisvirkamiehen elämän vaikeimpia asioita on sen tajuaminen, että virkapalkka ei ole taiteilija-apuraha, vaan korvaus siitä, että toteutetaan poliittisen johdon luomaa strategiaa ja päätöksiä myös silloin, kun oma järki ja ajatus sanovat jotakin aivan muuta. Totta kai hyvään johtamiseen kuuluu se, että annetaan luovuudelle sijaa, mutta se on aivan eri asia kuin vaatimus tehdä aina niin kuin itse tykkää.

Poliittisen johdon ja virkajohdon työnjako ei kuntajohtamisessa ole aina yksinkertainen juttu. Pienissä kunnissa luottamushenkilöillä on joskus tapana kuntalain vastaisesti puuttua operatiivisiin kysymyksiin ja suuressa kaupungissa poliittisen viestin perille meno voi organisaation koosta johtuen olla monesti kovin haastavaa.

Kaupungin johdossa toimivan virkamiehen on ymmärrettävä politiikkaa, muutoin mistään ei tule mitään. Ja ymmärrystä voi hankkia yleensä vain olemalla politiikassa mukana. Mutta virkatoimissa ei saa politikoida, usein se tarkoittaa sitä, että oman puolueen suhteen täytyy olla kaikkein kriittisin ihan pelkän uskottavuuden kannalta.

Pormestari-mallin on sanottu olevan ratkaisu politiikan, demokratian ja hallinnon ongelmiin. Itse en ole asiasta ollenkaan varma. Yhdyn niihin puhujiin, jotka sanovat, että malli ei ole oleellinen kysymys, vaan ihmiset. Yhdestä asiasta ei voi ainakaan tinkiä: nykymaailma edellyttää kuntajohtajilta aivan erilaisia valmiuksia ja osaamista kuin "vanhat hyvät ajat". Onko varmaa, että pormestari-malli ei johda liian vähin valmiuksin omaavien henkilöiden valintaan ja sitä kautta vallan siirtymiseen "kyllä herra ministeri-sarjan" tavoin erisortin kanslia- ym. päälliköiden hoteisiin?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Ahvenanmaan vierailun valmistelua, johtoryhmä, maakuntahallituksen puheenjohtajisto, nopean lukemisen kurssin aloitus, lukiolainen Alvar Euro piipahtaa vierailulla, loppupäivä konttoribisneksiä
Tiistai: klo 5.10 kohti Ahvenmaata, mielenkiintoinen ohjelma, paluu illalla
Keskiviikko: Poliisi- ja turvallisuusasioita koko päivä
Torstai: Henkilökunnan juhannuskahvit, loppupäivä hallintoa

HAUSKAA JUHANNUSTA KAIKILLE!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja