keskiviikko, 12 elokuu 2015 12:22

MONIKULTTUURINEN VARSINAIS-SUOMI

Kirjoittanut  keskiviikko, 12 elokuu 2015 12:22

Kesän kuumimpia puheenaiheita on ollut monikulttuurisuus. Tunteet teeman ympärillä ovat vuotaneet ehkä hieman liian valtoimenaan, mutta aihepiiri on tärkeä ja sellainen, että juuri kukaan ei pääse sitä karkuun.

Professori Esko Valtaoja kirjoitti aiheesta kolumnissaan Turun Sanomissa. Hän muistutti, että monikulttuurisuus on käsite, jonka sisällöstä ei ole yhteistä käsitystä. Hänen mukaansa jotkut ymmärtävät monikulttuurisuuden niin, että Suomeen tullaan elämään sossun rahoilla ja jälkikasvu lähetetään sitten Isis-taistelijoiksi Syyriaan. Toisen ääripään mukaan lasten sukuelinten silpomiseen puuttuminenkin on länsimaista kulttuuri-imperialismia ja siis tuomittavaa.

Ehkä missään muussa maakunnassa ei niin konkreettisesti tiedetä, että Suomi on ollut osa Venäjää ja osa Ruotsia. Turku edusti länttä, oli siis Ruotsin suosiossa, mutta ei Venäjän. Aseman heilahtelu teki maakunnastamme ilman muuta Suomen kansainvälisimmän ja opetti maailmanpolitiikan realiteetteja. Kun matkustaa Varsinais-Suomesta itään, eron huomaa tässä suhteessa edelleen erittäin selvästi.

Maailma on suuressa myllerryksessä, eikä ongelmia pääse pakoon kukaan. Kreikka saa talouskriisinsä keskelle suuret määrät pakolaisia Syyriasta, eikä köyhällä maalla ole tarjota pakeneville ihmisille aina edes vettä ja leipää. Mielestäni on itsestään selvää, että vastuuta tällaisista asioista tulee kantaa Euroopan tasolla. Vai olemmeko sitä mieltä, että jos pakolaistulva suuntautuisi Suomeen, ongelma olisi yksin meidän, ja muut maat voisivat vain kohautella olkapäitään?

Ihmisiä toki liikkuu monien syiden vuoksi. Sellainen Suomi, jossa jokainen naapurimme on vain suomalainen, on ainakin suurissa kaupungeissa jo kauan sitten taakse jäänyttä elämää. Mutta kykymme ymmärtää erilaisuutta ei vielä ole luontevalla tasolla.

Monikulttuurisuutta ei voi eikä pidä vastustaa, se tapahtuu vääjäämättömästi. Turhan vastahankaisuuden sijasta pitää puhua siitä, kuinka uuden maailman kohtaamme. Tarvitsemme viisautta asenteisiimme ja konkreettisiin yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin. Ruotsia on perinteisesti pidetty maahanmuuton mallimaana, mutta tosiasiassa naapurimaassamme on tehty monia vakavia virheitä, joista ruotsalainen yhteiskunta vain ei oikein kykene keskustelemaan.

Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset olla monikulttuurisuuden esimerkkimaakunta: kansainvälisyys, kaksikielisyys, elinkeinorakenne (Meyer-telakka, Bayer-lääketeollisuus esimerkiksi) ja Suomen Siirtolaisinstituuttikin sijaitsee Turussa. Tällaiset eväät antavat hyvät edellytykset luoda suvaitsevainen, kansainvälinen ilmapiiri. Monikulttuurisuus vahventaa maakuntaa, ei heikennä.

Alkava syksy
Töihin on palattu monen muun lailla puolitoista viikkoa sitten. Pelkkää lomaa ei heinäkuu ollut. Maan hallitus järjesti virkahemmolle "kesätöitä" ja myös Microsoftin lopettaminen Salossa vei konttoripöydän ääreen. Työt alkoivat maakuntajohtajien kesäkokouksella Oulussa. Kovat ovat haasteet sielläkin.

Maanantai: koko päivä talon sisäistä kehitystyötä.
Tiistai: Maakuntajohtajien sihteereille Varsinais-Suomi esittely, sitten kv-strategian kimpussa kokous, sieltä palaveriin maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan kanssa ja lopuksi kuntavierailu Nousiaisissa. Kuntavierailu on aina mielialaa kohottava juttu. Upeita asioita myös Nousiaisissa.
Keskiviikko: konttorihommia, ay-asioita ja ip uudelleen konttorilla.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, liikennekokous peruuntui, joten keskipäivä konttorilla joten talous- ja toimintasuunnitelman kimppuun kunnolla. Make it simple-ajattelua pitää saada lisää. Julkishallinnon suunnitelmat ovat aina ylipaisuneita paperivuoria.
Perjantai: aamulla konttoria, ip maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
Kirjoittanut  maanantai, 27 huhtikuu 2015 09:35

Ulkomaalaispolitiikasta ei puoluejohtajien tenteissä eduskuntavaalien alla juurikaan taitettu peistä, mutta vaalikentillä asia puhutti niin, että erityisesti vaalipäivän äänestyskäyttäytymisessä maahanmuuttokysymyksillä oli suuri painoarvo.

Olen joskus kauan sitten itsekin askarrellut maahanmuuttopolitiikan ongelmien kanssa. Vuonna 1999 Slovakiasta alkoi tulla suuria määriä romaneja, joille oli kerrottu pahansorttisia valheita suomalaisesta sosiaaliturvasta. Ongelma äityi niin pahaksi, että esittelin sisäministerinä presidentti Ahtisaarelle viisumipakon Slovakiasta Suomeen pyrkiville.

Korkea työttömyys kirvoittaa helposti maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja." Kun omilla kansalaisillakaan ei ole töitä, miksi pitäisi sallia ulkomaalaisten tulo samoille kapeneville työmarkkinoille" on kysymys, joka kovin helposti saa kannatusta.

Ei maahanmuuttopolitiikka mikään helppo laji olekaan. Ruotsi on aina harjoittanut hyvin suvaitsevaa linjaa ulkomaalaiskysymyksissä, mutta onnistunut luomaan samalla valtavat ongelmat. Lahden takana on muutamassa kaupungissa lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla vierailulle.

Kaikki johtavat ekonomistit kuitenkin varoittavat politiikasta, jossa maahanmuutolle ruvettaisiin asettamaan rajoituksia. Maahanmuutolla on taloutta virkistävä, ei hidastava, vaikutus.

Tulevassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa ulkomaalaispolitiikkaan. Tärkeää on, että Suomi ei anna ulospäin viestiä, että linjamme olisi muuttunut. On hyvä kertoa, että kannamme vastuumme ja toisaalta uskomme kansainvälistyvän Suomen pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin käpertyvän.

Aiheen kirjotukselleni löysin maanantaiaamun Turun Sanomista, jonka urheilusivut kertovat Interin Vahid Hambon tehneen taas kaksi maalia. Jalkapallojoukkueet ympäri Eurooppaa ovat hyvä esimerkki maahanmuuton piristävästä vaikutuksesta. Entinen Saksan sisäministeri Otto Schilly tapasi sanoa, että "mitään ei tulisi ilman maahanmuuttovahvistuksia" arvioidessaan maansa maajoukkueen mahdollisuuksia.

Se mikä sopii jalkapalloon, istuu hyvin myös moneen muuhun elämänalueeseen. Varsinais-Suomi on erityisen kansainvälinen maakunta. Meidän on tärkeä pitää sivistyneestä profiilistamme huolta.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamupalaveri aluekehityksen Tarjan kanssa, sitten Maakunnan yhteistyöryhmän kokous, omalta kohdaltani ensimmäinen. Annamme lausuntoja kehityshankkeista. Iltapäivällä oma johtoryhmä.
Tiistai: Ap Kuntavierailu Laitilaan, sitten tilaisuuteen, jossa Evan Matti Apunen analysoi Suomen tilaa vaalien jälkeen, loppupäivä hallintohommia.
Keskiviikko: Ap Kuntakierros jatkuu, nyt Maskuun, sieltä ip Centrum Balticumin hallituksen kokoukseen. Loppupäivä konttorilla
Torstai: Aattona konttorilla, puolelta päivin työlounas Liedon kunnanjohtaja Esko Poikelan kanssa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja