tiistai, 18 huhtikuu 2017 14:40

TÄRKEÄMPÄÄ TEKEILLÄ

Kirjoittanut  tiistai, 18 huhtikuu 2017 14:40

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa muilla tuntuu olevan jotain tärkeämpää meneillään? Asioita pitäisi saada hoidettua, mutta yhteistyökumppanista ei kuulu. Kun tapaatte, hän on poissaoleva. Meneillään on jotain tärkeämpää.

Läsnäolo on positiivisen asiakaskokemuksen tärkein lähde. Tunne siitä, että joku keskittyy sinuun, kantaa pitkälle. Kun lääkäri tuijottaa tietokonetta, mieleen hiipii epäilys, ketä tässä hoidetaan. Kiireettömän, rauhallisen palvelutilanteen taas muistaa kauan.

Minulla oli älykäs esimies. Tekeillä oli suuria asioita. Kokosimme yhteen aiheen kannalta oleellisia ihmisiä. Tarjosimme kahvin ja teen kanssa maukkaat eväät. Pomoni sai aikaan sen, että muutaman parin tunnin session tuloksena syntyi suunnitelma. Strategiaan olivat sitoutuneet kaikki avaintoimijat. Tavoite oli saavutettu analysoivan, kuuntelevan prosessin kautta. Ihmiset olivat antaneet parastaan, kun heihin oli luotettu.

Yhteiseen miettimiseen osallistuneet olivat kiireisiä. Heidän kalentereissaan oli monia tärkeitä tehtäviä. Silti saimme heidät mukaan jakamaan osaamistaan. Meillä kaikilla oli tunne, että jotain tärkeää on tekeillä, tässä ja nyt.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

PROFESSIOISTA PROSESSEIKSI

Kirjoittanut  keskiviikko, 19 elokuu 2015 08:11

"Ei hän tiedä mitään teemasta, hänellä on ihan eri alan koulutus; onneksi hän kyselee paljon!" Yhteistyökumppani huudahti lounaalla. Hämmästyin kovasti. Omasta valmistumisestani on lähes 30 vuotta. Muistan kuulleeni viisauden vuosia sitten: ei ole väliä, minkä tutkinnon unohtaa, työelämä kyllä opettaa.

Kannattaisiko kuunnella eri alojen osaajia? Maailma on niin monimutkainen, että vanhoilla konsteilla ja titteleillä ei ehkä pärjääkään. Vaikka elämänikäinen oppiminen kuulostaa uuvuttavalta, siihen kannattaa suostua ja ilolla kohdata uusia asioita.

Organisaatiossamme aloitti uusi toimitusjohtaja. Hän halusi meidät työntekijät kurssille. Kollegan sanoin olimme 'pommialtis projektipäällikköporukka': asiantuntijoita ja ylpeitä eri teknologioiden erityistietämyksestämme. Uusi johtaja pakotti meidät myöntämään, että ehkä meillä oli aukkoja osaamisessa.

Työelämäni ensimmäinen esimies passitti minut pitkälle kansainvälistymisvalmennukselle. Vientipäälliköille opetettiin vuonna 1989 mm. Neuvostoliiton kaupan erityispiirteet. Ei kestänyt kauaa, kun järjestelmä lakkasi. Muutos on siis kiihtyvää, jatkuvaa ja julmaa. Professiot muuttuvat prosesseiksi ja tehtävät muokkautuvat muutosten mukana.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosikonferenssissa Kuopiossa kesäkuussa Michael Acuto, University College London, peräsi paikallistason päättäjien koulutukseen panostamista. Hän kehotti myös verkostoitumaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Oma ensimmäinen tutkintoni on agronomi. Silti työurani on kulunut hyvinvoinnin teemojen parissa. Olen sielultani vahvasti maatalouden ja maaseudun puolestapuhuja. Työni olen kuitenkin tehnyt kaupungissa biotekniikan, terveyden ja innovaatioiden parissa. Moni tutkinto antaakin valmiudet aivan erilaisiin töihin kuin opiskelijana kuvitteli. Itse erikoistuin siipikarjaan. Ensimmäinen työni oli kansainvälinen tuotepäällikkyys, kuinkas ollakaan kanojen ja kansanterveyden parissa. Lienee sattumaa, että jatkoin terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

Yhtenä työtehtävänä oli osallistua broilerväen kesäjuhlaan. Tuttuni luuli, että olin menossa poliittisten päättäjien kokoukseen!

Työelämässä tehdään yhteistyötä monien ammattiryhmien kanssa. Aito erilaisen tietämyksen arvostaminen kannattaa. Syvää osaamista löytyy kunnista, korkeakouluista, yrityksistä ja järjestöistä. Suomalainen yhteiskunta kukoistaa, jos opimme kuuntelemaan ja kunnioittamaan erilaisia tekemisiä. Kesällä on kuitenkin nostalgista olla agronomi.

Julkaistu kategoriassa Blogi