Liisa Harjula

tiistai, 05 syyskuu 2017 09:21

Valonia tarjoaa Varsinais-Suomessa kuluttajille energianeuvontaa osana valtakunnallista energianeuvonnan verkostoa. Neuvontaa on vuosien varrella tarjottu muun muassa asumisen energiankulutukseen, laitehankintoihin, lämmitykseen ja lämmitystapavalintoihin sekä uusiutuvaan energiaan liittyen. Energianeuvonta aloitettiin maakunnassa jo vuonna 1999 maakunnallisen energiatoimiston toteuttamana.

Vuonna 2010 eri maakunnissa toimivien neuvojien ympärille päätettiin muodostaa toimintaa kokoava verkosto. Julkisella rahoituksella luotiin valtakunnallinen neuvojaverkosto, joka palvelisi kuluttajia koko maassa. Toimintaa koordinoi valtion omistama Motiva Oy. Verkoston nimissä tarjottavan neuvonnan tuli olla puolueetonta ja kuluttajille maksutonta.

Alueellisen toiminnan puolueettomuus ja henkilökohtainen neuvonta ovat saaneet vuosien varrella paljon kiitosta. Ihmiset eivät luota laitevalmistajien lupauksiin ja kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa. Myös nykypäivän informaatiotulva luo suuren tarpeen tiedon haarukoinnille. Tietoa energiaratkaisusta löytyy helposti, mutta tiedon luotettavuus voi olla kyseenalaista. Sosiaalisessa mediassa ”yksi oikea totuus” voi levitä nopeastikin ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Virheellisen tiedon korjaamiseksi voi neuvojalta mennä pitkä tovi.

Uudet energiatrendit kasvattavat neuvonnan tarvetta. Tämä on näkynyt viimeksi aurinkoenergian suosion kasvun ja aurinkosähköjärjestelmien yleistymisen yhteydessä. Tiedon ja neuvonnan puute hidastaa edelleen kuluttajien investointipäätösten tekoa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Turun kaupungin, Turku Energia Oy:n ja Sitran selvityksessä, jossa kartoitettiin aurinkopaneelien hankintaperusteita ja yleisiä ongelmia hankinnan yhteydessä. Haastatellut kaipasivat puolueetonta tietoa ja yksilöllistä palvelua, joka ottaisi huomioon yksilölliset, kiinteistöille räätälöidyt ratkaisut ja erilaiset tarpeet.

Valonia toteutti kesällä 2017 Mynämäellä aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinnan kilpailutuksen kuluttajille. Hankintaprosessista tehtiin osallistujille helppo – usein kysytyt kysymykset sekä tekniset tiedot selvitettiin heidän puolestaan. Toimintatapa tuo kuluttajille vertaistukea investointiin, mutta myöhemmin myös käyttökokemukseen.

Neuvontaan tarkoitetun valtionavustuksen päättyminen vuonna 2014 on supistanut neuvontamahdollisuuksia seuranneina vuosina. Valtakunnallisesti tuotettu materiaali ja erilaiset laskurit auttavat neuvonnassa, mutta henkilökohtaiselle neuvonnalle on maakuntakentällä pakottava tarve. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monessa maakunnassa toiminut energianeuvonta päättyy vuoden lopulla julkisen ja hankerahoituksen puutteessa. Kuluttajat jäävät tämän myötä helposti laitemyyjien ja informaatiotulvan armoille.

Kuluttajille suunnattu energianeuvonta on yksi keino niin alueellisten kuin kansallistenkin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kansalaisten asennemuutos ja investointihalukkuus ovat erottamaton osa valtakunnallisesti tavoiteltavaa energiaremonttia ja tähän neuvonnalla on suuret vaikutusmahdollisuudet. Vain riittävä ja pysyvä rahoitusmalli mahdollistaa neuvonnan kattavan toteuttamisen. Kuluttajille tärkeä puolueettomuus ja luotettavuus turvataan parhaiten pääosin julkisella rahoituksella sekä yhteistyöllä.

torstai, 22 syyskuu 2016 12:35

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi maakunnalliset ilmasto- ja energiastrategiat marraskuussa 2010. Tuolloin kirjatun vision mukaan Varsinais-Suomi saavuttaa kansainväliset ja kansalliset päästövähennystavoitteet ja maakunta on vuonna 2020 matkalla kohti hiilineutraaliutta.

Tällä hetkellä Varsinais-Suomi on pahasti jäljessä uusiutuvan energian tavoitteistaan. Maakunnan ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi asetettiin, että energiankäytöstä 40 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii uusia toimenpiteitä, sillä vuoden 2010 energiataseessa uusiutuvien osuus energiankulutuksesta oli 16 prosenttia.

Tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteiden saavuttamisen näkymiä kartoitettiin alustavasti Varsinais-Suomen liiton keväällä 2016 tehdyn kuntakierroksen aikana. Kunnissa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että kunnat ovat tiedostaneet vaikutusmahdollisuutensa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Käytännön toimia tehdään kunnissa vaihtelevalla volyymillä. Osa toimista tehdään tietoisesti päästöjen vähentämisen näkökulmasta, mutta suurin osa energiatehokkuuden parantamiseksi ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.

Mitä toimenpiteitä kunnissa sitten on tehty? Aluelämpölaitoksia on siirtynyt käyttämään öljyn sijasta haketta tai pellettejä ja Naantalin valmistuva monipolttoainelaitos tulee vähentämään kivihiilen käyttöä Turun seudulla. Turussa ja Loimaalla kuntalaisilla on tätä nykyä mahdollisuus vuokrata oma aurinkosähköpaneeli. Turun seudun joukkoliikenteen Föli-alueen laajenemisen myötä joukkoliikenteen turvin taitetut matkat ovat lisääntyneet kunnissa. Lämpöpumppujen käyttö on yleistynyt kuntien kiinteistöissä ja valaistusta on uusittu ledipohjaiseksi. Mynämäellä toteutetut energiakävelyt sopisivat hyvin myös muihin kuntiin kuntalaisten aktivoimiseksi uusiutuvan energian käyttöön.

Kunnille on tarjolla monenlaisia lähestymistapoja ilmastohaasteiden selättämiseksi. Varsinais-Suomestakin löytyy hiilineutraaliuteen tähtääviä HINKU-kuntia, Turku kuuluu resurssiviisaiden Fisu -kuntien verkostoon, muun muassa Somero ja Loimaa ovat liittyneet kuntien ilmastokampanjaan ja CO2 -raporttipalveluun.

Energiatehokkuussopimuksen (KETS/ KEO) vuosille 2008 – 2016 on allekirjoittanut seitsemän varsinaissuomalaista kuntaa. Lisäksi moni maakuntamme kunta kehittää ilmastotoimiaan erillisten hankkeiden avulla.

Maakunnan ilmastotoimien tarkka välitilinpäätös saadaan loppuvuoden aikana. Saan tulevien kuukausien aikana valmiiksi Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategioiden yhteiskoosteen Luotsin päivityksen. Tilannekatsauksen jälkeen tiedämme tarkemmin, missä tavoitteissa olemme oikealla tiellä ja mitkä tavoitteet vaativat erityispanostusta tulevien vuosien aikana.

torstai, 08 lokakuu 2015 08:42

Aloittaessa työtäni energianeuvojana viime vuosituhannella, toimittaja haastatteli minua kodin energiansäästömahdollisuuksista. Keskusteltuamme pitkään oikeankokoisista kattiloista liedellä, jääkaapin säilytyslämpötiloista sekä suositeltavista sisälämpöasteista, toimittaja kysyi säästyisikö toimilla etelänmatkan verran rahaa. Äimistyin. Nelihenkisen perheen Espanjan matka kulutti tuolloin saman verran energiaa kuin omakotitalon puolen vuoden lämmitys.

Ajatukset ja asenteet energiansäästöstä ovat muuttuneet neuvontaurani alkuvuosista. Nykyisin puhumme energiansäästön sijaan energiatehokkuudesta. On saatava enemmän vähäisemmällä energiamäärällä.

Trendit ovat neuvojan siunaus ja kirous. Ne nostavat asioiden tunnettuutta, mutta ajoittain vaikeuttavat neuvojan työtä. Varsinkin lämmitykseen tuntuu olevan kerrallaan vain yksi oikea vaihtoehto.

Maalämpö nousi uusien talojen lämmitysvaihtoehdoksi 2000-luvun alussa, mutta osoittautui kalliiksi ja haastavaksi mitoitettavaksi. Vähän myöhemmin rinnalle nousi ilmalämpöpumppu – se ainoa oikea ratkaisu kaikkiin vanhoihin taloihin. Pakollisten energiatodistusten myötä nousi pelko öljylämmittäjän lisäkustannuksista ja öljylämmityksen rinnalle tulivatkin aurinkokeräimet. Nyt maalämpö on tehnyt paluun uusien jäähdytysominaisuuksien myötä. Uusin trendi on aurinkoenergian hyödyntäminen sähkön tuotannossa.

Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä tai kahta oikeaa ratkaisua. Jokaisen kotitalouden kohdalla paras ratkaisu on hieman erilainen. Hyvän neuvojan pitää antaa eri vaihtoehdoista sellaista tietoa, jonka pohjalta asiakas pystyy itse tekemään valistuneen päätöksen. Neuvojan on oltava puolueeton ja tasapuolinen, jotta hän saavuttaa luottamusta työssään.

Mielestäni unelma punaisesta mökistä järven rannalla on taakse jäänyttä elämää. Suomessa jo 75 prosenttia kaikista talouksista on yhden tai kahden hengen talouksia. Tällä hetkellä minua mietityttääkin energiatehokkuuden näkökulmasta se, mitä tapahtuu esimerkiksi niille isoille taloille, joita on rakennettu noin 10 vuotta sitten taajama-alueen ulkopuolelle. Onko vanhemmilla halua jäädä puolityhjään taloon lasten lähdettyä omille teilleen?

Toisena ääripäänä ovat korjaustarpeessa olevat vanhat pientalot, joita asuttavat monesti yksin asuvat vanhukset. Korjaustyöt ovat jääneet vähemmälle jo pitkän aikaa sitten eikä niihin ole mahdollisuutta enää investoidakaan. Asumistason jatkuvasti noustessa ei mummon kodista ole kohta edes kesämökiksi.

Katse tulee kääntää asumisen muunneltavuuteen ja erilaisiin yhteisasumisen muotoihin. Uskon, että energiatehokkuuteen löytyy ratkaisuja myös tätä kautta.