tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

MERIALA KATSOO TOUKOKUUSSA KOHTI TURKUA

Kirjoittanut  tiistai, 26 huhtikuu 2016 15:30

Toukokuussa paitsi Euroopan, myös Itämeren alueen ja Suomen merialan toimijoiden katseet kääntyvät kohti Auran rantoja. Turku toimii viikon ajan merellisen osaamisen ja verkostoitumisen keskuksena.

Euroopan meripäivän konferenssi, merkittävin eurooppalainen merialan tapahtuma, järjestetään Logomossa 18.–19.5. Teema on kestävä sininen kasvu. Konferenssissa käsitellään kestävää sinistä kasvua sekä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Myös pohjoiset alueet tulevat olemaan huomion kohteena.

Euroopan meripäivät ovat ainutlaatuinen mahdollisuus tuoda monipuolisesti esiin Turkua ja varsinaissuomalaisia merialan toimijoita eurooppalaisille. Ohjelmaan kuuluu muun muassa matchmaking-tilaisuus sekä vierailuja alueen yrityksiin. Turun Messukeskukseen kokoontuu samanaikaisesti elinkeinon edustajia NaviGate-messuille, joka kuuluu myös meripäivän konferenssin vierailukohteisiin.

Meriteemainen viikko alkaa tiistaina 17.5., kun vuorossaan toinen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaaminen järjestetään Turussa. Tapaamisen taustalla toimivat ministeriöt Turun kaupungin ja yliopiston kanssa. Kaikille avoimen tapaamisen pohjalta on tarkoitus alkaa kehittää yhteistä meripolitiikkaa ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kun Euroopan meripäivän konferenssi tuo Turkuun merialan vaikuttajia koko Euroopasta, kohdistuu katse myös Itämeren alueeseen perjantaina 20.5. Centrum Balticumin yhdeksännessä vuosifoorumissa. Teemana on Itämeren alueen meriklusteri. Temaattiset paneelit kattavat aihepiirit laivanrakennuksesta meriliikenteeseen ja -politiikkaan ja niihin osallistuu alojensa asiantuntijoita Alaskaa ja Japania myöten.

Perjantaina kokoontuu myös ensimmäistä kertaa presidentti Tarja Halosen johdolla Centrum Balticumin korkean tason neuvottelukunta. Se paneutuu pohtimaan tulevaisuuden visioita Itämeren alueen monialaisen yhteistyön kehittämiselle.

Euroopan meripäivän viikonloppuna huomio kohdistuu meille kaikille yhteiseen haasteeseen, Saaristomeren suojeluun. Perjantai-iltana ilmaisessa merihenkisessä hyväntekeväisyyskonsertissa Suomen Joutsenen edustalla lavalle nousevat pro bono oopperataivaan eturivin tähdet: mezzosopraano Monica Groop, basso Matti Salminen ja baritoni Waltteri Torikka. Turun filharmonista orkesteria johtaa Leif Segerstam. Hyväntekeväisyysvarat käytetään Saaristomeren Suojelurahaston konkreettiseen työhön Saaristomeren suojelemiseksi.

Ei ole sattumaa, että merellisten tapahtumien ja tilaisuuksien monipuolinen paletti sijoittuu juuri Turkuun. Turku on ja haluaa tulevaisuudessakin profiloitua paitsi Suomen, myös Itämeren alueen ja enenevissä määrin myös Euroopan merellisenä keskuksena.

Telakkateollisuuden uusi nousu alueella on vauhdittanut myös merialan koulutustarjonnan lisääntymistä ja monipuolistumista. Monet Turku-vetoiset ympäristö- tai meriteollisuusasioihin liittyvät hankkeet ovat saaneet EU-rahoitusta.

Katse on vahvasti tulevaisuudessa esimerkiksi Turku Future Technologies:in kautta. Se tuo yhteen kahdeksan suomalaisen korkeakoulun huippuosaamisen vahvistamaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokapasiteettia korkeakouluyhteistyön kautta. Nämä ovat muutamia esimerkkejä alueen ottamasta aktiivisesta edelläkävijän roolista meriasioissa.

#EMD2016

#BSRForum

 

Linkit:

Rekisteröityminen Suomen meripolitiikan ideointi- ja suunnittelutapaamiseen: www.lyyti.in/meripolitiikka2016 viimeistään 10.5.

European Maritime Day -konferenssin ohjelma ja ilmoittautuminen 

Itämeri-foorumi

Merihenkinen hyväntekeväisyyskonsertti

Blogin valokuva: Olli Sulin

Julkaistu kategoriassa Blogi
maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Kirjoittanut  maanantai, 22 kesäkuu 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Julkaistu kategoriassa Blogi