tiistai, 18 elokuu 2015 08:53

OSAAKO VARSINAIS-SUOMI KEHUA ITSEÄÄN?

Kirjoittanut  tiistai, 18 elokuu 2015 08:53

Heräsin varhain ja huomasin, että vanhalta kaveriltani oli tullut sähköposti myöhään illalla. Hän välitti minulle eräältä kansanedustajalta saamansa meilin, jossa analysoitiin tulevan vuoden valtion budjettia ja annettiin ymmärtää, että kansanedustajan oma vaalipiiri oli menestynyt kisassa hyvin.

Ymmärsin sähköpostin minulle lähettämisen olleen vihjeen siitä, että "katso, kuinka loistavasti nuo pärjäävät". Suhteellisen tuoreena varsinaissuomalaisena olen törmännyt tuollaiseen ajatteluun kovin usein. Hyvät asiat löytyvät helposti muualta, mutta kotinurkissa asiat menevät pieleen.

Suomi ei enää pitkään aikaan ole alueellisen kehityksen näkökulmasta yhtenäinen. Pohjois- ja Itä-Suomi menettävät väestöään, pääkaupunkiseutu vetää puoleensa voimakkaasti ja siinä välissä porskuttavat Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion seudut.

Kun varsinaissuomalaista mielipiteenvaihtoa kuuntelee, saa usein sellaisen käsityksen, että Turun kanssa saman suuruiset Tampere ja Oulu olisivat talous- ja työllisyyskehityksessä meitä kovasti edellä. Kurkistus tilastoihin kertoo aivan muuta: työttömiä Varsinais-Suomessa on 14,0%, Pirkanmaalla 15,7% ja Pohjois-Pohjanmaalla 16,4% (Turku 18,1%, Tampere 19,0% ja Oulu 18,7%).

Luvut ovat kolmikon kohdalla todella huolestuttavia, mutta kukaan ei ole toistaan parempi. Eli mihinkään alemmuuskompleksiin ja tuhkan päälle ripotteluun ei meillä ole ensimmäistäkään syytä.

Aamuäreänä vastasin kaverilleni, että olisi hyvä, jos Varsinais-Suomessa edes osa siitä energiasta, joka käytetään muiden kadehtimiseen, käytettäisiin luovaan työhön oman maakunnan puolesta, niin hyvä olisi. Ehkä analyysiä voisi hieman lieventää, mutta mihinkään ei pääse siitä, että meidän on opittava kehumaan Varsinais-Suomea nykyistä paremmin!

 

Tällä viikolla
Maanantai: Liiton ja Turun johdon yhteiskokous, liiton puheenjohtajisto, lounas edunvalvontajohtaja Lauri Palmusen eläkkeelle siirtymisen johdosta. Hyviä puheita. Loppupäivästä omaa hallintoa ja Turkulainen-lehden päätoimittajan tapaaminen.
Tiistai: Liiton valintatoimikunta, sitten vinhaa vauhtia Paraisille, jossa kuntavierailu
Keskiviikko: Kokous amk-porukan kanssa, mielenkiintoinen yrityshanke. Loppupäivä maakuntaurheilua.
Torstai: Sisäistä hallintoa, kokouksia omassa talossa.
Perjantai: Haastattelu, lounas Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutasen kanssa aiheena mielenkiintoinen yhteishanke, ip palaveri kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän kanssa, maakunnan asioita.
Sunnuntai: Esiintyminen Kaarinassa.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 18 toukokuu 2015 15:40

VOIKO URHEILUSSA OLLA MAAKUNTAHENKEÄ?

Kirjoittanut  maanantai, 18 toukokuu 2015 15:40

Kirjoitan tätä päivää ennen, kun Loimaan Bisons valmistautuu kamppailemaan Suomen koripallomestaruudesta Joensuun Katajan kanssa ratkaisevassa viidennessä ottelussa. Bisons on ollut rohkea edelläkävijä varsinaissuomalaisessa kilpaurheilussa, se on osallistunut täydellä panoksella kansainvälisiin sarjoihin pelaten mm Helsingin jäähallissa hyvin katsojia paikalle vetäen.

Edellisen ottelunsa Bisons pelasi Loimaan kotihallin sijasta Turun HK-Areenalla. Katsojia oli oikein mukavasti, mikä todisti sitäkin, että seuralla on kannattajia muuallakin kuin kotikunnassaan.

Mutta kovin yleistä ei ylikunnallinen seurafanittaminen ole. Parhaana esimerkkinä hyvästä onnistumisesta on Oulun Kärpät, jota aivan perustellusti sanotaan koko Pohjois-Suomen joukkueeksi. Eteläisessä Suomessa ei vastaavaa ilmiötä ole, eikä voikaan olla, koska tarjolla on niin paljon lajeja ja seuroja, joita voi kannattaa.

Liikunnan ja urheilun piirissä on monasti todettu, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Helsinkiin perustettiin parikymmentä vuotta sitten suurella kohulla pesisseura, joka aluksi menestyi, mutta hiipui nopeasti kokonaan pois. Kovin hyvin ei ole yleensä käynyt myöskään seurafuusioille. Ne koetaan keinotekoisiksi ratkaisuiksi, joita kukaan ei koe omakseen.

Lienee niin, että kilpaurheilun fanittamisessa tunteella on paljon suurempi rooli kuin rationaalisella mietinnällä. Ja usein keskinäinen kilpailu toimii kaikkien eduksi: silloin kun sekä TPS että Inter pelaavat jalkapalloliigaa on parempi kuin, että vain toinen on mukana huippukahinoissa.

Raha ratkaisee nykyurheilussa liian paljon, mutta se on realiteetti. Yksi keino pönkittää rahaa huutavien seurojen tilannetta on käydä niiden otteluissa ja kilpailuissa. Omalla rahalla lipun maksanut katsoja on jokaisen seuran luontevin sponsori.

Kannattajaksi ei voi käskeä, mutta silti rohkenen toivoa, että varsinaissuomalaiset ottaisivat kaikki maakunnan joukkueet ja urheilijat omikseen ainakin silloin kun ne yltävät kansalliseen kärkeen Suomessa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla ves-neuvottelu, sitten maakuntahallitus, ip konttoritöitä.
Tiistai: Aamulla johtoryhmä, sitten hankehakemusjuttuja ja ip Raisioon kuntakäynnille
Keskiviikko: Norjaan Tromssaan maakuntajohtajakollegojen kera. Illallispuhujana ex-pääministeri Paavo Lipponen arktisista alueista.
Torstai: Koko päivä pohjoisnorjalaisiin kehityshankkeisiin tutustumista.
Perjantai: Tromssan yliopiston rehtorin ja kaupunginjohtajan esitelmien kuuntelu. Yöllä kotiin.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja