Kirjoittanut  torstai, 11 toukokuu 2017 08:45

Kun maakunnalle kolme vuotta sitten kirjoitettiin strategiaa, puhuttiin hyvästä pöhinästä. Silloin tavoiteltiin aallon harjaa ja visioitiin uudenlainen maakunnan strategia. Syntyi Kumppanuusstrategia, joka otettiin hyvin ja innostuneesti vastaan. Sen jälkeen kumppanuusajattelulle harjaantuneet korvat ja silmät ovat bonganneet kumppanuudella höystetyn yhteistyön tärkeyttä elinvoimaisuuden ehtona puheista ja viestimistä yhä enenevässä määrin.

Kolme vuotta sitten luotiin malli, jota eräs asiaan perehtynyt henkilö kuvasi joukkoälyalustaksi. Tuli hieno fiilis! Se antoi ajattelemisen aihetta ja nosti rimaa toiminnan edelleen kehittämiselle. Keskeistä on, että tieto kulkee ja oikeat tahot kohtaavat. Tämä on elinvoimaisuuden ja uusien innovatiivisten ratkaisumallien lähtökohta ja edellytys. Verkostoitumisen merkitys on tunnistettu jo pitkään, mutta kumppanuusstrategia nosti yhteistyön julkisen toimijan edistettäväksi, tärkeäksi päätoimenpiteeksi.

Strategian päivityksen alkumetreillä valmisteluryhmien edustajat keskustelivat siitä, miten strategian toimenpiteet ovat toteutuneet ja ennen kaikkea, kuka on vastuussa toimenpiteiden toteutumisesta? Hyvä kysymys on millaisia ovat maakunnan strategian toimenpiteet? Mitkä ovat keskeisimmät kysymykset, joihin haemme maakunnan sateenvarjon alla vastauksia?

Kuulin kerran, että strateginen johtaminen on puhetta, puhetta, puhetta. Puheen tarkoitus on välittää viestiä eteenpäin niistä asioista, joiden täytyy toteutua, jotta strateginen tavoite etenee - juurruttaa strateginen tahtotila osaksi toimintaa ja ajattelua. Strategian toteuttamista voitaneen verrata tähän. Maakunnan tahtotilasta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että toteuttajia ovat kaikki maakunnan toimijat. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten tiekarttojen laadintaa - ja kohtaamisia.

Maakunnassa on järjestetty runsaasti kumppanuusfoorumin periaatteella kohtaamisia ja paljon on jo puhuttu, puhuttu, puhuttu. Yksi puheenvuoro on jäänyt erityisesti mieleeni. Koolla olivat elinkeinoelämän edustajat ja kehittäjät ja puhuja korosti miten tärkeää on tunnistaa hyvät kumppanit ja kääriä hihat ylös. Tästä juuri strategian toteuttamisessa on kysymys.

Strategian päivitystä laaditaan nyt tilanteessa, jossa maakuntauudistus muokkaa rakenteita. Kumppanuusstrategian arvopohja ja yhdessä tekemisen viesti on varmasti vielä ajankohtaisempi nyt kuin kolme vuotta sitten.

Julkaistu kategoriassa Blogi
perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Kirjoittanut  perjantai, 29 toukokuu 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

Julkaistu kategoriassa Blogi