Kirjoittanut  Esa Högblom maanantai, 29 toukokuu 2017 09:28

Oletko ajatellut, että erikoistuminen voisi olla älykästä tai älykkyys erikoistumista? Nykyinen työympäristömme, jossa touhuamme kovasti koko ajan ja kaikkea, on hyvä esimerkki siitä, miten ei välttämättä kannata toimia. Joskus kannattaa keskittyä olennaiseen. Ja aika usein tämä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa kumppanuushengessä.

Älykkään erikoistumisen perusidea alueellisessa kehittämistyössä on se, että panostamme oleelliseen ja tunnistamme omat vahvuusalueemme. Näinhän meidän pitäisi tehdä myös henkilökohtaisella tasolla. Ja kuten olemme huomanneet, Varsinais-Suomi on viime aikoina osannut oivallisella tavalla hyödyntää niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (mm. Meyer, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. Tästä kaikesta voimme kiittää ennen kaikkea itseämme ja ehkä vähän globalisaatiotakin.

Mistä tämä älykkään erikoistumisen ajatus on lähtöisin? Todennäköisesti arvasit oikein, sillä älykäs erikoistuminen – Smart Specialisation SP3 – on EU:n aluekehitys -ja ohjelmatoimintaa poikkileikkaava toimintamalli. Perustavoitteena on kehittää koko Euroopan Unionin kilpailukykyä globalisaation puristuksissa. Varsinais-Suomi on ollut alusta alkaen mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Jos yhtään kiinnostuit asiasta, niin kurkkaa netistä lisää! Ja jos olet edelleen kutakuinkin kärryillä, niin katso vielä nämäkin sivut ja tutustu työhön, jota teemme ns. sinisen kasvun (blue growth) hyväksi Itämeren alueella.

Älykkään erikoistumisen teemassa tapahtuu koko ajan ja myös täällä Suomessa. Helsingissä järjestetään 1–2.6.2017 EU:n Smart Regions 2.0 Conference, joka kokoaa laajasti eurooppalaisten alueiden edustajat yhteen keskustelemaan teemaan liittyvistä haasteista. Useiden muiden maakuntien ohella myös Varsinais-Suomi osallistuu tapahtumaan ja tuo vahvasti esille meri- ja autoteollisuutta sekä mm. peliteollisuuden viimeaikaisia edistysaskelia. Löydät lisätietoa tapahtumasta täältä.

Palataan vielä oleelliseen, eli siihen valintojen tekemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitystyössä on tavoitteena painottua kolmeen älykkääseen pääteemaan, joita ovat blue growth & industrial modernization, Innovatiiviset ruokaketjut ja Life science & health technologies. Voidaan sanoa, että kaikissa kolmessa on tavoitteena uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua meille kaikille ja vieläpä kestävällä tavalla. On erittäin tärkeää, että kykenemme kanavoimaan painopisteet myös konkreettiseksi toiminnaksi ja tätä kautta tukemaan entistä paremmin avaintoimijoitamme näillä toimialueilla. Kumppanuushengessä kokoammekin toimijoita syksyllä 2017 työpajoihin rakentamaan konkreettisia toimia ja hankkeita painopisteiden ympärille. Tästä voisi syntyä ei vain älykästä erikoistumista, vaan myös älykästä kumppanuutta.

Smart Blue Regions -esite (pdf)

Julkaistu kategoriassa Blogi
Kirjoittanut  Anni Eerola torstai, 18 toukokuu 2017 14:45

Kuukausi sitten Qvidjan kartanossa oli koolla kolmekymmentä varsinaissuomalaisesta ruokaketjusta elantonsa saavaa maataloustoimijaa. Päivän aiheena oli maataloustuotannon tulevaisuus. Keskustelussa olivat parempaa satoa tuottava hyvinvoiva maaperä, ravinnekierrätyksen merkitys viljelymaan kunnolle ja vesitaloudelle sekä erilaiset tilojen väliset yhteistyö- ja jakamismallit. Nykypäivän termein keskiössä oli siis kiertotalous. Paikalle saapuneille viljelijöille kyseessä oli kuitenkin ennen kaikkea oman tilan elinvoimaisuus, hyvinvointi ja tuotto-odotukset.

Ruokaketjumme on tämän hetken kiertotalouskeskustelussa kärsinyt arkipäiväisyydestään. Kuitenkin maalaisjärjellä ajateltuna tasaisissa, elollemme välttämättömissä tuotantovirroissa voi piillä sellaiset pitkäjänteisen kasvun edellytykset, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa. Ei Varsinais-Suomena eikä valtakunnallisella tasolla.

Ruokaketjussa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla arkinen ihmistä lähellä oleva hyvinvointi, työllisyys sekä suuret korkean jalostusasteen mahdollisuudet. Jalostusarvossa olisi toden teolla nostettavaa monessa tuoteryhmässä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa päiviteltiin, kuinka kilohailin ja silakan 150 miljoonan kilon vuosisaaliista vain 4 miljoonaa kiloa menee elintarvikekäyttöön, loput päätyvät rehuksi tai jalostamattomina vientiin.

Paikallisen hyvinvoinnin lisäksi suomalaisella maataloudella ja ruokaketjulla olisi mahdollisuuksia myös suuren lisäarvon viennin veturiksi. Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksen Markku Wilenius korosti maataloutemme tulevaisuuden mahdollisuuksia hiljattain Maaseudun tulevaisuudessa ja penäsi älykästä maataloutta suomalaisen kilpailukyvyn lähteeksi.

Miten Varsinais-Suomi sitten asemoituu ruokaketjukeskustelussa?

Varsinais-Suomessa tuotetaan yli 30 % Suomen leipäviljoista. Sianlihasta maakunnassamme tuotetaan neljännes ja kananmunista noin puolet. Jalostavien yritysten määrä on maan suurimpia. Alueelta löytyy myös useita suljetun kierron kalataloutta kehittäviä yrityksiä. On itsestäänselvyys, että lähellä tuotettu ja valmistettu ruoka tuottaa tuloa ja elinvoimaisuutta lähialueelle. Ruokaketjun suora työllistävä vaikutus Varsinais-Suomessa on vajaa 17 000 henkilöä.
Puhuttaessa arvon kasvatuksesta sekä vientipotentiaalista on jokerinamme kuitenkin maakuntaamme keskittynyt huippuosaaminen.

Eri huippuosaamisen aloja sekä älyratkaisuja ei ole vielä osattu valuttaa alkutuotantoon sekä ruokaketjun muihin osiin kuten jalostukseen ja jakeluun niin, että pääsisimme toden teolla nauttimaan niistä paljon puhutuista lisäarvotuotteista- ja palveluista.

Varsinais-Suomen maatalouden volyymi yhdistettynä muun muassa korkeakouluihimme kertyneeseen kemianosaamiseen ja funktionaalisten elintarvikkeiden tutkimukseen on yhdistelmä, johon pakkautuu paljon potentiaalia ja joka realisoituna luo maakunnalle lukemattomia mahdollisuuksia.

 

Kuva: Juha Vuorela

Julkaistu kategoriassa Blogi